SAS pelastui 10 vuotta sitten konkurssilta työn­tekijöidensä avulla – Nyt vastaavaa tukea ei ole näkyvissä

Pohjoismaisen lentoyhtiön SAS:n lentäjät aloittivat maanantaina lakon, joka voi koitua yhtiön kohtaloksi. SAS kävi konkurssin partaalla viimeksi vuonna 2012, mutta silloin työntekijät pelastivat yhtiön.

Pohjoismainen lentoyhtiö SAS kertoi tiistaina, että se on hakemassa konkurssisuojaa Yhdysvalloissa niin sanotun Chapter 11 -menettelyn turvin.

5.7. 17:55

Kaksi viime vuotta ovat olleet lentoyhtiöille melkoista pyöritystä, kun lentomatkailu on ollut voimakkaasti rajoitettua koronaviruspandemian takia.

Saksalainen Lufthansa, norjalainen Norwegian ja suomalainen Finnair ovat kaikki vuorollaan horjuneet vararikon partaalla, mutta välttäneet sen lopulta valtiontukien, säästöohjelmien ja velkajärjestelyiden avulla.

Nyt vuoro näyttää siirtyneen Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteiselle lentoyhtiölle SAS:lle. Yhtiö kertoi tiistaina, että se on hakemassa konkurssisuojaa Yhdysvalloissa niin sanotun Chapter 11 -menettelyn turvin.

Chapter 11 -menettely on periaatteiltaan samankaltainen kuin Suomen lainsäädännön mukainen yrityssaneeraus. SAS pyrkii sen avulla järjestelemään uudelleen vastuitaan, sopimaan lainoistaan velkojiensa kanssa ja keräämään yhtiölle uutta pääomaa.

Lue lisää: Lentoyhtiö SAS hakee konkurssi­suojaa Yhdysvalloissa

SAS ennakoi päätymistään Chapter 11 -menettelyyn jo toukokuun lopulla, kun lentoyhtiö julkisti tilivuotensa toisen neljänneksen osavuosikatsauksen.

SAS oli käynnistänyt helmikuussa SAS Forward -säästöohjelman, jonka tavoitteena on laskea yhtiön vuosikustannuksia noin 750 miljoonalla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana.

Osavuosikatsauksessa lentoyhtiön toimitusjohtaja Anko van der Werff joutui kuitenkin toteamaan, ettei säästöohjelma ollut toistaiseksi tuottanut toivottuja tuloksia.

”Kun otetaan huomioon tähän mennessä saavutettu vähäinen edistys, ei ole takeita siitä, että SAS Forward onnistuu”, hän kirjoitti katsauksessa.

Lisäksi van der Werff mainitsi tekstissä, että SAS saattaa hakeutua yhteen tai useampaan saneerausmenettelyyn, jotta yhtiö onnistuisi toteuttamaan säästöohjelmansa edes osittain.

SAS:n tappio oli helmi–huhtikuussa 150 miljoonaa euroa. Se ei ollut aivan yhtä syvä kuin vuosi sitten, jolloin tappio oli 220 miljoonaa euroa.

Toukokuussa julkistetun osavuosikatsauksen mukaan myös SAS:n matkustajamäärät kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 28 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Yhtiön nykyinen ahdinko ei kuitenkaan ole yksin koronaviruspandemian syytä. Niinpä lentomatkailun elpyminen pandemian jäljiltä on sille melko laiha lohtu.

SAS:n ongelmat juontavat oikeastaan 30 vuoden taakse, jolloin lentoliikenteen sääntely purettiin Ruotsissa. Sen myötä markkinoille alkoi putkahdella halpalentoyhtiöitä, joiden käynnistämässä hintakilpailussa SAS jäi auttamatta alakynteen.

Toiminnan tappiollisuus oli ajamassa lentoyhtiötä konkurssiin jo vuonna 2012. Tuolloin SAS:n pelasti kuitenkin lentohenkilökuntaa edustaneiden ammattiliittojen taipuminen 15 prosentin palkanalennuksiin.

Tällä kertaa työntekijäpuolelta ei näytä enää löytyvän samanlaista solidaarisuutta työnantajaansa kohtaan.

SAS:n lentäjät aloittivat maanantaina lakon, koska lentoyhtiö ja lentäjien liitto eivät päässeet sopuun työehtoja koskevassa kiistassa. Lakossa on noin 900 lentäjää Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa

Liitto katsoo SAS:n rikkoneen lentäjien työehtosopimukseen sisältyvää oikeutta uudelleentyöllistymiseen, koska se ei ole palkannut koronapandemian aikana irtisanomiaan 560:tä lentäjää takaisin töihin. Yhtiö on käyttänyt heidän tilallaan tytäryhtiöidensä lentäjiä.

SAS on arvioinut, että se voi joutua perumaan puolet lennoistaan lakon takia. Yhtiön mukaan lakko vaikuttaa noin 30 000 matkustajaan päivittäin.

Tanskalaisen Sydbankin analyytikkojen arvion mukaan SAS saattaa menettää lakon takia jopa yhdeksän miljoonaa euroa päivässä.

Lue lisää: ”SAS:n lentäjät” pahoittelevat Kööpen­haminan metrossa, että eivät voi viedä tanskalaisia kesä­lomilleen – HS seurasi lakon vaikutuksia Kastrupin kentällä

SAS:n suurimmat omistajat ovat Ruotsi ja Tanska. Niiden yhteisomistus lentoyhtiöstä on noin 44 prosenttia.

Koronaviruspandemian aikana maat tukivat yhtiötä noin 300 miljoonalla eurolla, mitä voi pitää verrattain vähäisenä summana. Esimerkiksi Suomen tuki pandemiasta yhtä lailla kärsineelle Finnairille oli yli miljardi euroa.

Kovin avokätisiksi SAS:n valtio-omistajat eivät ole nytkään heittäytyneet.

Tanska on kertonut olevansa valmis lisäämään omistustaan yhtiössä ja antamaan sille tarvittaessa uuden raharuiskeen. Ruotsi on puolestaan ilmoittanut suostuvansa ainoastaan siihen, että yhtiön velat Ruotsille muutetaan osakkeiksi.

SAS kääntyi rahapulassaan myös entisen omistajansa Norjan puoleen, mutta maa torjui yhtiön avunpyynnön. Norja luopui omistuksistaan SAS:ssa vuonna 2018.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita