Kaupungit valmistautuvat energiakriisiin, öljyjättien voitot nostavat närää, viljakuljetukset alkoivat – HS:n markkina­kooste kertaa viikon tärkeimmät talous­uutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talous­uutiset.

Toivonpilkahdus. Viljalaiva Razonia lähti liikkeelle Odessan satamasta maanantaina 1. elokuuta. Rahtialus kuvattiin sen saapuessa Bosporinsalmen suulle Istanbulin pohjoispuolelle tiistaina.

5.8. 12:00

Viljakuljetukset Ukrainasta jatkuivat

Ukraina on merkittävä viljan viejä, mutta Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa helmikuussa yli 20 miljoonaa tonnia viljaa jäi jumiin siiloihin Ukrainan alueelle.

Maanantaina Ukrainasta lähti jälleen viljalaiva, Sierra Leonen lipun alla etenevä Razoni. Odessan satamasta lähteneen rahtilaivan suuntana on Libanon ja se kuljettaa kyydissään yli 26 000 tonnia ukrainalaista viljaa.

Razonin lähdettyä satamasta 16 muuta laivaa jäi odottamaan pääsyä lähtemään. Turkin puolustusministeriön mukaan kolme viljakuljetusta lähtee satamasta perjantaina.

Venäjä ja Ukraina allekirjoittivat sopimuksen Ukrainan Mustanmeren satamien avaamisesta uudelleen viljan viennille yhdessä Turkin ja YK:n kanssa 22. heinäkuuta. Venäjän ja Ukrainan edustajat allekirjoittivat sopimukset Istanbulissa erikseen Turkin edustajien kanssa.

Ukrainan maatalousministerin Mykola Solskyin mukaan Ukrainan varastoissa on 10 miljardin dollarin arvosta viljaa ja tuleva sadonkorjuu voi lisätä määrään 20 miljardin dollarin edestä viljaa.

Öljyjätit kasvavat energiakriisistä

Viisi maailman suurinta energiayhtiötä kirjasivat vuoden toiselta neljännekseltä yhteensä 59,27 miljardin dollarin voitot.

Tuloksia ovat pönkittäneet korkeat öljyn ja kaasun hinnat. Vaikka Venäjältä lähteminen on maksanut länsimaisille öljyjäteille miljardeja, yhtiöt ovat hyötyneet siitä, että myös ostajatahot ovat hylänneet venäläisen energian kokonaan.

Hollantilaislähtöinen Shell päihitti tulosennätyksensä huhti–kesäkuussa ja kirjasi 11,5 miljardin dollarin vertailukelpoisen tuloksen. Shell on maailman suurin nesteytetyn maakaasun eli lng:n myyjä. Venäläistä putkikaasua pyritään nyt etenkin Euroopassa korvaamaan lng:llä.

Ranskalaisen Totalin vertailukelpoinen nettotulos taas kolminkertaistui 9,8 miljardiin dollariin.

Yhdysvalloissa Exxon Mobilin vertailukelpoinen tulos moninkertaistui huhti–kesäkuussa historialliseen 17,85 miljardiin dollariin. Myös Chevron rikkoi ennätyksensä 11,62 miljardin dollarin tuloksella.

Brittiläinen öljyjätti British Petrol (BP) teki historiansa toiseksi suurimman tuloksen. Yhtiön ilmoittama noin 8,5 miljardin dollarin tulos on yli kolminkertainen verrattuna vuodentakaiseen.

Fortum sai elintärkeän luokituksen

Luottoluokittaja S&P vahvisti energiayhtiö Fortumin luottoluokituksen tarkastelun jälkeen. Fortumin luottoluokitus pysyy ennallaan, eli BBB-tasolla negatiivisin näkymin.

S&P asetti sekä Fortumin että sen saksalaisen tytäryhtiön Uniperin tarkkailuun Venäjän rajoitettua kaasutoimituksiaan Saksaan.

Luokituksen pysyminen vähintään nykyisellä BBB-tasolla on Fortumille tärkeää. Sen liiketoiminta vaatii paljon pääomaa, ja luottoluokituksen heikkeneminen nostaisi yhtiön varainhankinnan kustannuksia.

Ylisuuria voittoja halutaan verottaa

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kehottaa valtioita ympäri maailman verottamaan energiayhtiöiden ylisuuria tuottoja.

Guterres syyttää öljy- ja kaasuyhtiöitä ”irvokkaasta ahneudesta”. Yhtiöiden tuottoja verottamalla voitaisiin tukea haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.

”On moraalitonta, että öljy- ja kaasuyhtiöt tekevät ennätystuottoja tässä energiakriisissä. Voitot revitään köyhimpien ihmisten ja yhteisöjen selkänahasta, ja vaikutukset ilmastoon ovat valtavat”, Guterres sanoi.

Espanja, Italia, Romania ja Kreikka ovat ottaneet käyttöön niin sanotun windfall-veron, jolla ne verottavat energiayhtiöiden hintojen noususta seuranneita voittoja. Lisäksi Britannia sääti heinäkuussa lain, jonka perusteella se verottaa Pohjanmerellä öljyä ja kaasua tuottavien yritysten voittoja.

Myös Yhdysvalloissa on pohdittu windfall-veroa, mutta ehdotuksen läpimeno ei ole todennäköistä. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden nosti erityisesti energiayhtiö Exxonin voitot tikunnokkaan jo kesäkuussa.

”Puhutaanpa siitä, kuinka paljon Exxon tekee voittoa. Exxon tekee tänä vuonna enemmän rahaa kuin Jumala”, Biden sanoi.

Korkojen nousu voi tyssätä

Korkojen nousuvauhti euroalueella saattaa hyytyä nopeammin kuin vielä aiemmin tänä vuonna uskottiin. Taustalla ovat hidastuva talouskasvu ja energiakriisin uhka.

S-pankin päästrategi Lippo Suominen nosti esiin markkina­odotukset, joiden mukaan kevään pelot 2–3 prosenttiin nousevista koroista ovat haihtuneet.

”Nyt hinnoitellaan korkojen nousevan noin prosenttiin tänä vuonna ja jäävän siihen”, Suominen twiittasi.

Danske Bankin korko- ja valuuttatutkimuksen analyytikko Antti Ilvonen sanoi pitävänsä euriborien jäämistä noin prosentin tuntumaan realistisena.

”Keskuspankki joutuu keskeyttämään koronnostot huomattavasti aiemmin kuin markkinat aiemmin ajattelivat. Todennäköisesti korkoja nostetaan kolmessa seuraavassa EKP:n kokouksessa”, Ilvonen sanoi.

Korkojen nousun hidastumisen ja mahdollisen tyssäämisen taustalla on euroalueen herkkä taloustilanne.

”Euroalueen korkoherkkyys on korkealla. Nyt on testattu sitä, että kestääkö talous korkojen nostoa, ja ei se kestä. Mielelläni näkisin, että korot nousevat kahteen tai kolmeen prosenttiin ja talous kestäisi sen eikä menisi taantumaan. Korot ilmentävät sitä, että talous kasvaa”, Suominen sanoi HS:lle.

Energiakriisi tulee, kaupungit valmistautuvat

Euroopan suurkaupungit valmistautuvat leikkaamaan sähkönkulutustaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi.

Espanjassa julkaistiin uusia sääntöjä energian säästämiseksi. Niiden mukaan yritykset eivät saa viilentää sisätiloja alle 27 asteen tai lämmittää niitä talvella yli 19 asteeseen. Kauppojen ikkunoihin tulee näytöt, jotka ilmoittavat sisälämpötilan ohikulkijoille. Säännöt ovat voimassa ensi vuoden marraskuuhun asti.

Julkiset rakennukset lukuun ottamatta sairaaloita ovat jo aiemmin noudattaneet 27 asteen viilennysrajoitusta Espanjassa. Samoja viilennysrajoituksia on voimassa myös Italiassa ja Kreikassa.

Berliinin kaupunginhallinto on luvannut vähentää energiankulutustaan 10 prosentilla. Pariisissa otettiin heinäkuussa käyttöön 150 euron sakko yrityksille, jotka jättävät ikkunat tai ovet auki käyttäessään ilmastointia.

Saksassa Hannover kielsi lämpimät suihkut julkisissa tiloissa, kuten uimahalleissa, kuntosaleilla ja urheiluhalleissa. Lämmintä vettä ei ole julkisissa tiloissa saatavilla edes käsienpesua varten.

Hannoverin julkisissa rakennuksissa ei ole lämmitystä syyskuun loppuun asti. Lämmityskaudella sisälämpötila saa olla enintään 20 astetta vuoden loppuun asti. Siirrettävät ilmastointilaitteet, patterit ja muut lämmitys­laitteet ovat kiellettyjä. Säännöistä saavat poiketa päiväkodit, koulut, hoitokodit ja klinikat.

Lisäksi kaupungit suunnittelevat säästävänsä energiaa rajoittamalla muun muassa nähtävyyksien valaistusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita