Fennovoima vie Rosatomin oikeuteen ja vaatii venäläis­yhtiöltä lähes kahta miljardia euroa

Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht sanoo HS:n haastattelussa, että Pyhäjoen laitospaikkaan kohdistuu maailmalla kiinnostusta, mutta uutta laitostoimittajaa on turha odottaa nopeasti.

Saksalainen Joachim Specht tuli Fennovoiman johtoon kesällä 2020. Hän kertoo, että aikoo pysyä tehtävässä ainakin ensi kesään. ”En lähde kävelemään, kun paska osuu tuulettimeen.”

20.8. 2:00 | Päivitetty 20.8. 6:47

Fennovoiman kaatuneen ydinvoimahankkeen jälkipyykin pesu oikeusteitse on alkanut. Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht kertoo, että yhtiö on aloittanut välimiesmenettelyn venäläistä Rosatomia vastaan.

Kiistakysymyksiä on useita, niistä keskeisenä 800 miljoonan euron ennakkomaksu, jonka Fennovoima on tehnyt Rosatomin suomalaiselle tytäryhtiölle Raos Projectille. Fennovoima katsoo, että Raosin kuuluu palauttaa maksu. Fennovoimalla on myös muita vaateita.

”Kaikkiaan vaatimukset ovat tällä hetkellä alle kaksi miljardia euroa”, Specht sanoo.

Viime vuoden tilinpäätöksessä Fennovoima kertoo muun muassa, että on sillä on lähes 200 miljoonan euron korkosaatavat Raosilta.

Myös Rosatom on uhannut Fennovoimaa oikeustoimilla, sillä se katsoo, ettei Fennovoimalla ollut perusteita irtisanoa laitostoimitussopimusta. Specht kertoo, ettei Rosatom vielä ole aloittanut virallista prosessia, mutta pitää sellaisen alkamista ”hyvin todennäköisenä”.

Yhtiöillä on siis edessään todennäköisesti pitkä oikeusriita, jossa rahalliset riskit mitataan miljardeissa euroissa.

”On vaikea arvioida käsittelyn kestoa, mutta ei se tietenkään vuodessa ohi ole. Se kestää useita vuosia”, Specht sanoo.

Riita koskettaa myös ihan tavallisia kansalaisia, sillä suurteollisuuden lisäksi Fennovoiman osakkaina on myös kunnallisia energiayhtiöitä. Pahimmillaan ydinvoimahankkeen kaatumisesta koituvat seuraukset voisivat vaarantaa niiden osingonmaksukyvyn tai johtaa hinnankorotuksiin.

Fennovoima irtisanoi sopimuksen Rosatomin kanssa huhtikuun lopussa, kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Yhtiön mukaan syy sopimuksen irtisanomiseen ei kuitenkaan ollut sota vaan Rosatomin ongelmat ja toistuvat viivästykset.

”Sillä [päätöksellä] ei ollut mitään tekemistä sodan kanssa. Sota vain pahensi asioita”, Specht sanoo.

Hän kertoo nyt, että Rosatom varoitti Fennovoimaa alkuvuonna mahdollisista uusista viivästyksistä.

”He ilmoittivat useiden vuosien viivästymisen riskistä. Se sisältyi heidän projektisuunnitelmiinsa. Se oli yksi syy, miksi meidän täytyi lopettaa hanke.”

Rosatom tuli Fennovoiman laitostoimittajaksi joulukuussa 2013, ja alkujaan voimalan piti käynnistyä vuonna 2024. Viimeisin arvio oli, että voimala käynnistyisi 2029.

Specht ja Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä pitivät 2. toukokuuta tiedotustilaisuuden, jossa kertoivat yhtiön irtisanoneen laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa.

Rosatom pitää viivästyksiä tekosyynä ja katsoo, että Fennovoiman irtisanomispäätös oli läpensä poliittinen. Laitostoimittajan mukaan projektin alkukankeudet oli selätetty ja hanke eteni lupaavaan suuntaan.

Helmikuun alussa hanke ottikin merkittävän harppauksen eteenpäin, kun Säteilyturvakeskus (Stuk) kertoi saaneensa niin paljon lupa-aineistoa, että oli valmis aloittamaan turvallisuusarvion laatimisen. Aiemmin lupa-aineiston toimittaminen Stukille oli edennyt hyvin vaivalloisesti.

Myös Specht itse puhui hankkeen tilasta hyvin luottavaiseen sävyyn HS:n haastattelussa viime vuoden helmikuussa.

”Viime vuosi oli Fennovoimalle hyvä. Ensimmäistä kertaa kenties moneen vuoteen toimitimme sen, mitä pitikin”, hän sanoi tuolloin.

Nyt Specht tähdentää, että puhui nimenomaan kehityksestä Fennovoiman organisaation sisällä.

”Valitettavasti laitostoimittajamme ei pystynyt parantamaan toimintaansa”, hän sanoo.

Rosatomin ongelmat alkoivat tulla hänelle ilmeisiksi vuoden 2021 alussa. Specht oli tullut Fennovoiman johtoon kesällä 2020 tietäen, että hanke oli vakavissa ongelmissa. Vaikka Fennovoiman oma toiminta petraantui, Rosatom ei samaan pystynyt, Specht sanoo.

Pitkän uran ydinvoima-alalla eri puolilla maailmaa tehnyt Specht sanoo, että Rosatomin laitosteknologia sinänsä on käytössä koeteltua ja hyvin suunniteltua. Ongelmat liittyivät sen sijaan luvitukseen ja projektin hallintaan. Hanhikiven voimala oli Rosatomille yksi ensimmäisiä hankkeita länsimaissa.

"Kukaan ei epäile Rosatomin kykyä rakentaa ydinvoimala Venäjälle. Mutta Raos ei kerta kaikkiaan kyennyt johtamaan hanketta ympäristössä, joka on heille vieras.”

Jos tai kun Rosatom ryhtyy hakemaan korvauksien Fennovoimalta oikeusteitse, molempien argumentit punnitaan välimiesoikeudessa.

Oikeudenkäyntiin valmistautuminen on nyt keskeinen osa työtä, jota Fennovoimassa tehdään. Toinen iso tehtävä on Pyhäjoen laitospaikan tulevaisuuden miettiminen. Sopimuksen irtisanomisen jälkeen Fennovoima hääti Rosatomin tontilta ja otti sen haltuunsa.

Specht kertoo, että laitospaikka herättää maailmalla kiinnostusta.

”Totta kai potentiaalista kiinnostusta on, koska paikka on arvokas. Uuden ydinvoimalan laitospaikan luvittaminen kestää 5–8 vuotta. Täytyy löytää oikea paikka, tehdä analyysit, ympäristövaikutusten arviointi, hakea hyväksynnät – me olemme tehneet kaiken sen.”

Silti hän toppuuttelee Suomessa viriteltyjä toiveita, että toinen laitostoimittaja voisi nopeasti tulla Rosatomin tilalle. Hankkeen ympärillä on yksinkertaisesti liikaa epävarmuutta, joka koskee niin laitospaikkaa, omistajarakennetta kuin oikeudenkäyntejäkin.

Specht arvelee myös, että mikäli Pyhäjoelle halutaan edelleen ydinvoimala, se vaatii valtiolta jonkinlaista tukea. Vain siten yksityiset sijoittajat uskaltavat lähteä mukaan erittäin riskaabeliin miljardiluokan investointiin.

”Täysin yksityisen hankkeen läpivienti on uskoakseni hyvin vaikeaa.”

Hän viittaa yhtenä esimerkkinä Britanniaan, missä Hinkley Point C -voimalan osakkaat saavat 35 vuoden ajan tietyn takuuhinnan voimalan myymästä sähköä. Jos tuotantokustannus ylittää sen hetkisen markkinahinnan, valtio maksaa erotuksen. Järjestelyä on kritisoitu Britanniassa hyvin kalliiksi.

Specht uskoo, että jopa Olkiluoto 3:n valtavien viivästysten ja Fennovoiman epäonnistumisen jälkeen Suomesta löytyy yhä yrityksiä, jotka ovat valmiita investoimaan ydinvoimaan.

”Suomi aikoo hiilineutraaliksi vuonna 2035, mikä tarkoittaa, että terästehtaiden täytyy siirtyä hiilipohjaisesta prosessista vetyprosessiin. Elektrolyysiprosessi on erittäin energiaintensiivinen, mikä tarkoittaa valtavaa sähkön kysynnän kasvua. Jopa Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen se [uuden voimalan rakentaminen] olisi hyvin järkevää.”

Voisiko Pyhäjoelle joskus nousta uusi ydinvoimala?

”On ihan liian aikaista spekuloida sillä. Ei se mahdotonta ole.”

Hanhikivi 1:n työmaalla tehtiin räjäytystöitä marraskuussa 2021. Nyt työt ovat pysähtyneet, ja tontin tuleva käyttötarkoitus hämärän peitossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita