Sähkö on ennätyskallista, ja futuurit ovat yli kaksin­kertaistuneet kesällä – tämä tavallisen suomalaisen pitää futuurihinnoista ymmärtää

Sähkön ensi talven futuurihinnat ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti kesäkuun puolivälistä lähtien. Futuurihintojen nousu ei kuitenkaan osu kuluttajiin, joilla on pörssisähkösopimus tai määräaikainen sopimus, joka ei ole päättymässä tämän vuoden sisällä.

Sähkön hinta uhkaa nousta ennätyskorkealle ensi talvena.

3.8. 2:00 | Päivitetty 3.8. 9:19

Sähkö näyttää käyvän viikko viikolta kalliimmaksi. Näin voi päätellä tarkastelemalla sähkön futuurihintoja kuluneen kesän ajalta.

Tämän vuoden viimeisen ja ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen futuurihinnat ovat nousseet lähes yhtäjaksoisesti kesäkuun puolivälistä lähtien. Käytännössä ne ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen puolentoista kuukauden aikana.

Kun vielä kesäkuun puolivaiheilla Pohjoismaiden futuurihinnat olivat tämän vuoden viimeiselle ja ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle hieman yli sata euroa megawattitunnilta, elokuun alussa hinnat ovat kivunneet jo liki 270 euroon megawattitunnilta.

Sähkön nousujohteista hintakehitystä lienee vauhdittanut yhtä aikaa kärjistynyt Euroopan kaasukriisi.

Etenkin silloin, kun sähkön hinta on tapetilla, katse kääntyy juuri futuurihintoihin. Ne heijastavat markkinoiden muodostamaa näkemystä siitä, mikä sähkön tukkuhinta voisi lähitulevaisuudessa olla.

Futuurihinnat eivät siis ole todellisia tai välttämättä milloinkaan toteutuvia sähkön hintoja. Oikeastaan ne eivät ole hintoja ollenkaan, vaan enemmänkin hintasopimuksia, joilla energiayhtiöt ostavat tukkusähköä sitä myyviltä toimijoilta.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston Lutin sähkömarkkinoihin erikoistunut professori Samuli Honkapuro luonnehtiikin sähkön futuurihintaa finanssituotteeksi.

”Sähkön futuurihinta on hinta, jolla tukkusähkön myyjät ja ostajat sopivat käyvänsä sähköstä kauppaa. Sopimalla tukkusähkölle tietyn hinnan tietyksi aikaa molemmat osapuolet suojautuvat äkillisiltä hintamuutoksilta.”

Tavallisen kuluttajan ei kannata vaivata päätänsä liikaa futuurihinnoilla. Ne eivät vaikuta hänen kuluttamansa sähkön hintaan, jos hänellä on pörssisähkösopimus tai kiinteähintainen määräaikainen sopimus, joka ei ole päättymässä vielä tämän vuoden aikana.

Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa kuluttajan maksama hinta taas seuraa sähkön markkinahintaa, jos sopimuksen alkuun ajoittuneen kiinteän hinnan jakso on päättynyt. Jos kuluttajalla on tällainen sopimus, sähkön futuurihinnat antavat hänelle lähinnä osviittaa siitä, millaista hintaa hän voi joutua kuluttamastaan sähköstä kuukausien päästä maksamaan.

Futuurihinta on kuitenkin pelkkä markkinoiden veikkaus siitä tasosta, jolle sähkön vuorokausimarkkinahinta eli spot-hinta saattaa Pohjoismaiden sähköpörssissä Nord Poolissa ajan myötä hakeutua. Spot-hinta puolestaan vaihtuu joka tunti, joten sen voi odottaa osuvan sähkön futuurihinnan kanssa yksiin vain hetkellisesti.

Lue lisää: Tällaisia sähkösopimuksia kuluttajille tarjotaan nyt – HS vertaili sopimuksia, ja hintaerot olivat massiivisia

Sähkösopimuskautensa lopussa olevat kuluttajat ovat ainoa ryhmä, joihin sähkön futuurihinnat vaikuttavat jossain määrin. He voivat joutua vanhan sähkösopimuksensa päätyttyä tyytymään aiempaa hintavampaan sopimukseen, sillä sähköyhtiöiden uusien sopimusten tarjoushinnat heijastelevat yleensä futuurihintoja.

Tämä ei silti tarkoita, että futuurihintojen nousu tekisi uusista sähkösopimuksista automaattisesti vanhoja kalliimpia. Vaikka kaupankäyntipaikka Nasdaqissa sähkön futuurihinta vuoden viimeiselle neljännekselle on tällä hetkellä 269 euroa, yksikään sähköyhtiö ei välttämättä hanki tukkusähköä tuolla hinnalla.

”Sähköyhtiöiden keskeisin kilpailuvaltti on se hinta, jolla ne sähkönsä ostavat. Niinpä yhtiöt pyrkivät löytämään hinnan, johon liittyy mahdollisimman vähän liiketoiminnallista riskiä”, Honkapuro sanoo.

Sähkösopimusten hinnat ovat vuoden aikana kohonneet poikkeuksellisen korkealle, mikä on eittämättä seurausta futuurihintojen noususta. Samanaikaisesti kuitenkin sopimusten väliset hintaerot ovat varsin suuria. Tämä voi kieliä siitä, että sopimusten taustalla vaikuttavat futuurihinnat saattavat vaihdella suuresti.

HS vertaili maanantaina julkaistussa jutussa nyt tarjolla olevien sähkösopimusten hintoja. Kahden vuoden määrä­aikaisten sopimusten hinnat ovat kasvaneet reippaasti tämän vuoden aikana.

Alle 20 sentin hinnalla sähköä on tällä hetkellä lähes mahdotonta löytää, kun vielä tammikuussa moni yhtiö myi määräaikaisia sopimuksia noin 10 sentillä per kilowattitunti.

Energiaviraston vuodesta 2006 alkavien tilastojen mukaan kaksivuotisten sopimus­tarjousten keskihinta ei ole koskaan ollut yhtä korkealla kuin nyt. Tilastosta puuttuvat vuoden 2020 hinnat, mutta tuolloin sähkön pörssihinta oli alimmillaan sitten vuoden 2004.

Heinäkuun alussa keskihinta oli kerros­talo­asujalle jo yli 20 senttiä kilowatti­tunnilta ja sähköllä lämmittävälle omakoti­asujallekin lähes 19 senttiä kilowatti­tunnilta.

Viime vuodesta hinnat ovat keskimäärin kolmin–nelinkertaistuneet.

Myös pörssisähkö on nyt selvästi vuodentakaista kalliimpaa. Viime heinäkuussa pörssisähkö maksoi Suomessa Nord Poolin mukaan keskimäärin 7,9 senttiä kilowattitunnilta. Tämän vuoden heinäkuussa keskihinta oli 18,4 senttiä kilowattitunnilta vaikka yhtenä päivänä pörssisähkö olikin tässä heinäkuussa ilmaista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita