Osa EU-maista on alkanut verottaa energia­yhtiöitä yli­suurista voitoista, joita hintojen nousu on aiheuttanut

Espanja ja Portugali saivat luvan maakaasun hintakattoon. Ranska säätelee ydinvoimayhtiönsä sähkönmyyntihintaa.

Bulgartransgazin laitteistoa Ihtimanissa Bulgariassa. Venäläinen Gazprom katkaisi kaasun tulon Bulgariaan huhtikuussa.

28.7. 16:04

Bryssel

Ainakin neljä EU:n jäsenmaata eli Espanja, Italia, Romania ja Kreikka ovat ottaneet käyttöön niin sanotun windfall-veron, jolla ne verottavat energiayhtiöiden ylisuuria, energian hinnan noususta seuranneita voittoja.

EU:n ulkopuolisista maista Britannia sääti heinäkuussa lain, jonka perusteella se verottaa Pohjanmerellä öljyä ja kaasua tuottavien yritysten voittoja.

Maat pyrkivät määräaikaisten verojen avulla rahoittamaan toimia, joilla ne tasoittavat kuluttajien energialaskuja.

EU-komissio linjasi maaliskuussa, että tämäntyyppiset ovat EU:ssa sallittuja kriisitilanteissa, kunhan ne säädetään määräaikaisiksi. Varoituksen sanana komissio toivoi verojen olevan huolella harkittuja ja suunniteltuja, jotta ne eivät vaaranna energiayhtiöiden investointeja uusiutuvaan energiaan.

Komissio toivoi myös, ettei veroa perittäisi taannehtivasti, mutta ainakin Italia toimii niin.

Toukokuussa maan hallitus esitti veroa, jonka taso on 10 prosenttia kohdistuen lokakuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana tehtyihin voittoihin. Verolla on tarkoitus kerätä yli neljä miljardia euroa ja rahoittaa erilaisia kuluttajien tukitoimia.

Espanja sääti oman windfall-veronsa jo syksyllä 2021. Verolla on tarkoitus kerätä 2,6 miljardia euroa.

Kreikassa hallitus käski maan energiamarkkinoita valvovan viranomaisen arvioida, paljonko maan energiayhtiöt ovat tehneet ylimääräistä voittoa hintojen nousun takia.

Toukokuussa valmistuneen arvion mukaan ekstravoitto oli 590 miljoonaa euroa lokakuun 2021 ja maaliskuun 2022 välisenä aikana. Hallitus aikoo verottaa sen 90-prosenttisesti.

Hollantilaisen ING-pankin tutkimusyksikön alkukesästä tekemän yhteenvedon mukaan muutamat maat ovat ottaneet windfall-veron lisäksi käyttöön myös energian hintakattoja.

Espanja ja Portugali saivat maaliskuussa komissiolta luvan ottaa käyttöön sähköntuotannossa käytettävän maakaasun hintakaton. Se asettuu ensin 40 euroon megawattitunnilta ja nousee kuuden kuukauden jakson jälkeen 70 megawattituntiin.

Tämä on huomattavasti markkinahinnan alapuolella. Loppuvuodeksi kaasun hinnan on ennustettu olevan noin 160 euroa/Mwh riippuen siitä, miten kaasua tulee Venäjältä.

Espanjassa ja Portugalissa sähkön hinta alkoi nousta jo viime syksynä. Vaikka niillä on paljon edullista uusiutuvaa energiaa, sähkömarkkinoilla samalla hinta-alueella sähkön hinta määräytyy kalleimman, eli Espanjan ja Portugalin tapauksessa maakaasua käyttävän tuotantolaitoksen mukaan. Tätä yritetään nyt hintakatolla torjua.

Saadakseen poikkeuksen Espanja ja Portugali vetosivat siihen, että niiden siirtoyhteydet muualle Eurooppaan ovat huonot eivätkä niiden poikkeustoimet vaikuta laajemmin EU:n sähkömarkkinoihin.

Ranskassa valtio säätelee tukkuhintaa, jolla kaikista maan ydinvoimaloista vastaava energiayhtiö EDF voi myydä sähköä eteenpäin teollisuudelle ja voimalaitoksille.

Lisäksi valtio on päättänyt tämän vuoden osalta, että EDF:n on nostettava myös säädellyllä hinnalla myytyä osuutta aiemmasta 100 terawattitunnista 120 terawattituntiin.

Ranskan valtio on omistanut EDF:stä 84 prosenttia, mutta aikoo ottaa yhtiön kokonaan omistukseensa ja lunastaa sen ulos pörssistä.

Hintasääntely on heikentänyt jo ennestään vaikeuksissa ollutta EDF:ää. Yhtiö on pahasti velkaantunut ja sillä on ollut lukuisia ongelmia ydinvoimaloidensa kanssa.

Useimmissa EU-maissa on windfall-veron tai hintasääntelyn sijaan päädytty tukemaan kuluttajia suoraan.

Esimerkiksi Saksassa on sovittu 300 euron kertaluontoisesta tuesta kotitalouksille, minkä lisäksi lisätukea tulee vähävaraisille lapsiperheille. Kesän alussa Saksa otti käyttöön yhdeksän euron hintaiset joukkoliikenneliput. Lisäksi polttoaineveroa on alennettu.

Useat maat ovat vaatineet muutoksia EU:n sähkömarkkinoiden toimintaan, koska päällä on kriisitilanne, johon normaalioloihin suunniteltu mekanismi ei välttämättä istu. EU-komissio on luvannut ensimmäiset vaikutusarviot mahdollisista toimista lokakuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita