Euroalueen inflaatio kiihtyi jälleen: Hinnat nousivat lähes yhdeksän prosenttia mutta Suomessa selvästi hitaammin

Euroalueen talouskasvu oli huhti–kesäkuussa kuitenkin markkinoiden odotuksia vahvempaa.

Energian kallistuminen on voimistanut kuluttajahintojen kohoamista.

29.7. 12:12 | Päivitetty 29.7. 16:45

Euroalueen taloudesta julkaistiin perjantaina sekä hyviä että huonoja tietoja.

Huolestuttavaa on se, että kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi edelleen heinäkuussa. Myönteistä puolestaan on talouskasvun voimistuminen huhti–kesäkuussa vastoin ekonomistien ennakkoarvioita.

Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen perusteella inflaatiovauhti euroalueella kiihtyi heinäkuussa 8,9 prosenttiin. Ekonomistit odottivat sen pysyneen ennallaan 8,6 prosentissa.

Energia kallistui viime vuoden heinäkuusta 39,7 prosenttia, jalostamaton ruoka 11,0 prosenttia, teollisuustuotteet 4,5 prosenttia ja palvelut 3,7 prosenttia.

Keskuspankkien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio oli 5,0 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuussa. Pohjainflaatiosta on poistettu herkille muutoksille alttiiden energian ja ruoan vaikutus.

Euroopan keskuspankki kiristi viime viikolla rahapolitiikkaa ensimmäisen kerran vuoden 2011 jälkeen hillitäkseen inflaatiota. Se kohotti ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä ja arvioi, että korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää.

”Euroalueella on pitkään odotettu inflaation hidastumista, mutta odotuksia joudutaan taas lykkäämään. Euroopan keskuspankki on ilmoittanut suorasanaisesti talttuvansa inflaation huomattavilla koronnostoilla, mikä on täysin perusteltua”, sanoo tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan euroalueen inflaatiovauhdin pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia. Inflaatio on kuitenkin ollut viime vuoden heinäkuusta lähtien tavoitetta nopeampaa ja kiihtynyt kaiken aikaa.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ekonomisti Annika Lindblad pitää pienenä myönteisenä merkkinä sitä, että energian kallistumisen hidastui 2,3 prosenttiyksikköä kesäkuusta.

”Toisaalta inflaatio on muuttunut laaja-alaisemmaksi, sillä kallis energia välittyy myös muiden hyödykkeiden hintoihin. Ainakaan vielä ei ole suuria paineita palkkainflaatiosta”, Lindblad sanoo.

Kun inflaatio on poikkeuksellisen ripeää, työntekijät alkavat vaatima suurempia palkkoja. Tämä johtaa yritysten työvoimakustannusten kasvuun, jonka seurauksena ne joutuvat nostamaan myymiensä tavaroiden ja palveluiden hinta. Lopputuloksena on inflaation kiihtyminen entisestään.

Heinäkuussa inflaatiovauhti oli edelleen voimakkainta Baltiassa: Virossa kuluttajahinnat kallistuivat vuoden kuluessa 22,7 prosenttia, Latviassa 21,0 prosenttia ja Liettuassa 20,8 prosenttia.

Suomessa inflaatiovauhti oli 7,9 prosenttia. Hitaampaa se oli ainoastaan Maltalla (6,5 prosenttia) ja Ranskassa (6,8 prosenttia.)

Euroalueen suurimmassa kansantaloudessa Saksassa kuluttajahinnat kallistuivat 8,5 prosenttia viime vuoden heinäkuusta.

Ekonomistit odottivat uutistoimisto Reutersin mukaan, että euroalueen talous huhti–kesäkuussa kasvanut edellisestä vuosineljänneksestä ainoastaan 0,2 prosenttia.

Eurostatin ennakkotietojen perusteella elintasoa mittaava bruttokansantuote kasvoi kuitenkin 0,7 prosenttia, mikä olisi enemmän kuin tammi–maaliskuussa, jolloin talous 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Inflaation kiihtyminen ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa ovat kuitenkin heikentäneet talouden näkymiä. Lisäksi tuotannon ja kuljetuksen sitkeät häiriöt rasittavat yhä talouskasvua.

”Talouden näkymät ovat heikkenemässä, joten asetelma on hyvin vaikea keskuspankille. Rahapolitiikan kiristäminen vähentää taloudellisista aktiviteettia, mutta vaarana on inflaation leviäminen energiasta ja ruoasta muille aloille, jolloin sen hillitseminen olisi paljon vaikeampaa”, Maliranta sanoo.

Rahapolitiikan tuntuva kiristäminen johtaa ajan mittaan yritysten investointien vähenemiseen ja kotitalouksien kulutuksen supistumiseen.

Suurimmista kansantalouksista talous kasvoi huhti–kesäkuussa eniten Espanjassa (1,1 prosenttia) ja Italiassa (1,0). Ranskassa talous kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, mutta Saksassa talous ei kasvanut lainkaan edellisestä vuosineljänneksestä.

”Talouskasvu oli positiivinen yllätys, koska todennäköisesti myös toisella vuosineljänneksellä rajoitusten purkaminen tuki palveluita ja kulutusta. Kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen on heikentynyt kesällä edelleen, minkä takia talouskasvu hidastuu loppuvuotta kohti”, Lindblad sanoo.

Ennakkotiedot Suomen talouskasvusta huhti–kesäkuussa eivät ole vielä valmistuneet.

Suomen tärkeimmän kauppakumppanin Saksan talouskasvun seisahtuminen saattaa hyvinkin alkaa varjostaa kotimaan taloutta.

Suurin kysymys euroalueen taloudessa on kuitenkin se, mitä tapahtuu, jos Venäjä lopettaa maakaasun myymisen Eurooppaan.

Yksi syy Saksan talouskasvun pysähtymiseen on Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös vähentää kaasutoimituksia.

”Nopea inflaation ja kaasukriisin pelon takia kuluttajien ja yritysten luottamus [talouteen] on romahtanut. Taantuman riski kasvaa. Se, miten talous lopulta kehittyy, riippuu ennen kaikkea Putinin kaasutoimituksista”, sanoo Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer perjantaina laatimassaan katsauksessa.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi alkuviikosta vaihtoehtoisessa hahmotelmassaan, että euroalueen ja Yhdysvaltojen talouskasvu pysähtyy ensi vuonna, jos Venäjä lopettaa maakaasun myymiseen Eurooppaan ja inflaatio kiihtyy. Tämä taas voisi johtaa maailmantalouden uuteen taantumaan.

IMF:n virallisen ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia ja 1,2 prosenttia ensi vuonna. Saksan talouden se ennustaa kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 0,8 prosenttia.