Raakaöljyn hinnat laskivat perjantaina sotaa edeltävälle tasolle, koska markkinoilla leviää pelko

Raakaöljyn hinnat olivat perjantaina alimmillaan sitten Venäjän hyökkäyssodan alun. Hinnat laskevat, koska pelätty talouskasvun hidastuminen leikkaisi kysyntää.

Saudi-Arabian öljy-yhtiön tuotantolaitos Ras Tanurassa.

5.8. 16:54 | Päivitetty 5.8. 19:01

Raakaöljyn hinnat olivat perjantaina alimmillaan sitten Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa.

Pohjanmeren brent-laadun futuurihinta oli 95,7 dollarissa barrelilta kello 19 Suomen aikaa laskettuaan aiemmin iltapäivällä 94,2 dollariin. Yhdysvaltojen WTI-laadun futuurit olivat samaan aikaan 90 dollarissa barrelilta ja kävivät aiemmin päivällä 88,5 dollarissa.

Hinnat ovat olleet viimeksi yhtä alhaalla juuri ennen Venäjän sodan alkua.

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat laskussa, koska huolet uhkaavasta taantumasta ja sitä seuraavasta polttoaineiden kysynnän hidastumisesta ovat jatkuneet ja levittäytyneet.

Taantumapelot nostivat rajummin päätään torstaina, jolloin Britannian keskuspankki Bank of England kertoi ennustavansa maan vajoavan tänä vuonna pitkään taantumaan. Pankki arvioi, että taantuma alkaa vuoden viimeisellä neljänneksellä ja kestää ensi vuoden lopulle saakka.

”Kaikki selkeästi ottavat taantuman uhkan paljon vakavammin, koska markkina on edelleen hyvin tiukka eikä tuottajilla ole kapasiteettia muuttaa tilannetta”, Oanda-analyysitalon markkina-analyytikko Craig Erlam kertoo uutistoimisto Reutersille.

Markkinan tiukkuus tarkoittaa sitä, että öljyä tuottavat ja sitä muihin maihin vievät valtiot eivät ole lisänneet tuotantoaan. Hintojen lasku ei siis johdu siitä, että öljyä olisi saatavilla kysyntää enemmän. Näköpiirissä ei myöskään ole, että tuotantoa lisättäisiin lähitulevaisuudessa.

Tällä viikolla öljynviejämaiden yhteistyöorganisaation (Opec) liittolaisineen (Opec+) kerrottiin lisäävän tuotantoa 100 000 barrelilla päivässä syyskuusta lähtien.

”Se on niin vähän, että se on merkityksetöntä. Fyysisestä näkökulmasta se on marginaalinen tippa. Poliittisena eleenä se on miltei loukkaus”, konsulttiyhtiö Eurasia Groupin energian, ilmaston ja kestävän kehityksen johtaja Raad Alkadiri totesi tuolloin.

Loukkauksen nähtiin tulevan Saudi-Arabian suunnasta Yhdysvalloille, jonka presidentti Joe Biden oli yrittänyt Saudi-Arabiaa lisäämään öljyntuotantoa.

Öljymarkkinaa voi heiluttaa merkittävästi joulukuussa voimaan astuva tuontikielto, jonka Euroopan unioni on asettanut venäläisen öljyn merikuljetuksille. EU-komissio arvioi, että 90 prosenttia Venäjän öljyviennistä Eurooppaan lakkaa vuoden loppuun mennessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita