Länsimaat panevat Venäjän kärsimään sodastaan: ”Talouden tila ja näkymät ovat pakotteiden takia hyvin synkät”

Taantuma on uuden ennusteen perusteella tänä vuonna ennakoitua lievempi, mutta saattaa kestää arvioitua pidempään.

Ruotsalainen tekstiiliyhtiö H&M ilmoitti heinäkuun puolivälissä lakkauttavansa liiketoimintansa Venäjällä.

27.7. 17:31

Venäjän talous on vajonnut länsivaltioiden määräämien pakotteiden takia suureen ahdinkoon, mutta taantuma ei välttämättä ole tänä vuonna aivan yhtä paha kuin alkuvuonna ennustettiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa Venäjän elintasoa mittaavan bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 6,0 prosenttia, kun se vielä huhtikuussa arvioi sen vähenevän 8,5 prosenttia.

Ensi vuoden myönteisemmän ennusteen vastapainona IMF arvioi bruttokansantuotteen supistuvan ensi vuonna 3,5 prosenttia, mikä olisi 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin huhtikuun ennusteessa.

IMF:n mukaan raakaöljyn ja muiden hyödykkeiden kuin energian vienti on pysynyt ennakoitua suurempana ja kotimainen kysyntä arvioituna parempana, koska valtio on onnistunut rajoittamaan länsivaltioiden pakotteiden vaikutuksia pankkijärjestelmän toimintaan Venäjällä.

Pankkijärjestelmää on vakauttanut sekin, että keskuspankki on rahapolitiikkaa keventämällä pyrkinyt tukemaan liikepankkien lainanantoa.

”Venäjä on ilman muuta ajautumassa pahaan taantumaan. Ennen sotaa ennustettiin parin prosentin talouskasvua, mutta bruttokansantuote vähenee merkittävästi lähivuosina. Tämä kertoo siitä, kuinka suuri isku Venäjän aloittama sota taloudelle on ollut, vaikka propaganda väittää pakotteiden iskevän eniten EU:n jäsenvaltioihin”, sanoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Iikka Korhonen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus painottaa, että yleiskuva Venäjän talouden ahdingosta on pysynyt kutakuinkin ennallaan, mutta kriisin profiili on muuttunut.

”Venäjän talouden tila ja näkymät ovat pakotteiden takia hyvin synkät. Uusimpien ennusteiden perusteella talouden supistuminen on tänä vuonna aiemmin arvioitua pienempi, mutta talouskriisi kestää esimerkiksi Venäjän keskuspankin mukaan ennakoitua pidempään. Talous ei siis välttämättä syöksy, mutta pysyy pitkään alamaissa.”

Venäjän keskuspankki arvioi viime viikolla talouden supistuvan tänä vuonna 4–6 prosenttia. Vielä huhtikuussa se ennusti 8–10 prosentin romahdusta.

Venäjän rahoitustaseen ennätyksellinen 130 miljardin dollarin alijäämä tammi–kesäkuussa viittaa siihen, että pääomaa on paennut runsaasti ulkomaille. Valtio on myös vajonnut maksukyvyttömyyteen, koska pakotteet rajoittavat merkittävästi kansainvälistä maksuliikennettä ja ovat estäneet ulkomaisten lainojen maksun.

”Keväällä hintataso kohosi Venäjällä pakotteiden takia 13–14 prosenttia eli sen verran kotitaloudet köyhtyivät, mikä on supistanut yksityistä kulutusta. Teollisuustuotanto on romahtanut kaikilla toimialoilla, joissa tarvitaan ulkomailta tuotavia elektroniikan komponentteja”, Korhonen sanoo.

Harvoja valopilkkuja on kaivosteollisuus ja kaasuntuotanto, jossa häiriöt ovat olleet kohtalaisen vähäisiä. Kotimaisten palvelujen kysyntä on myös pysynyt siedettävänä, koska venäläisten matkustus ulkomaille on vähentynyt.

”Maaliskuussa arvioimme talouden supistuvan tänä vuonna kymmenen prosenttia, mutta syyskuussa muutamme ennustetta todennäköisesti hieman myönteisemmäksi ja ensi vuoden ennustetta selvästi huonommaksi. Ensi vuoden näkymiin vaikuttaa etenkin EU:n päätös kieltää raakaöljyn ostaminen Venäjältä vuoden lopussa”, Korhonen arvioi.

Venäjän valtion suurin tuloerä on raakaöljyn tuotannosta ja viennistä kannettavat verot. Pakotteiden lisäksi monet ulkomaiset öljyntuottajat ovat päättäneet lopettaa ostot Venäjältä vuoden loppuun mennessä.

”Keskuspankki ennustaa talouden kasvavan hieman vuonna 2024, mistä voi olla perustellusti eri mieltä, sillä EU:n raakaöljyn tuontikielto tulee voimaan vasta vuoden lopussa. Venäjä on löytänyt öljylleen uusia ostajia Kiinasta, Intiasta ja muualta Aasiasta, mutta sen neuvotteluasema on huono, jolloin hinnat voivat olla Venäjälle epäedulliset”, Lehmus sanoo.

Yritysten ja kotitalouksia haittaa sekin, että monet kansainväliset yritykset ovat oma-aloitteisesti lopettaneet liiketoimintansa Venäjällä vastalauseenaan sodalle.

Korhonen arvioi talouden sopeutumisen uuteen huonompaan ja niukempaan ajanjaksoon kestää todennäköisesti parisen vuotta. Pahan taantuman jälkeen odotettavissa on talouden hidas kasvujakso, joka riippuu sodan etenemisestä ja pakotteista.

”Selvää on, että venäläisten elintaso on heikentynyt pitkäksi aikaa. IMF:n ennusteiden perusteella Venäjän bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu vuosina 2011–2023 tulisi olemaan 0,6 prosenttia vuodessa. Se on todella vähän, kun otetaan huomioon, että Venäjä on Suomea 40 prosenttia köyhempi valtio ja kasvupotentiaalia pitäisi olla”, Korhonen sanoo.

Kaikesta huolimatta on väistämätöntä, että Venäjän määräämät vastapakotteet hidastavat talouskasvua Euroopassa.

Jos Venäjä keskeyttää kokonaan maakaasun myymiseen Eurooppaan ja inflaatio kiihtyy ennakoitua enemmän, talouskasvu saattaa IMF:n mukaan pysähtyä ensi vuonna Yhdysvalloissa ja euroalueella. Virallisen ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa ensi vuonna runsaan prosentin.

”On ilmiselvää, että pakotteet aiheuttavat aivan eri mittaluokkaa olevat taloudelliset vahingot Venäjälle kuin Euroopalle. Jos länsivaltiot onnistuvat vielä vakuutuspakotteillaan estämään venäläistä raakaöljyä kuljettavien säiliöalusten liikennöinnin, vaikutus voi olla jopa arvaamattoman suuri”, Lehmus arvioi.

Venäjältä vetäytyneet länsimaiset teollisuusyhtiöt ovat olleet huolissaan siitä, missä määrin paikallisille myydyissä tehtaissa voidaan hyödyntää sinne jätettyä tuotantotekniikkaa.

”Yksi merkittävä kysymys tosiaan on, miten tuotannon kehittäminen onnistuu tehtaissa, joita venäläiset ovat ostaneet maasta vetäytyneiltä länsimaisilta yhtiöltä. Uskoisin, että laatu on hyvin vaihtelevaa eikä kysyntää siksi välttämättä ole kovin paljon ulkomailla”, Lehmus uskoo.