”Epätavallisen suuria” koronnostoja voi tulla lisää, sanoo Yhdysvaltojen keskuspankin Jerome Powell – Taantuman vaara kasvaa

Ohjauskorko asetetaan 2,25–2,50 prosentin vaihteluväliin.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell.

27.7. 21:01 | Päivitetty 27.7. 23:01

Yhdysvaltojen keskuspankki jatkaa rahapolitiikan poikkeuksellisen voimakasta kiristämistä hillitäkseen kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota.

Rahapolitiikasta päättävä avomarkkinakomitea ilmoitti keskiviikkona nostavansa ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikköä. Keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa yhtä paljon kerralla viimeksi kesäkuussa ja sitä ennen vuonna 1994.

Avomarkkinakomitean yksimielinen päätös tarkoittaa, että ohjauskorko asetettiin 2,25–2,50 prosentin vaihteluväliin. Päätös vastasi rahoitusmarkkinoiden odotuksia, eikä aiheuttanut kovin suuria muutoksia arvopapereiden hinnoissa.

Yhdysvaltojen tärkein osakeindeksin S&P 500 vahvistui keskiviikkona runsaat kaksi prosenttia, mikä johtuu todennäköisesti enemmänkin siitä, että käynnissä oleva pörssiyhtiöiden tuloskausi on sujunut hyvin.

Sijoittajia todennäköisesti huojensi jossain määrin keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin arvio, että Yhdysvaltojen talous ei ole vielä taantumassa. Ennakkotiedot talouden kehittymisestä julkaistaan torstaina.

Inflaatiopaineet ovat silti sen verran suuret, että keskuspankki vihjasi jatkavansa rahapolitiikan kiristämistä jatketaan syksyllä, vaikka alustavat tiedot viittaavat talouskasvun hidastumiseen.

”Viimeaikaiset kulutuksen ja tuotannon indikaattorit ovat heikentyneet. Siitä huolimatta työpaikkojen määrän kasvu on ollut viime kuukausina voimakasta, ja työttömyysaste on pysynyt matalalla. Inflaatio on yhä nopeaa, mikä heijastaa pandemiasta johtuvia tarjonnan ja kysynnän epätasapainoa, korkeampia elintarvikkeiden ja energian hintoja sekä laajempia hintapaineita”, avomarkkinakomitea toteaa lausunnossaan.

Pääjohtaja Powell sanoi lehdistötilaisuudessa ”epätavallisen suuren” koronnoston olevan mahdollista myös vastaisuudessa ilman, että talous suistuu taantumaan.

Rahoitusmarkkinoilla pidetään hyvin todennäköisenä, että keskuspankin täytyy syksyn mittaan vielä nostaa ohjauskorkoa, sillä inflaatio tuskin hidastuu merkittävästi lähiaikoina.

”Keskuspankki on selvästi enemmän huolissaan inflaatiopaineista kuin siitä, että talouskasvu on hidastumassa. Tästä syystä on siis mahdollista, että Yhdysvaltojen talous vajoaa taantumaan ennen kuin inflaatio hidastuu selvästi”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Inflaatiovauhti kiihtyi kesäkuussa Yhdysvalloissa 9,1 prosenttiin, mikä on voimakkainta yli 40 vuoteen. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla pitkän ajan kuluessa keskimäärin kaksi prosenttia.

Poikkeuksellisen voimakas inflaatio johtuu tuotannon ja kuljetuksen häiriöistä kansainvälisessä kaupassa sekä finanssipoliittisesta elvytyksestä, joka on lisännyt kokonaiskysyntää.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on voimistanut etenkin energian kallistumista, joka alkoi jo viime syksynä.

Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Vilkas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Kesäkuussa energia kallistui Yhdysvalloissa 42 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, ruoka kymmenen prosenttia, uusien autojen hinnat 11 prosenttia ja asuminen kuusi prosenttia. Bensiinin hinta on kohosi vuoden kuluessa 60 prosenttia.

Rahapolitiikan voimakas kiristäminen lisää vaaraa, että Yhdysvaltojen talous vajoaa taantumaan. Kun rahapolitiikkaa kiristetään tuntuvasti, se johtaa ajan mittaan yritysten investointien vähenemiseen ja kotitalouksien kulutuksen supistumiseen.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ilmoitti tiistaina julkaisemassaan suhdannekatsauksessa, että keskuspankkien ei pidä viivytellä rahapolitiikan kiristämisestä, koska se vain pahentaisi talouden vastoinkäymisiä.

Yhdysvaltojen keskuspankki on tänä vuonna kiristänyt rahapolitiikkaa ennen keskiviikkona jo kolmesti: maaliskuussa 0,25 prosenttiyksikköä, toukokuussa 0,50 prosenttiyksikköä ja kesäkuussa 0,75 prosenttiyksikköä.

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti viime viikolla nostaa ohjauskorkoja ensimmäisen kerran vuoden 2011 jälkeen. Niitä kohotettiin 0,50 prosenttiyksikköä.