Asuntolainojen korkojen nousun uskotaankin nyt tyssäävän, mutta se ei ole hyvä uutinen

Korkojen nousun hidastuminen kielii heikoista talousodotuksista. Keskus­pankilta ei odoteta enää ”koronnosto­tsunamia”, sanoo S-pankin Lippo Suominen.

Christine Lagarden luotsaama Euroopan keskuspankki saattaa joutua himmailemaan koronnostojen kanssa, koska euroalueen talous ei kestä. Samalla asuntolainojen korkotaso jää aiemmin odotettua matalammalle.

3.8. 2:00 | Päivitetty 3.8. 7:44

Korkojen nousuvauhti euroalueella saattaa hyytyä nopeammin kuin vielä aiemmin tänä vuonna uskottiin. Taustalla ovat hidastuva talouskasvu ja energiakriisin uhka.

S-pankin päästrategi Lippo Suominen nosti tiistaina viestipalvelu Twitterissä esiin markkina­odotukset, joiden mukaan kevään pelot 2–3 prosenttiin nousevista koroista ovat haihtuneet.

”Nyt hinnoitellaan korkojen nousevan noin prosenttiin tänä vuonna ja jäävän siihen”, Suominen twiittasi.

Danske Bankin korko- ja valuuttatutkimuksen analyytikko Antti Ilvonen sanoo pitävänsä euriborien jäämistä noin prosentin tuntumaan realistisena.

”Keskuspankki joutuu keskeyttämään koronnostot huomattavasti aiemmin kuin markkinat aiemmin ajattelivat. Todennäköisesti korkoja nostetaan kolmessa seuraavassa EKP:n kokouksessa”, Ilvonen sanoo.

Korkojen nousun hidastumisen ja mahdollisen tyssäämisen taustalla on euroalueen herkkä taloustilanne. Vaikka asuntovelallinen saattaa hykerrellä tyytyväisyyttään siitä, etteivät korot nousekaan pelättyä vauhtia, ei tilanne kokonaiskuvassa ole valoisa.

”Euroalueen korkoherkkyys on korkealla. Nyt on testattu sitä, että kestääkö talous korkojen nostoa, ja ei se kestä. Mielelläni näkisin, että korot nousevat kahteen tai kolmeen prosenttiin ja talous kestäisi sen eikä menisi taantumaan. Korot ilmentävät sitä, että talous kasvaa”, Lippo Suominen sanoo HS:lle.

Lue lisää: Euroalueen kuolonspiraali ja raaka-aineista käynnistyvä dominoefekti. HS Visio selvitti neljä kehityskulkua, jotka voivat kaataa maailmantalouden.

Lue lisää: ”Konseptina vahva, mutta käytännössä heikko.” Euroopan keskuspankki julkisti kiistanalaisen välineen, jonka pitäisi estää uusi velkakriisi – tällainen se on.

Korkojen noustessa niin kuluttajien kuin sijoittajien investointihalut tyrehtyvät, minkä vuoksi talouden rattaat hidastuvat. Esimerkiksi Ruotsissa korkotilanne on näkynyt jo asuntomarkkinoilla, kun asuntojen kysyntä on hidastunut ja hinnat ovat jo olleet näkyvässä laskussa. Myös Suomessa on ollut näkyvissä asuntokaupan hidastumista.

”Odotin aiemmin, että raja tulee vastaan kahdessa prosentissa, mutta en ylläty, jos se tulee jo aiemmin. Toistaiseksi on vaikea nähdä, että talous kestäisi korkojen kovempaa nousua”, Suominen sanoo.

Markkinat ovat Suomisen mukaan tulkinneet, että koronnostoja tarvitaan pitkällä aikavälillä vähemmän kuin aiemmin ajateltiin. Taloustilanne heikkenee niin paljon odotettua nopeammin, että inflaatiovauhtikin hidastuu.

”Keskuspankilta ei enää odoteta sellaista koronnosto­tsunamia kuin keväällä, jolloin inflaatiosäikähdys oli pahimmillaan. Sen jälkeen olemme saaneet niin paljon huonoja uutisia, että odotukset pitkittyvästä pahasta inflaatio-ongelma ovat helpottuneet”, Suominen sanoo.

Myös Ilvosen mukaan inflaatio-odotukset ovat tasaantuneet. Talouskasvun hidastumisen nähdään hillitsevän hintojen nousua pidemmällä aikavälillä.

”Inflaatio- ja koronnostopelot ovat laskeneet, mutta huolet ovat kasvaneet talouskasvuun liittyen”, Ilvonen sanoo.

Samalla kun taantuman uhka kasvaa, Venäjän aloittama sota Ukrainassa on viemässä Eurooppaa kohti energiakriisiä. Talouden kasvuennusteita joudutaan todennäköisesti huonontamaan syksyllä, kun Euroopassa kärjistyvä energiakriisi syö talouden kasvua.

”Energiakriisi on kärjistynyt ärhäkämmin kuin osattiin pelätä. Se on noussut pinnalle jo kesällä, mikä on ollut yllätys”, Ilvonen sanoo.

Suomessa taantuman on ennustettu alkavan ehkä tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Tammi–maaliskuussa bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia edellisneljänneksestä ja 3,6 prosenttia vuoden takaisesta. Toistaiseksi useimmat talousennusteet odottavat yhä bkt:n jatkavan kasvussa. Esimerkiksi Suomen Pankki ennustaa tämän vuoden bkt-kasvuksi 1,7 prosenttia ja ensi vuodelle 0,5 prosenttia.

Lue lisää: Voiko Suomi ajautua yhtä painajaismaiseen lamaan kuin 1990-luvulla? HS Visio selvitti seitsemällä mittarilla, miten taloudella menee lamavuosiin verrattuna.

Heinäkuussa Euroopan keskuspankki (EKP) kiristi rahapolitiikkaa ensimmäisen kerran vuoden 2011 jälkeen hillitäkseen inflaatiota. Se kohotti ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan euroalueen inflaatiovauhdin pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia. Inflaatio on ollut viime vuoden heinäkuusta lähtien tavoitetta nopeampaa ja kiihtynyt kaiken aikaa. Heinäkuussa inflaatiovauhti euroalueella kiihtyi ennakkotietojen mukaan 8,9 prosenttiin.

Suomessa yleisin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor oli huipussaan 1,2 prosentissa EKP:n heinäkuista koronnostoa seuranneena päivänä. Sen jälkeen kyseinen euribor on laskenut tiistaiseen lukemaansa 0,93 prosenttiin.

Keskuspankki on arvioinut, että korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää. Keskuspankista on annettu viestiä, että inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi voidaan joutua sietämään myös talouskasvun hidastumista.

”Voidaan sanoa, että keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa jo sillä, että se puhui siitä. Euriborit ja korko-odotukset lähtivät nousuun ennen kuin keskuspankki teki mitään, eli voi ajatella, että keskuspankin työ on tehty”, S-pankin Suominen sanoo.