Näin Venäjän hyökkäys hyydytti Euroopan suurimman tukkutorin

Kun kauppa on kuihtunut, moni kauppias yrittää sen sijaan auttaa Ukrainan armeijaa.

Tukkutorin viestintäpäällikkö Iryna Tkatš (oik.) lohduttaa Lethi Miniä, vietnamilaista uima-asukauppiasta, joka on epätoivoinen. Koska rannoille ei saa miinavaaran vuoksi mennä, kukaan ei osta uimapukuja.

29.8. 2:00 | Päivitetty 11.9. 17:00

Odessa

Kahteen kerrokseen ladotut kontit reunustavat kapeaa kujaa. Ylemmät kontit toimivat varastoina, alemmissa on myymälöitä. Vain noin joka kolmas myymälä näyttäisi olevan auki, eikä asiakkaita juuri ole.

Sota on merkinnyt vaikeita aikoja Ukrainan suurimmalle tukkutorille Odessassa. Torin nimi Seitsemäs kilometri viittaa etäisyyteen keskustasta.

Yhden myymälän edustalla seisoo vietnamilainen Lethi Min. Kun kysyy, miten hänellä menee, hän purskahtaa itkuun.

Minin myyntiartikkeli on uima-asut. Odessan rantakausi on peruttu, sillä rannat on miinoitettu maihinnousu-uhan takia. Lisäksi iso osa asiakaskunnasta eli naiset ja lapset ovat paenneet muualle Eurooppaan. Minin jo talvella tilaamat uima-asut jäävät myymättä.

”Olen asunut Odessassa 25 vuotta, ja lapseni ovat Ukrainan kansalaisia. Nyt melkein kaikki muut vietnamilaiset ovat lähteneet. En olisi ikinä uskonut, että käy näin. Kaikki rahani on tavarassa. En tiedä, kuinka selviän tästä”, hän sanoo.

Huomattavan kokoinen tukkutori on seitsemän kilometrin päässä Odessan keskustasta.

Seitsemäs kilometri käsittää 75 hehtaarin alueen, jolla kaupataan kaikenlaista kulutus­tavaraa: polkupyöriä, pesukoneita, muovileluja ja valaisimia. Pelkästään sukille on omistettu oma katunsa.

Torin viestintäpäällikön Iryna Tkatšin mukaan tukkutori on Euroopan suurin. Myymälöitä on kaikkiaan 16 000. Rauhan aikana niissä työskentelee 60 000 ihmistä, ja kerrallaan torilla saattaa olla jopa 250 000 ihmistä. Kyse on vähän kuin omasta kaupungista.

Normaalisti elokuu olisi vilkkain kuukausi, mutta nyt kauppapäiviä on jouduttu vähentämään kuudesta kolmeen viikossa. Asiakkaat ovat kaikonneet, kun miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet ulkomaille ja kotimaahan jääneiden ostokyky romahtanut.

Tukkutorilta saa lähes kaikkia kodin tavaroita, vaatteita ja kenkiä.

Hryvnia devalvoitiin heinäkuun lopulla 25 prosentilla. Sitä ennen inflaatio oli kohonnut 22,2 prosenttiin. Keskuspankki ennustaa Ukrainan talouden laskevan tämän vuoden jälkipuoliskolla 40 prosenttia.

Sodan aikana Venäjä on iskenyt ohjuksin vieressä sijaitsevalle Odessan lentokentälle ja muualle torin lähistölle.

Tukkutorin olemassaolo perustuu Odessan satamaan. Nyt meri on kiinni kaikille paitsi YK:n turvaamille viljakuljetuksille.

Tuontitavara laivataan ensin esimerkiksi Romanian Constanțan ja Puolan Gdanskin satamiin, joista se kuljetetaan Odessaan maitse. Kohonneet kuljetuskustannukset näkyvät suoraan hinnoissa.

”Kuljetukset tosin kallistuivat jo ennen sotaa koronaviruksen ja konttipulan takia”, sanoo Juri Klymko toimistossaan tukkutorin keskellä.

Hän tuo maahan maataloustavaraa. Hänen erikoistuotteensa on liimalla toimivat hiiren- ja rotanloukut. Ukrainan viljelijät tarvitsevat niitä viljavarastoihin, joissa ei voi käyttää kemiallista torjuntaa.

Juri Klymko on hiirenloukkujen ja puutarhatavaroiden tukkukauppias. Hän välittää myös humanitaarista apua sitä tarvitseville.

Nyt kaikilla viljelijöillä ei kuitenkaan ole varaa suojata satoaan hiiriltä. Klymkon myynti on tippunut neljäsosaan tavallisesta.

Tukkutori sai alkunsa vuonna 1989, kun kauppiaat alkoivat tuoda sinne halpaa tavaraa Kiinasta ja Turkista ja myydä sitä asiakkaille kaikkialta entisestä Neuvostoliitosta.

Vuoteen 2014 saakka torilla kävi runsaasti ostajia myös Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Moldovasta, mutta sotien seurauksena markkina on nyt rajoittunut Ukrainaan.

Ja Ukraina on sodan myötä vajonnut taas Euroopan köyhimmäksi maaksi. Ihmiset säästävät kaikesta, mikä ei ole välttämätöntä.

Esimerkiksi pukeutumiseen käytetään vähemmän rahaa.

”Myyn tavaraa 30 prosentin alennuksella, mutta asiakkaita ei ole”, sanoo nahkatakkeja kaupitteleva Artjom Poltorak.

Takit hän ompeluttaa omassa tehtaassaan Odessassa materiaaleista, jotka hän tuo Kiinasta ja Turkista.

”Olen joutunut lomauttamaan 80 prosenttia ompelijoista.”

Oleksei Terzioglo (vas.) ja Eduard Dorofejev pitävät kauppoja tukkutorilla.

Kenkäkauppias Oleksei Terzioglo sanoo käytännössä vaihtaneensa kaupankäynnin hyväntekeväisyyteen. Hän avustaa pakolaisia ja armeijaa.

”Olemme keränneet hygieniatarvikkeita ja vauvanvaippoja siviileille, autonrenkaita armeijalle ja lakanoita sotasairaalalle. Tärkeintä on nyt Ukrainan voitto, sitten voimme toimia normaalisti.”

Kaiken tavaran menekki ei ole romahtanut. Lemmikkieläimet on ruokittava ja koti siivottava sodankin aikana. Myös Ukrainan liput näyttäisivät tekevän kauppansa.

Armeijatavaraa myyvässä liikkeessä käy suorastaan vilske.

”Ennen möimme varusteita lähinnä vartiointiliikkeelle, mutta nyt myymme armeijaa auttaville vapaaehtoisille tai suoraan sotilaille”, kertoo kauppias Serhi.

Maksym Vasilenkon myyntiartikkeleita ovat puhallettavat uima-altaat ja kelluntavälineet.

”Rannat ovat kiinni ja iso osa lapsista lähtenyt Ukrainasta.”, sanoo Vasilenko, jonka omakin tytär on turvassa ulkomailla.

Nyt Vasilenko laittaa toivonsa uuteen vuoteen, jolloin hän myy erilaisia juhlakoristeita ja lahjatavaraa.

”Ihmisten on uskottava johonkin ja saatava myönteisiä tunteita antamalla ja saamalla lahjoja.

Meidän yrittäjien on jatkettava toimintaa. Tärkeintä on, että voitamme sodan, sitten helpottaa.”

Monet liikkeet toimivat konteissa.