Venäjä kiristää kuristus­otettaan Euroopasta: Puolitti Nord Streamin kaasu­toimituksensa keskiviikkona

Venäjän mukaan kaasuvirtojen rajoitusten syyt ovat teknisiä, mutta Bloombergin lähteet sanovat todellisten syiden olevan poliittisia.

Kaasutoimitukset Nord Stream -kaasuputken kautta vähenivät taas keskiviikkona.

27.7. 14:36 | Päivitetty 27.7. 17:51

Venäjä aikoo todennäköisesti pitää Eurooppaan tuomansa kaasun määrän vähäisenä niin kauan, kun Ukrainaan hyökkäämisen aiheuttama konflikti lännen kanssa jatkuu. Näin kertoo uutistoimisto Bloomberg lähteisiinsä vedoten.

Venäjä kertoi maanantaina illalla, että se vähentää Nord Stream -kaasuputken kautta Saksaan tuotavan kaasun määrää 20 prosenttiin putkilinjan kapasiteetista. Ennen lisävähennystä Nord Streamin kaasuvirrat ovat olleet 40 prosenttia sen kapasiteetista.

Nord Streamin verkkosivujen mukaan putken kautta kulkevat kaasuvirrat todella vähenivät keskiviikkoaamuna lähes puoleen aiemmasta.

Saksa ja Venäjä ovat kiistelleet kaasutoimitusten leikkaamisen syistä kesäkuusta asti, jolloin Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom alkoi rajoittamaan Eurooppaan virtaavan kaasun määrää.

Venäjä on kerta toisensa jälkeen sanonut toimitusten vähentymisten johtuvan teknisistä syistä, kuten putken turbiinien huolloista tai niiden viivästymisistä.

Tilanteen jännitteitä lisäsi heinäkuun 11. päivä alkanut kymmenen päivän suunniteltu huoltokatko, joka keskeytti Nord Streamin kaasuvirrat kokonaan. Euroopassa pelättiin, että Venäjä ei avaisi putkea katkon jälkeen lainkaan, mutta viime viikolla kaasumäärät palautuivat katkoa edeltäneelle 40 prosentin tasolle.

Tällä kertaa kaasukapasiteetin leikkaamisen syyksi kerrottiin Kanadassa huollossa olleen turbiinin viipyminen Saksassa. Turbiini lähetettiin Kanadasta Saksaan jo viime viikon alussa, mutta Venäjällä sitä ei vielä ole näkynyt. Venäjälle se on määrä kuljettaa venäläisen talouslehti Kommersantin mukaan Suomen kautta.

”Olimme arvioineet saavamme korjatun turbiinin Siemensiltä jo toukokuussa, mutta vielä tänäkään päivänä meillä ei ole sitä”, Gazpromin varatoimitusjohtaja Vitali Markelov kommentoi asiaa Rossiya 24 TV:lle uutistoimisto Reutersin mukaan.

Venäjän mukaan turbiinin korjaus- ja palautusongelmat ovat esimerkki lännen taloudellisista sanktioista.

Siemensin mukaan yhtiö ei ole saanut tulliasiakirjoja turbiinin Venäjälle tuontia varten.

Saksassa ja muualla Euroopassa Venäjän päätöstä kaasutoimitusten leikkaamisesta on pidetty puhtaasti poliittisena. Saksalaisten mukaan ei ole uskottavaa, että Venäjän mainitsemat huoltotoimenpiteet olisivat toimitusten leikkausten aito syy.

Bloombergin lähteiden mukaan Venäjän julkiset väitteet teknisistä ongelmista ovat todella vain maan valtapeliä. Lähteiden mukaan Venäjä käyttää Nord Streamin toimitushäiriöitä luodakseen eurooppalaisille päättäjille poliittista painetta. Venäjä toivoo, että poliitikot joutuisivat harkitsemaan uudelleen Venäjälle asettamiaan pakotteita ja Ukrainalle annettavaa tukea.

Suomen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi tiistaina EU:n energiaministereiden kokouksessa, että Venäjän hallinnon tarkoituksena on hajottaa EU energialla. Lintilän mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin käy tällä hetkellä sekä aseellista sotaa Ukrainassa että energiasotaa EU:ta vastaan.

Bloombergin lähteet uskovat, että Venäjä ja Gazprom keksivät jatkossakin uusia syitä sille, miksi kaasutoimitukset eivät palaa sovitulle tasolle.

Euroopalle Venäjän kaasutoimitusten kohtalo on merkittävä kysymys. EU:n jäsenmaat sopivat tiistaina vähentävänsä kaasun kulutustaan vapaaehtoisesti 15 prosentilla tänä talvena.

Tavoitteen taustalla on tarve säästää kaasua, jotta jäsenmaat voivat varautua häiriöihin Venäjän kaasutoimituksissa.

Sopimuksessa on kuitenkin runsaasti poikkeuksia ja kaasun kulutuksen vähentämisen keinot ovat jokaisen jäsenmaan itse päätettävissä.

Tavoitteesta saavat vapautuksen esimerkiksi maat, jotka eivät ole kytköksissä muiden jäsenmaiden kaasuverkostoon. Kriittisessä tilanteessa vapautuksen voivat saada myös maat, joiden sähköverkot eivät ole yhteydessä eurooppalaiseen järjestelmään ja jotka ovat erittäin riippuvaisia kaasusta sähköntuotannossaan.

EU-maat sopivat myös, että hätätilanteessa kaasun kulutuksen vähentämisestä voitaisiin tehdä pakollista. Kyse olisi esimerkiksi tilanteesta, jossa kaasusta uhkaisi tulla suuri pula tai sen kulutus kasvaisi erityisen paljon. Päätöksen tekisivät kuitenkin EU-maat komission ehdotuksesta.

Venäjän kaasutoimitusten rajoitukset ovat suuri uhka Euroopassa ja varsinkin Saksassa, joka on rakentanut ison osan energiajärjestelmästään venäläisen energian varaan.

Suora vaikutus Suomeen on vähäisempi. Esimerkiksi Venäjän ja Suomen välinen kaasuhana ollut suljettuna jo toukokuun loppupuolelta asti. Keski-Euroopan energiakriisi voi kuitenkin yleisesti vaikuttaa energian hintoihin myös Suomessa.

Asia koskee Suomea myös valtion enemmistöomistaman energiayhtiö Fortumin kautta. Fortumin tytäryhtiö Uniper on Venäjän kaasutoimitusten rajoitusten vuoksi valtavissa ongelmissa. Fortum, Uniper ja Saksan valtio kertoivat viime viikon lopulla suuresta pelastuspaketista, jolla Uniper pidetään pystyssä.

Fortum omistaa tällä hetkellä 78 prosenttia Uniperista, mutta pelastuspaketin jälkeen sen omistusosuus liudentuu 56 prosenttiin, kun Saksan valtio tulee Uniperin osakkaaksi 30 prosentin osuudella.

Pelastuspaketti toi Uniperin tilanteeseen kaivattua tukea, mutta saksalaisyhtiön tilanne tulee jatkossakin olemaan Fortumille riskitekijä.