Euriborien lasku jatkuu – suosituin viitekorko hiipii taas kohti prosentin rajaa

Viitekoron muutos voi helposti joko nostaa tai laskea kuukausittaisia asumismenoja tuntuvastikin.

Vuoden euribor on painumassa jälleen kohti prosentin rajaa.

27.7. 16:27

Suomen suosituimman asuntolainan viitekoron, 12 kuukauden euriborin lasku jatkuu. Keskiviikkona vuoden euribor asettui 1,013 prosenttiin. Vielä viime perjantaina se oli 1,2 prosenttia.

Maanantaina vuoden euribor putosi yhdellä kertaa poikkeuksellisen paljon. Se putosi perjantaihin verrattuna 0,16 prosenttiyksikköä.

Vuoden 1999 alkuun ulottuvassa euriborin historiassa kyseinen viitekorko on laskenut vain kolmena päivänä nopeammin. Edellisen kerran, ja itse asiassa euriborin historian suurin vastaava pudotus nähtiin 18. syyskuuta 2001, jolloin vuoden euribor putosi 0,209 prosenttiyksiköllä 3,799 prosentista 3,59 prosenttiin.

Asuntovelalliselle viitekoron pieneltäkin tuntuvilla liikkeillä on väliä ainakin silloin, kun korontarkistuspäivä lähestyy.

Asuntolaina koostuu pankkien asiakkailleen myöntämästä marginaalista. Marginaali on henkilökohtainen ja sen suuruus määrittyy pitkälti markkinatilanteen ja asiakkaan maksukyvyn mukaan. Tämän päälle asuntolainasta maksetaan esimerkiksi vuoden euriborin kaltaista viitekorkoa.

Pankkien myöntämien asuntolainojen keskimääräinen marginaali on Suomen Pankin mukaan nyt 0,84 prosenttia. Jos velallisen asuntolainaa tarkastettaisiin nyt, asuntolainan kokonaiskoroksi tulisi vuoden euriborilla 1,853 prosenttia.

Jos korkoa olisi tarkistettu viime perjantaina, kokonaiskoroksi olisi tullut 2,04 prosenttia.

Esimerkki havainnollistaa, että viitekoron muutos voi helposti joko nostaa tai laskea kuukausittaisia asumismenoja tuntuvastikin.

EKP päätti viime torstaina nostaa ohjauskorkoja peräti 0,50 prosenttiyksikköä. Korotusta pidettiin yllättävän suurena. Samalla EKP myös kertoi nostavansa korkoja uudelleen syksyllä.

Päätöksen jälkeen vuoden euribor pomppasi perjantaina 1,2 prosenttiin eli korkeimmalle tasolleen vuosikausiin. Nousua oli 0,058 prosenttiyksikköä torstaihin verrattuna.

Suomen Pankin toimistopäällikkö Niko Herrala kirjoittaa blogissaan, ettei EKP:n ohjauskorkojen nostot vaikuta suoraan lyhyitä rahamarkkinakorkoja pidempiin korkoihin.

”Näihin pidempiin korkoihin, kuten 12 kuukauden euriboriin vaikuttaa keskeisesti markkinoiden odotukset ohjauskorkojen muutoksista. Tämän vuoksi markkinaodotukset ovat keskeinen rahapolitiikan välittymiskanava. EKP:n rahapolitiikan viestinnällä voidaan vaikuttaa markkinaodotuksiin”, Herrala kirjoittaa.

Euribor on noussut rivakasti alkuvuodesta, sillä vielä joulukuun lopussa vuoden euribor oli tukevasti miinusmerkkinen eli noin –0,5 prosenttia. Nousua jatkui lähes yhtäjaksoisesti kesäkuun puoliväliin. Heinäkuun alkupuolella vuoden euribor notkahti hetkellisesti noin 0,8 prosentin tienoille. Viime viikkoina viitekorko on jälleen noussut.

Herralan mukaan 12 kuukauden euriborin nousu selittyy ”lähes täysin markkinoiden rajusti nousseilla korko-odotuksilla”.

Herralan mukaan odotettu keskimääräinen vakuudeton yön yli -korko seuraavan 12 kuukauden aikana on nyt selvästi korkeampi kuin tammikuussa.

”Ja tämän vuoksi myös 12 kuukauden euribor on noussut noin 1 prosentin tuntumaan”, Herrala kirjoittaa.