Konkurssi, kansallistaminen vai jotakin siltä väliltä? Näin Uniperin ja Fortumin kohtalosta nyt neuvotellaan

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen matkustaa torstaina Berliiniin neuvottelemaan Fortumin 78-prosenttisesti omistaman Uniperin pelastustoimista. Neuvotteluissa on juuri nyt lähes mahdotonta päästä lopputulokseen, mutta pahimmat vaihtoehdot ovat jo selvillä.

Uniperin pelastuspaketista neuvottelevat Fortumin ja Uniperin johto sekä Saksan ja Suomen valtioiden edustajat.

13.7. 14:00 | Päivitetty 13.7. 14:57

Äärimmäisen kovat neuvottelut saksalaisen, mutta Fortumin enemmistöomistaman energiayhtiö Uniperin pelastuspaketista ovat kestäneet jo kaksi viikkoa.

Silti sovun löytymisessä voi kestää vielä viikkoja lisää. Se johtuu siitä, ettei kukaan tiedä, mitä Venäjän maakaasutoimituksille kesän edetessä tapahtuu.

Uniperin kohtalosta on tullut Saksassa myös tulikuuma poliittinen peruna, mikä monimutkaistaa neuvotteluja entisestään.

Suomessakin Uniperin ja Fortumin kohtalo on kovaa vauhtia politisoitumassa. Välillisesti kyse on suomalaisten veronmaksajien miljardeista.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd) matkustaa torstaina Berliiniin puolustamaan Suomen valtion omaisuutta, mutta sopua tuskin vielä torstaina syntyy.

Muuten neuvotteluja on käyty enimmäkseen Teams-yhteyden välityksellä. Kameroiden edessä ovat istuneet Fortumin ja Uniperin johto, Saksan talousministeriön virkamies ja valtion omistajaohjausyksikön finanssineuvos Maija Strandberg. Lisäksi mukana on taustalla iso joukko asiantuntijoita.

Toistaiseksi neuvottelutilanne on takalukossa. Silti tiedossa on kaksi selkeää perälautaa, joiden väliltä sopu aikanaan löytyy. Toinen on Saksan valtion kannalta mahdoton vaihtoehto. Toinen on Fortumin kannalta pahin mahdollinen vaihtoehto.

Käydään siis läpi, mitä näistä vaihtoehdoista tiedetään.

Asetelma on tämä. Suomen valtio omistaa Fortumista 51 prosenttia. Fortum omistaa saksalaisesta Uniperista 78 prosenttia. Uniper tekee tappiota noin 50 miljoonan euron päivävauhtia eli puolitoista miljardia euroa kuukaudessa.

Tappio johtuu siitä, että Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom ei toimita Uniperille kaasua sovittuja määriä. Perimmäinen syy tähän on Venäjän Ukrainassa käymä sota.

Uniper on kertonut saaneensa 16. kesäkuuta lähtien kaasua vain 40 prosenttia sovitusta määrästä. Maanantaina kaasuvirta katkesi Nordstream-kaasuputken normaalin huoltoseisokin takia kokonaan.

Uniper on myynyt Gazpromilta ostamansa kaasun vuosien päähän ulottuvilla kiinteähintaisilla sopimuksilla asiakkailleen. Kun se ei saa venäläistä kaasua sovitulla hinnalla, se joutuu ostamaan kaasua jopa lähes kymmenkertaisella hinnalla markkinoilta.

Nykyisellä tappiotahdilla Uniperia uhkaa konkurssi muutamassa viikossa, jos se ei saa jostain lisää pääomaa.

Fortumilla pelissä on seitsemällä miljardilla eurolla ostettu Uniper-omistus ja lisäksi kahdeksan miljardin euron rahoitus, jonka se joutui talvella antamaan Uniperille kaasunmyyntisopimusten vakuudeksi.

Rahoituksesta puolet on suoraa lainaa Uniperille, puolet Uniperin ottamien lainojen takausta.

Perälauta 1: Uniperin päästäminen konkurssiin

Vaikka Fortum omistaa Uniperista enemmistön, yhtiö on yhä itsenäinen pörssiyhtiö. Fortumin ei ole siis pakko rahoittaa Uniperia yhtään enempää, vaan se voisi päästää Uniperin konkurssiin. Se on neuvottelujen ensimmäinen perälauta.

Konkurssissa Fortum menettäisi Uniperiin sijoittamansa seitsemän miljardia euroa. Tosin Uniperin tiistain pörssikurssilla laskettuna omistuksen arvo oli enää 2,6 miljardia.

Uniperille annetun neljän miljardin takauksen Fortum kaiketi menettäisi kokonaan, koska Uniper on jo käyttänyt sen rahoituksen hankkimiseen. Fortumin antama neljän miljardin laina olisi konkurssissa samassa jonossa muiden velkojien kanssa.

Uniperilla on analyytikkoarvioiden mukaan ainakin noin kymmenen miljardin arvoinen vesi- ja ydinvoimalaomaisuus, eli Fortum voisi saada konkurssipesästä takaisin jotain. Ei varmastikaan kaikkea.

Menetykset olisivat kaiken kaikkiaan niin suuria, että Fortumkin voisi tarvita lisää pääomaa.

Olennaisinta on se, että Saksan valtiolle konkurssi on täysin mahdoton.

Uniperin konkurssi olisi siis teoriassa mutta vain teoriassa Fortumille tarjolla olevista vaihtoehdoista huonoin mahdollinen. Neuvottelujen kannalta olennaisinta on se, että Saksan valtiolle konkurssi on täysin mahdoton.

Konkurssi tarkoittaisi, että kaikki Uniperin kaasunosto- ja myynti- ja muutkin sopimukset raukeaisivat. Saksalaiset jäisivät siis ilman kaikkea Uniperin kaasua, mikä pahentaisi radikaalisti talvella jo muutenkin käsillä olevaa energiakatastrofia.

Perälauta 2: Uniperin kansallistaminen

Saksan valtio on sanonut, että jos Uniperia uhkaa konkurssi, se kansallistetaan eli otetaan kokonaisuudessaan valtion omistukseen.

Länsimainen valtio ei voi kuitenkaan ilmaiseksi kansallistaa yksityistä omaisuutta, joten joku hinta valtion pitäisi Uniperin omistajille maksaa.

Käypä hinta ratkaistaisiin viime kädessä tuomioistuimessa.

Uniperin kansallistaminen tarkoittaisi, että Fortumin Uniperille antama takaus raukeaisi. Myös neljän miljardin euron laina jäisi Fortumin saatavaksi. Niistä vastaisi käytännössä Saksan valtio.

Kansallistamisessa Fortum siis menettäisi todennäköisesti vähintään osan Uniperiin tehdystä sijoituksesta. Kahdeksan miljardin rahoitus olisi kuitenkin suojassa.

Kansallistamista huonompaa ratkaisua Fortumin ei kannata hyväksyä.

Koska Saksa ei voi päästää Uniperia nurin, kansallistaminen on todellisuudessa Fortumin kannalta minimi, jonka se saavuttaisi tekemättä mitään. Sitä huonompaa ratkaisua yhtiön ei siis kannata neuvotteluissa hyväksyä.

Se tarkoittaa, että Fortumin ei kannata ainakaan sijoittaa Uniperiin yhtään lisää rahaa, eikä suostua kahdeksan miljardin euron saatavansa leikkaamiseen, ellei se saa vastineeksi jotain.

Tuskin Saksan valtiokaan haluaa mennä kansallistamisen tielle. Silloin se vastaisi joka tapauksessa kaikista Uniperin kaasusopimusten riskeistä ja päätyisi omistajaksi esimerkiksi ruotsalaiseen ydinvoimaan.

Jäljellä on paradoksi

Fortum onkin ehdottanut, että Saksan valtio ottaisi haltuunsa ja vastuulleen Uniperin kaasuliiketoiminnan. Loppu hyvinkin kannattava osa Uniperista säilyisi nykyisillä omistajilla. Suomen hallitus tukee ehdotusta.

Tällaisesta järjestelystä Fortumin kannattaisi kenties maksaa Saksalle jonkinlainen hyvitys, koska kaasuliiketoiminta on tällä hetkellä raskaasti tappiollista. Mutta mikä olisi oikea hinta? Ongelma on, että sitä on lähes mahdotonta arvioida.

Uniperin tappion suuruus on täysin Saksan hallituksen päätösvallassa.

Järjestelyyn liittyy nimittäin paradoksi: Saksan hallitus voi halutessaan päättää milloin tahansa, että maakaasun todellinen markkinahinta siirretään kuluttajien maksettavaksi kokonaan tai osittain. Päätös voitaisiin tehdä jopa takautuvasti.

Tällainen päätös tarkoittaisi, ettei Uniperin kaasuliiketoiminta olisikaan enää tappiollista tai tappio supistuisi huomattavasti.

Kaasun hinta on Saksassa niin suuri taloudellinen ja poliittinen kysymys, että ainakaan koko hinnannousua hallitus ei ole siirtämässä asiakkaille. Tosiasia silti on, että Uniperin tappion suuruus on täysin Saksan hallituksen päätösvallassa.

Tuntematon on myös Gazpromin kaasutoimitusten tulevaisuus. Venäjä on perustellut kaasutoimitusten leikkaamista puuttuvalla turbiinivaraosalla. Yhtiö on kuitenkin saamassa pakotteiden vuoksi jumissa olleen varaosansa ehkä jo ensi viikolla.

Jos kaasutoimitukset palaavat ennalleen meneillään olevan huoltoseisokin jälkeen, Uniperin ongelmakin poistuisi ainakin hetkeksi. Se saisi riittävästi kaasua vanhaan edulliseen hintaan.

Jos kaasutoimitukset toisaalta katkeavat pysyvästi kokonaan, Saksan on käytännössä alettava säännöstellä kaasun käyttöä. Se tarkoittaisi todennäköisesti Uniperin kaasuntoimitussopimusten force majeure -pykälän laukeamista eli yhtiö pääsisi eroon toimitussopimuksistaan ja samalla tappioistaan.

Vaikka Venäjä palauttaisi kaasutoimitukset, kukaan ei luota siihen, että järjestely olisi pysyvä. Venäjälle energia on nyt sodankäynnin väline Eurooppaa vastaan.

Jollain aikavälillä Uniper joka tapauksessa hankkiutunee eroon kaasuliiketoiminnasta. Lyhyellä aikavälillä tällaisen järjestelyn neuvotteleminen voi kuitenkin olla mahdotonta, koska tuntemattomia suureita on liikaa.

Todennäköisesti väliaika mennään jonkinlaisella Uniperin tappioita pienentävällä osittaisella hinnankorotuspäätöksellä ja Saksan valtion pääomatuella.

Tuon tuen ehdoistakin riittää neuvottelemista. Olisiko se esimerkiksi osakkeiksi muunnettavaa hybridilainaa vai suoraa valtion omistusta yhtiössä? Suora omistus leikkaisi nykyisten omistajien omistusosuutta.

Koko neuvottelukuvio on siis peliteoreettisesti mielenkiintoinen haaste. Tai olisi, jos pelissä ei olisi Saksaa ja koko Keski-Eurooppaa uhkaava energiakatastrofi ja Fortumin miljardiomaisuuden menetys.

Se olisi suoraan pois Suomen valtion tulevaisuudessa Fortumista saamista osingoista. Ne ovat olleet mittavia, tänäkin vuonna noin puoli miljardia euroa.

Ilman merkittäviä tappioita Fortum ei tule selviämään, mutta ei yhtiön myöskään tarvitse suostua mihin tahansa. Tulossa olevat tappiot ja suuri epävarmuus näkyvät myös Fortumin osakkeen hinnassa.

Yhtiön markkina-arvosta on sulanut vuodenvaihteen jälkeen 55 prosenttia eli noin 13 miljardia euroa. Valtion omistamien osakkeiden arvo on siis pienentynyt noin 6,7 miljardia euroa ja on nyt 5,4 miljardia euroa.

Lue lisää: Uniperin kriisi voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa Suomen valtion pitää pelastaa emoyhtiö Fortum miljardi­sijoituksella

Lue lisää: Suuri saksalainen ammattiliitto varoittaa: Uniperin pilkkominen osiin johtaisi ”avoimeen konfliktiin” Fortumin kanssa

13.7. klo 14.30 lisätty tieto, että Uniperia uhkaa konkurssi muutaman viikon kuluttua, jos se ei saa lisää pääomaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita