Nimi esti 30 euron tilisiirron, ulkomaalaiset opiskelijat jäivät ilman tiliä ”korkean riskin takia” – Pankkien syrjinnästä valitetaan vuosittain kymmeniä kertoja

Yhteydenotot pankin asiakkaiden tunnistamiseen liittyen ovat lisääntyneet viime vuosina myös Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finessä. Taustalla ovat tiukentunut sääntely ja pankkien kiristynyt riskienhallintapolitiikka.

Merkittävä osa yhdenvertaisuusvaltuutetun saamista yhteydenotoista liittyy kansalaisuuteen, kielitaitoon ja henkilön tunnistamiseen.

17.8. 2:00 | Päivitetty 17.8. 9:53

Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa vuosittain kymmeniä ilmoituksia suomalaisten pankkien syrjivistä käytännöistä.

HS pyysi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulleet pankkeja koskevat syrjintäyhteydenotot vuoden 2020 alusta kesäkuuhun 2022 asti. Pankkeja koskevia ilmoituksia oli tullut yhteensä 72. Niiden määrä on pysynyt vuosien mittaan tasaisena.

Yhteydenotot eivät tarkoita, että pankit olisivat toimineet väärin, mutta osassa tapauksista on jäänyt epäily syrjinnästä.

Merkittävä osa ilmoituksista liittyy kansalaisuuteen, kielitaitoon ja henkilön tunnistamiseen. Jutussa korostetut lainaukset ovat otteita yhteydenotoista.

Eräässä tapauksessa pankki oli pyytänyt tilisiirron yhteydessä rahanpesun ehkäisemiseksi selvityksen maksun saajasta tämän ulkomaalaistaustaisen nimen takia.

Valittaja oli tehnyt 30 euron suuruisen tilisiirron lapsenlapselleen. Saaja on Suomessa syntynyt ja asuva Suomen kansalainen, jolla on ulkomaalaistaustainen nimi. Pankki pyysi valittajaa selvittämään muun muassa maksun saajan kansalaisuuden sekä maksun tarkoituksen, tai muuten raha palautettaisiin alkuperäiselle tilille.

”Siirsin lapsenlapselleni 19-vuotissyntymäpäivän johdosta syntymäpäivärahaa tililtäni 30 €. [- -] Tämä on mielestäni rasistista kohtelua nimen perusteella.”

Valtuutettu totesi asiaa selvitettyään pankin toimien oikeasuhtaisuuden jääneen tulkinnanvaraiseksi ja yhteydenottajaa kehotettiin viemään asia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tarkasteltavaksi. Lautakunta valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista

”Pankkeja koskevat säädökset velvoittavat toimiin, joilla estetään rahanpesua, mutta jos kyseessä on hyvin pieni summa, voidaan kysyä ovatko toimet oikeasuhtaisia”, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston syrjintäasioiden ylitarkastaja Elli Björkberg.

”Myös siihen kiinnitettiin huomiota, että sama tilanne ei toistuisi joka kerta saman henkilön kohdalla, että jää haaviin uudestaan vaikkapa ulkomaalaistaustaisen nimen takia.”

Asiakkaan tunnistaminen on ollut merkittävä yhteydenottojen syy Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finessä, kertoo toimitusjohtaja Elli Reunanen. Ongelmat liittyvät usein esimerkiksi pankkitilin avaamiseen tai olemassa olevien pankkipalveluiden rajaamiseen.

"Yhteydenotot ovat viimeisen parin vuoden aikana lisääntyneet merkittävästi.”

Taustalla on tiukentunut sääntely ja pankkien kiristynyt riskienhallintapolitiikka.

”Pankeille on tullut paljon lisää sääntelyä ja velvoitteita sen suhteen, miten heidän ei pidä pelkästään tunnistaa vaan myös tuntea asiakkaansa”, hän sanoo.

Pankkien asiakkaat ovat kohdanneet saatavuusongelmia sellaisissa pankkipalveluissa, joita on heille aiemmin tarjottu, ja näitä palveluja on myös irtisanottu.

”Pankkien ei tarvitse nykyään tarjota peruspankkipalveluita muille kuin ETA-alueella laillisesti asuville luonnollisille henkilöille, ja pankit ovat tällä perusteella lopettaneet asiakkuuksia”, Reunanen sanoo.

”Kyse voi olla ihan suomalaisista asiakkaista, jotka asuvat vakituisesti vaikkapa Yhdysvalloissa, puhumattakaan sitten ulkomaalaistaustaisista henkilöistä, jotka eivät enää asu ETA-alueella, eli he ovat aiemmin saaneet suomalaisia pankkipalveluita, mutta eivät saa enää.”

Finanssivalvonta korostaa ohjeissaan riskiperustaista lähestymistapaa, jossa pankit luovat omaan toimintaansa soveltuvat ja riskeihin suhteutetut menetelmät, joilla pyritään estämään muun muassa väärinkäytöksiä ja rahanpesua.

”Jokainen pankki sitten tekee omat päätelmänsä, miten heidän pankissaan näitä ohjeita noudatetaan ja mitkä ovat ne asiakasryhmät, joita heillä palvellaan tai ei palvella sääntelyn rajoissa”, Reunanen sanoo.

Reunasen mukaan myös kansainväliset pakotteet ovat viime vuosien aikana myös lisänneet pankkien varovaisuutta asiakkuuksien suhteen.

Sama näkyy myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa ilmoituksissa. Eräässä tapauksessa pankki ei avannut tiliä opiskelijajärjestölle, jonka toimijat olivat kansainvälisiä opiskelijoita.

”[- -] kaikki kyseisen järjestön toimijat ovat tällä hetkellä kansainvälisiä opiskelijoita, jolloin pankit tulkitsevat heidät "korkeana riskinä", eikä tilin avaaminen näin ollen onnistu."

Tänä vuonna yhteydenottoja on tullut myös venäläisiin kohdistuvista pakotteista johtuen. Eräs valittaja epäili pankkia kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä, kun hän ei saanut helmikuun lopulla palkkaa tililleen siitä huolimatta, että se oli työnantajan mukaan mennyt maksuun.

Pankilta saadun vastauksen perusteella kuitenkin katsottiin, ettei tapauksessa ollut kyse syrjinnästä. Uudet pakotteet olivat tulleet voimaan viikonlopun aikana ilman siirtymäaikaa, ja pankki oli pyrkinyt ennakoimaan tilannetta priorisoimalla palkanmaksuja. Valittaja sai lopulta palkan kohtuullisessa ajassa tililleen.

”Pankki oli siinä hankalassa välikädessä pakotesääntelyiden muuttumisen takia”, Björkberg sanoo.

Björkberg ei osaa sanoa, kuinka monen yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleen ilmoituksen takana on todellista syrjintää.

”Sitä on aika mahdotonta arvioida. Jokainen lähettämämme selvityspyyntö kuitenkin yleensä edistää yhdenvertaisuutta, kun pankit niiden myötä tarkastelevat prosessejaan”, hän sanoo.

Syrjintää voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: välittömän tai välillisen syrjinnän tai kohtuullisen mukautusten epäämisen kautta.

Kohtuullisella mukautuksella turvataan vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus. Kohtuullinen mukautus on kyseessä esimerkiksi yhteydenotossa, jossa kuurolle henkilölle ei annettu mahdollisuutta asioida pankissa etätulkkauksen avulla. Asiassa pyydettiin selvitys pankilta, joka päätyi muuttamaan käytäntöjään.

”[Pankin] aspa väitti, ettei kuuroja asiakkaita voida palvella etätulkkauksen kautta. [- -] Selitys oli, että asiakkaalle ei voi kertoa suoraan pankkitietoja välikädellä, eli etätulkin kautta. Yritin selittää, että tulkeilla on vaitiolovelvollisuus kaikissa asioissa. Ei auttanut.”

Toisessa tapauksessa pankin mobiilisovellus ei toiminut näkövammaisen henkilön ruudunlukijalla. Pankki ilmoitti korjaavansa tilanteen.

Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan tilanteita, joissa ihmistä kohdellaan jonkin hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa takia huonommin kuin jotakuta toista samassa tilanteessa. Björkbergin mukaan se voi tarkoittaa esimerkiksi pankkipalveluiden epäämistä kansalaisuuden takia.

Syrjintä voi olla myös välillistä.

”Välillinen syrjintä liittyy johonkin sääntöön tai käytäntöön, joka sinällään on kaikille sama, mutta johtaa siihen, että jonkun tietyn henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella joutuu epäedullisempaan asemaan”, Björkberg sanoo.

”Jos on hyväksyttävä tavoite ja asianmukaiset keinot, syrjintäolettama kumoutuu.”

Erään ilmoituksen mukaan pankki ei tarjonnut palvelua asiakkaalle, joka ei puhu suomea, ruotsia tai englantia. Asiassa todettiin, että sitä voidaan arvioida välillisen syrjinnän näkökulmasta, mikäli pankki ei tarjoa muunkieliselle peruspankkipalveluita itse kustannetun virallisen tulkin avulla.

Peruspankkipalveluilla tarkoitetaan perusmaksutiliä ja siihen liittyvää tilinkäyttövälinettä, kuten pankkikorttia ja verkkopankkitunnuksia, mahdollisuutta nostaa käteistä, toteuttaa maksutapahtumia sekä sähköistä tunnistusvälinettä. Esimerkiksi luottotilit ja erilaiset luottokortit eivät kuulu peruspankkipalveluihin.

Pankin on tarjottava perusmaksutilipalvelua kaikille kuluttaja-asiakkaille, jotka asuvat laillisesti ETA-valtiossa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun saamissa yhteydenotoissa toistuvat myös ikään sekä digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen sekä vakituiseen osoitteeseen liittyvät yhteydenotot.

Osoitteeseen liittyvissä asioissa pankit olivat ilmoittaneet, että ne eivät avaa palveluita henkilöille, joilla ei ole vakituista osoitetta tai joilla on käytössä Poste restante -osoite esimerkiksi turvakiellon vuoksi. Vakituisen osoitteen puute on ongelma esimerkiksi monien asunnottomien kannalta.

”Oltu yhteydessä [pankkiin] asiakkaan pankkiasioissa puhelimitse. Saatu tieto, että he eivät avaa uusia palveluita, jos asiakkaalla ei ole vakituista osoitetta. Asiakas asunnoton, jonka vuoksi pankki ei suostu antamaan hänelle uusia palveluita. Asiakkaalla ei mahdollisuutta vaikuttaa asunnottomuustilanteeseensa, joten tuntuu kohtuuttomalta, että tämä on palveluiden saantia estävä tekijä.”

”Usein yhteydenotot johtavat yleisen tason edistämistyöhön. Eli otetaan asia puheeksi pankkien tai Finanssivalvonnan kanssa ja ryhdytään selvittämään useammankin pankin käytäntöjä”, Björkberg sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2020 Finanssivalvonta kiinnitti huomiota pankkien syrjimättömän kohtelun vaatimukseen luotonmyönnössä. Taustalla oli yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös, jonka mukaan luotonantaja käytti muun muassa hakijan sukupuolta ja äidinkieltä syrjivästi luottopäätökseen vaikuttavina tekijöinä.

Sittemmin vastaavista tilanteista ei ole tullut ilmoituksia, Björkberg kertoo.

”Monesti yksittäisissä tapauksissa pankit ovat aluksi haluttomia myöntämään syrjintää, mutta kun asiaa käsitellään syvemmin, käytäntöjä muutetaan yhdenvertaisemmiksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita