Yhdysvaltojen talous jäähtyy ja taantuman vaara kasvaa

Yhdysvaltojen talous on supistunut jo kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä.

Yhdysvaltojen talous nojaa voimakkaasti yksityiseen kulutukseen, joka vastaa liki 70 prosenttia bruttokansantuotteesta.

28.7. 15:38 | Päivitetty 28.7. 18:59

Yhdysvaltojen ylikuumentunut talous viilenee.

Kauppaministeriön torstaina julkaisemien ennakkotietojen perusteella talous supistui 0,9 prosentin vuositason vauhdilla huhti–kesäkuussa eli 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä eli tammi–maaliskuussa bruttokansantuote väheni 1,6 prosentin vauhtia eli 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Merkittävin syy talouden supistumiseen on yritysten varastojen pieneneminen.

”Tämä kertoo yritysten varautuvan jo huonompiin aikoihin. Myönteistä on se, että kulutus Yhdysvalloissa kasvoi hieman. Rakentamisen väheneminen heijastaa rahoituskustannusten kallistumista”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Yhden usein käytetyn määritelmän mukaan talous on taantumassa, jos bruttokansantuote supistuu kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä.

Yhdysvalloissa viranomaiset käyttävät taantumaan määrittelyyn useampia mittareita kuin ainoastaan bruttokansantuotetta, joka tarkoittaa loppukäyttöön tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa.

Bruttokansantuotteen ennakkotietoihin on suhtauduttava myös varauksella, sillä ne muuttuvat yleensä tietojen tarkentuessa.

Finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ei usko Yhdysvaltojen talouden vajoavan tänä vuonna virallisen määritelmän mukaiseen taantumaan.

”Talouskasvu hidastui huhti–kesäkuussa pääasiassa yritysten varastojen vähenemisen takia ja tämä kehitys saattaa muuttua kuluvan vuoden aikana. Mielestäni keskustelu taantumasta on vielä ennenaikaista, mutta eri asia on sitten se, mikä on talouden tila ensi vuonna.”

Talouskasvun hidastuminen aiheuttaa päänvaivaa etenkin Yhdysvaltojen keskuspankille. Se on kiristänyt rahapolitiikkaa tänä vuonna rajusti hillitäkseen voimakkaasti kiihtynyttä inflaatiota eli kuluttajahintojen nousuvauhtia.

Kun rahapolitiikkaa kiristetään tuntuvasti, se johtaa ajan mittaan yritysten investointien vähenemiseen ja kotitalouksien kulutuksen supistumiseen. Keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell tyynnytteli keskiviikkona taantumahuolia vetoamalla siihen, että työmarkkinoilla on runsaasti kysyntää. Powellin mielestä Yhdysvallat ei ole taantumassa.

Keskuspankki on tänä vuonna kiristänyt rahapolitiikkaa neljä kertaa: maaliskuussa 0,25 prosenttiyksikköä, toukokuussa 0,50 prosenttiyksikköä, kesäkuussa 0,75 prosenttiyksikköä ja keskiviikkona 0,75 prosenttiyksikköä.

Rahapolitiikan kiristys alkaa hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.

”Talouskasvu on hidastumassa inflaation kiihtymisen, rahoitusolojen kiristymisen ja erittäin kireiden työmarkkinoiden takia. Yhdysvaltojen talous on tuotantonsa äärirajoilla suuren kysynnän takia ja siksi on täysin odotettavaa, että talouskasvu hidastuu. En usko, että keskuspankki uusien tietojen perusteella muuttaisi suunnitelmiaan rahapolitiikan kiristämisestä, sillä inflaatio on pakko saada kuriin”, Koivu sanoo.

Kireät työmarkkinat tarkoittaa sitä, että työvoiman kysyntä on tarjontaa suurempaa.

Inflaatiovauhti kiihtyi kesäkuussa Yhdysvalloissa 9,1 prosenttiin, mikä oli voimakkainta yli 40 vuoteen. Poikkeuksellisen voimakas inflaatio johtuu tarjonnan häiriöistä ja kysynnän tuntuvasta kasvusta, jota on lisännyt finanssipoliittinen elvytys.

Kesäkuussa energia kallistui Yhdysvalloissa 42 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, ruoka kymmenen prosenttia, uusien autojen hinnat 11 prosenttia ja asuminen kuusi prosenttia. Bensiinin hinta kohosi vuoden kuluessa 60 prosenttia.

”Keskuspankki on hankalassa asemassa, koska inflaatio tuskin hidastuu lähiaikoina, sillä palkatkin ovat nousseet selvästi. Yhdysvalloissa on täystyöllisyys, jonka saavuttaminen on yksi keskuspankin tavoitteista. Kun tämä tavoite on jo saavutettu, keskuspankki voi keskittyä inflaation hillitsemiseen mutta talouskasvun hidastuminen toki aiheuttaa sille paljon pohdittavaa”, Heiskanen sanoo.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchas sanoi tiistaina, että keskuspankkien ei pidä viivytellä rahapolitiikan kiristämisessä, vaikka sillä onkin reaalitaloudellisia kustannuksia. Viivyttely ainoastaan pahentaisi talouden vastoinkäymisiä.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttäsen mielestä keskuspankilla on pätevät perusteet torjua inflaatiota rahapolitiikkaa kiristämällä.

”Bruttokansantuotteen notkahdus ei vielä puolla sitä, että keskuspankki luopuisi rahapolitiikan kiristämisestä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tuotantokapasiteetti Yhdysvalloissa on lähes täydessä käytössä. Siksi kevyempi rahapolitiikkaa ei juuri kasvattaisi tuotantoa. Laaja-alainen ja nopea inflaatio on suurempi ongelma kuin talouskasvun pieni hidastuminen.”

Mitä pidempään inflaatio pysyy epätavallisen ripeänä, sitä todennäköisemmin tämä vaikuttaa inflaatio-odotuksiin, jotka puolestaan toteuttavat itseään. Esimerkiksi työntekijät ja yritykset sopivat suurista nimellispalkkojen korotuksista, jos ne odottavat hintojen nousevan nopeasti.

Lue lisää: ”Epätavallisen suuria” koronnostoja voi tulla lisää, sanoo Yhdysvaltojen keskuspankin Jerome Powell – Taantuman vaara kasvaa

Lue lisää: Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa: maailmantaloutta uhkaa uusi taantuma

Lue lisää: Keskuspankit erehtyivät siinä, kuinka pysyvää ja laaja-alaista voimakas inflaatio on, sanoo taloustieteilijä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita