Nuorena kuolleen naisen perheen ja Kiinteistömaailman välille syntyi poikkeuksellinen kiista – Näin ratkaiset riidan välittäjän kanssa

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin mukaan lautakuntaan tulee vuosittain pitkälti toista tuhatta ratkaisupyyntöä asumisasioihin liittyvistä riita-asioista.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan alalla ei ole hyvän välitystavan lisäksi muita yhteisiö käytäntöjä siitä, miten välitysliikkeiden tulisi toimia riitatilanteissa.

10.8. 16:15 | Päivitetty 11.8. 9:50

Millaisia toimintamalleja kiinteistönvälitysalalla on riitatilanteissa ja mitä kuluttaja voi tehdä, jos kokee välittäjä toimineen epäoikeudenmukaisesti?

HS kertoi keskiviikkona 34-vuotiaan naisen ja tämän puolison epäonnisesta asuntokaupasta. Pariskunta oli maksanut pienestä omakotitalosta jo käsirahan ja taloon oli teetetty kuntokartoitus. Sen jälkeen nainen kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen.

Myöhemmin välittäjänä toiminut Kiinteistömaailma myi talon korkeammalla kauppahinnalla eteenpäin, mutta omaiset eivät ole vieläkään saaneet käsirahaa takaisin. Kiista omaisten ja Kiinteistömaailman kanssa on kestänyt jo yli kolme kuukautta.

Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Risto Kyhälä sanoi HS:lle, että hän ei voi kommentoida yksittäistä kauppaa.

”Yleisesti ottaen, kun ostaja tekee tarjouksen myyjälle ja myyjä sen hyväksyy, heidän välilleen syntyy sopimus. Valitettavasti kuolema ei poista sopimuksen voimassaoloa”, Kyhälä sanoi.

Lue lisää: Tiina-Maaria Laihi, 34, löysi unelmiensa kodin, maksoi käsirahan ja kuoli yllättäen – Kiinteistömaailma välitti asunnon uudelle ostajalle eikä palauttanut käsirahaa omaisille

Lue lisää: ”Kuolema ei poista sopimuksen voimassaoloa”, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Risto Kyhälä

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) hallituksen puheenjohtajan Marina Saleniuksen mukaan välitysliikkeet määrittelevät pitkälti itse, miten ne erilaisissa riitatilanteissa toimivat.

Hän ei ota kantaa HS:n uutisoimaan tapaukseen vaan puhuu riitatilanteista yleisellä tasolla.

”Yleisellä tasolla toki varmaan ainakin alkuun yritetään tuoda osapuolia yhteen sovinnon aikaansaamiseksi, mutta sellaisiin asioihin ei oteta kantaa, jotka ovat selkeästi myyjän ja ostajan välisiä”, hän sanoo.

Saleniuksen mukaan alalla ei ole yhteisiä ohjeistuksia siitä, miten välitysliikkeiden tulisi riitatilanteissa toimia.

”Hyvä välitystapa on olemassa, ja sen mukaan tulee toimia. Sitten välitysliikkeet itse määrittävät, miten näissä tapauksissa toimitaan.”

Hyvällä välitystavalla tarkoitetaan KVKL:n tuottamaa alan normistoa, jota päivitetään muun muassa tuomioistuinten päätösten ja kuluttajariitalautakunnan suositusten myötä. Välityslainsäädännön mukaan kaikessa välitystoiminnassa on noudatettava hyvää välitystapaa.

Saleniuksen mukaan ”on hirveän vaikea sanoa”, miten hyvin välitysliikkeet noudattavat hyvää välitystapaa.

”Suurin osa sitä varmasti noudattaa, ja kyllähän kaikki KVKL:n jäsenyritykset ovat siihen sitoutuneet.”

Jos kuluttaja kokee, että välitysliike on rikkonut hyvää välitystapaa, Salenius kehottaa olemaan asiasta ensin yhteydessä välittäjään ja selvittämään asiaa sitä kautta.

Kuluttaja voi olla myös yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston neuvontanumeroon tai asian voi viedä Kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.

”Joissain tapauksissa oman juristin käyttäminen saattaa olla järkevää”, Salenius sanoo.

”Toki jos asuntokauppaa mietitään, niin välitysliikkeen lisäksi myyjällä ja ostajalla on aina myös omat vastuunsa, ja kaikissa riitatapauksissa on syytä aina tarkasti arvioida, kenen tontille virhe menee.”

Kuluttajariitalautakunta voi auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa asunnon tai kiinteistön myyjä tai ostaja on riidoissa kiinteistönvälittäjän kanssa.

Sekä myyjä että ostaja voivat vaatia Kuluttajariitalautakunnasta vahingonkorvausta kiinteistönvälittäjältä. Kiinteistönvälittäjältä ei voi vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkamista.

Lautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin mukaan lautakuntaan tulee vuosittain pitkälti toista tuhatta ratkaisupyyntöä asumisasioihin liittyvistä riita-asioista. Niistä noin puolet koskee asuntokauppariitoja ja puolet huoneenvuokrariitoja. Kaikki asuntokauppoihin liittyvät tapaukset eivät koske kiinteistönvälitysliikkeitä, vaan riita voi olla ostajan ja myyjän välinen.

Noin kolmasosa päätyy jaostokäsittelyyn, eli asia saa laajimman mahdollisen käsittelyn. Lautakuntamenettely on maksutonta.

”Ratkaisupyyntöjä tulee jatkuvasti enemmän kuin ehditään käsittelemään”, Ståhlberg sanoo.

Yleisesti kaikista lautakunnan käsittelemistä asioista noin puolessa suositetaan hyvityksiä hakijalle.

Kuluttajariitalautakunnan päätökset ovat suosituksia, mutta käytännössä suurin osa yrityksistä noudattaa niitä.

"Jos suositusta ei noudateta, niin kuluttaja ei voi oikein muuta kuin viedä asian käräjille, mikä voi tulla hyvin kalliiksi”, Ståhlberg sanoo.

Joskus lautakunta ei anna lainkaan ratkaisua. Näin voi käydä, jos käsiteltävä asia on esimerkiksi erittäin laaja ja monimutkainen.

”Kehotuksista huolimatta meille lastataan välillä hirveä kasa materiaalia, joka ei ole missään järjestyksessä. Silloin asia voi olla käytännössä mahdoton ratkaista. Asia voi olla myös laadullisesti niin monimutkainen, että se vaatii asiantuntijoiden kuulemista suullisesti. Oikeudessa heitä voidaan kuulla todistajina, mutta meillä ei”, Ståhlberg sanoo.

”Mutta aika harvoin käy niin, että asioita jätetään tämän takia käsittelemättä. Ehkä parikymmentä kappaletta vuodessa.”

Lautakunnan päätöksistä ei voi valittaa. Jos lautakunta ei suosita hyvitystä, asian voi viedä käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Lisäksi aluehallintovirasto valvoo välitysliikkeiden toimintaa ja sitä, noudattavatko liikkeet toiminnassaan lakia ja hyvää välitystapaa.

Aluehallintovirastoon voi tehdä kantelun välitysliikkeiden toiminnasta, mutta virasto tekee myös omaehtoista valvontaa.

Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee vuosittain noin 100 kiinteistönvälitysliikkeitä koskevaa valvontapäätöstä. Valituksia voi tulla enemmänkin, mutta ne eivät aina johda tarkempaan selvitykseen.

Mikäli aluehallintovirasto katsoo, että välitysliike on toiminut lain tai hyvän välitystavan vastaisesti, se voi antaa liikkeelle varoituksen. Vakavimmissa tapauksissa aluehallintovirasto voi kieltää välitysliikkeen toiminnan määräajaksi tai poistaa liikkeen välitysliikerekisteristä, jolloin se ei voi enää harjoittaa välitystoimintaa.

Aluehallintovirasto ei kuitenkaan voi velvoittaa liikettä maksamaan korvauksia.

Oikaisu 11.8. kello 9.45: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Kuluttajariitalautakuntaan tulisi vuosittain yli tuhat ratkaisupyyntöä asuntokauppoihin liittyvistä riita-asioista. Todellisuudessa lautakuntaan tulee vuosittain yli tuhat ratkaisupyyntöä asumisasioihin liittyen. Niistä noin puolet koskee asuntokauppariitoja ja puolet huoneenvuokrariitoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita