Suomen talous kasvoi keväällä tukevasti etenkin teollisuuden vauhdittamana

Talous kasvoi huhti–kesäkuussa ennakkotietojen perusteella 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Valmet Automotiven autotehdas Uudessakaupungissa on työntekijöiden määrällä mitattuna Suomen suurin tehdas.

17.8. 9:52 | Päivitetty 17.8. 12:39

Suomen talous kasvoi vahvasti huhti–kesäkuussa.

Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemien ennakkotietojen mukaan kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

”Talouskasvu perustui pitkälti siihen, että teollisuustuotanto on kasvanut koko alkuvuoden vahvasti. Tämä johtuu siitä, että monilla teollisuusyhtiöillä on pitkiä sopimuksia, jotka ovat ylläpitäneet kysyntää. Valitettavasti merkkejä on jo siitä, että tilaukset ovat vähentyneet”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Keskeinen syy tilausten vähenemiseen on maailmantalouden epävarmuus. Sen keskipisteessä on Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota ja inflaation voimakas kiihtyminen etenkin Yhdysvalloissa ja euroalueella.

Viime vuoden huhti–kesäkuusta työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen perusteella 2,3 prosenttia. Elintasoa mittaava bruttokansantuote tarkoittaa loppukäyttöön tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa.

Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin keskiviikkona julkaisemien uusien ennakkotietojen perusteella euroalueen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,6 prosenttia eli yhtä paljon kuin Suomessa.

”On mahdollista, että ennusteita Suomen talouden tämän vuoden kasvusta joudutaan syksyllä muuttamaan valoisammiksi tai sitten ennusteissa odotetaan jo selvästi taantumaa. On myös hyvä pitää mielessä, että keskiviikkona julkaistiin vasta bruttokansantuotteen ennakkotiedot, jotka saattavat vielä muuttua”, Lehmus sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennusti maaliskuussa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia.

Tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki ei pidä vahvaa talouskasvua huhti–kesäkuussa yllätyksenä.

”Teollisuudessa menee hyvin. Lisäksi palveluissa kysyntä on myös ollut koko alkuvuoden hyvää, mikä johtuu pääasiassa vielä koronaviruspandemiasta palautumisesta.”

Labore arvioi keväällä julkaisemassaan ennusteessa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia.

”On mahdollista, että ennusteita joudutaan korjaamaan hieman ylöspäin. Toisaalta tuotannon suhdannekuvaajan perusteella kesäkuussa talouskasvu oli jo hieman heikompaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja rahapolitiikan kiristyminen varjostavat talouskasvua”, Lähdemäki sanoo.

Finanssiyhtiö Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomautti, että kuluvana vuonna bruttokansantuote kasvaisi yli kaksi prosenttia, jos talous kasvaisi toisella vuosipuoliskolla eli heinä–joulukuussa samaa vauhtia kuin huhti–kesäkuussa.

”Toisaalta inflaatio pysyy edelleen koholla ja talouden suurimmat haasteet ovat vielä edessä. Taantuman riski nostaa päätään myös vientimarkkinoilla”, Kuoppamäki arvioi katsauksessaan.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi heinäkuun lopussa, että maailmantalouden näkymät ovat synkistyneet merkittävästi. Sen mukaan maailmantalous saattaa olla pian uuden taantuman partaalla.

Jos Venäjä keskeyttää kokonaan maakaasun myymisen Eurooppaan ja inflaatio kiihtyy ennakoitua enemmän, IMF arvioi Yhdysvaltojen ja euroalueen talouskasvun pysähtyvän.

Suomen talouden näkökulmasta huolestuttava voi pitää sitäkin, että Eurostatin ennakkotietojen mukaan suurimman kauppakumppanin Saksan talous ei kasvanut huhti–kesäkuussa lainkaan edellisestä vuosineljänneksestä.

Monien eteläeurooppalaisten valtioiden talouskasvua on jouduttanut turismi sen jälkeen, kun koronaviruspandemian takia määrättyjä rajoituksia on purettu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita