Vauhdilla nousevat hinnat kurittavat myös kauppoja, nyt ala pelkää palkankorotus­pyyntöjen yleistyvän – ”Hinta-palkka-spiraali nostaa hintoja, mutta laskee ostovoimaa”

Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä putoaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna vielä enemmän.

Tämän vuoden aikana elintarvikkeiden tukkuhinnat ovat nousseet noin 16 prosenttia.

3.8. 13:17

Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä, eli inflaatiosta puhdistettu liikevaihto, putoaa tänä vuonna noin 2,5 prosenttia ja ensi vuonna enemmän.

Ennakkotietojen mukaan tammi-kesäkuussa vähittäiskaupan euromääräinen liikevaihto kasvoi 3,9 prosenttia, mutta liikevaihdon määrä supistui 2,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Euromääräisen liikevaihdon kasvu perustuu pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun, eli inflaatioon. Vähittäiskaupan alalla näkyy muutenkin markkinoiden viilentymistä, kun korona-ajan kysyntäpaineet ovat päässeet purkautumaan.

Tämän vuoden aikana elintarvikkeiden tukkuhinnat ovat nousseet noin 16 prosenttia ja energian hinta 53 prosenttia. Tukkuhintojen nousu nostaa myös vähittäiskaupan kustannuksia ja hintoja.

Hintojen nousu on näkynyt erityisesti päivittäistavarakaupassa ja rautakaupassa. Vaatetuksen hintojen nousun ennakoidaan kiihtyvän syksyllä.

Tällä hetkellä globaaliin talouskasvuun vaikuttavat monet seikat, kuten Kiinan talouskasvun hidastuminen, yhä jatkuvat logistiikkaongelmat, energian hinta ja sen saatavuus sekä dollarin kurssi.

Nämä seikat taas heijastuvat kaupan hintoihin, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

"Jos talouskasvu Euroopassa pysähtyy, euro yhä heikkenee, Kiinan koronasulut jatkuvat tai Ukrainan sodan vaikutus energian hintoihin pitkittyy ja syvenee, kauppa voi sukeltaa ennustettua pahemmin. Tämä leikkaisi myös kaupan työllisyyttä", Kurjenoja sanoo tiedotteessa.

Toisaalta luvassa voi olla positiivisempiakin näkymiä. Asuntolainojen korot eivät ole toistaiseksi nousseet niin paljon, kuin on ennustettu. Se jättää asuntovelallisille enemmän ostovoimaa.

Lue lisää: Asuntolainojen korkojen nousun uskotaankin nyt tyssäävän, mutta se ei ole hyvä uutinen

Lisäksi raaka-aineiden hintojen nousu on hidastunut, ja energiaakin saattaa olla pelättyä paremmin saatavilla.

Inflaatio oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 7,8 prosenttia kesäkuussa.

Kauppa pelkää inflaatiota, koska vähittäiskaupalla ei hintojen noustessa ole kauheasti varaa kasvaa, Kurjenoja sanoo.

Ostovoiman supistuminen leikkaa myyntiä, asiakkaat siirtävät kulutustaan halvempiin tuotteisiin ja lisäksi inflaatiopelot aiheuttavat epävarmuutta markkinoilla.

”Kun asuminen ja liikkuminen kallistuu, vie se ison osan kulutuskorista. Ostovoiman supistuminen ei ole kaupalle hyvä uutinen”, Kurjenoja sanoo.

Toinen kaupan alaa huolestuttava ilmiö on hinta-palkka-spiraali, eli tilanne, jossa ihmiset alkavat vaatia palkankorotuksia kohonneiden hintojen takia.

Jos palkat nousevat, niin se lisää yritysten kuluja. Silloin yritykset siirtävät noita nousseita palkkakuluja tuotteiden hintoihin, ja spiraali on valmis.

Erityisesti tämä koskee kaupan alaa, Kurjenoja sanoo, sillä eri toimialojen työvoimakustannukset veroineen kasaantuvat lopulta kaupan hintoihin, kun se tekee toimintaansa varten hankintoja muilta aloilta.

Keskimäärin yli puolet vähittäiskaupan arvonlisäverottomista kuluttajahinnoista koostuvat suorista ja epäsuorista kotimaan palkkakuluista.

Kotimaiset palkkakulut ovat suurin kustannuserä myös ulkomailla valmistetuissa tuotteissa.

Konkreettisena esimerkkinä Kurjenoja esittelee Aasiassa valmistetun naisten paidan kulut. Jopa 86 prosenttia myydyn paidan kustannuksista voi syntyä Suomessa, ja tuosta osasta jopa 65 prosenttia voi olla palkkakuluja.

”Hinta-palkka-spiraali nostaa hintoja, mutta laskee ostovoimaa”, Kurjenoja sanoo.

Kaupan liitto ehdottaa ratkaisuksi työn verotuksen keventämistä sekä kaupan alan sääntelyn purkamista esimerkiksi apteekkijärjestelmästä ja alkoholimonopolista.

Liiton mukaan veronkevennykset saataisiin aikaan perusvähennyksen, työtulovähennyksen ja valtion tuloveroasteikon yhteismuutoksilla.

”Työn verotusta keventämällä palkkakulujen vaikutus hintoihin lievenisi, ja samalla tuettaisiin ostovoimaa”, Kurjenoja huomauttaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita