Työntekijät ovat palanneet urakalla lähitöihin: Helsinkiläiset ja espoolaiset kävivät elokuussa useammin työpaikalla kuin kertaakaan pandemian aikana

Teleoperaattori Telian matkapuhelindatan mukaan helsinkiläiset ja espoolaiset kävivät 15. elokuuta alkaneella viikolla ahkerammin työpaikoilla kuin kertaakaan korona-aikana.

Telian aineiston mukaan helsinkiläisten ja espoolaisten työpaikalla käynnit ovat enää 16 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.

29.8. 2:00 | Päivitetty 29.8. 6:43

Työntekijät vaikuttavat palanneen merkittävissä määrin lähitöihin koronakriisin puhkeamisen jälkeen. Helsinkiläiset ja espoolaiset kävivät nimittäin 15. elokuuta alkaneella viikolla ahkerammin työpaikoilla kuin kertaakaan korona-aikana.

Asia selviää teleoperaattori Telian matkapuhelindatasta. Telia on tuottanut niin sanotun läsnätyöindeksin viikkotasolla helmikuun 2020 alusta alkaen. Indeksi kuvaa helsinkiläisten ja espoolaisten työaktiviteettien määrää eli kodin ulkopuolista työpaikalla tai siihen rinnastettavalla paikalla käyntiä. Lisäksi aineistossa on mukana Espoon Keilaniemen alue, jonka osalta on laskettu kaikki työaktiviteetit liittymän kotipaikasta riippumatta.

”Keilaniemi otettiin tarkasteluun mukaan, koska se on aika puhtaasti työpaikka-alue. Keilaniemen luvut edustavat selkeämmin juuri toimistolla käymistä”, sanoo Telian datayksikön johtaja Tapio Levä.

Keilaniemen alueella viikko oli toisiksi aktiivisin kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen.

”Kesäkuun ensimmäisellä viikolla koululaiset olivat vielä koulussa. Ehkä sen takia moni pääsi helpommin töihin työpaikalle. Lisäksi lomakausi on edelleen käynnissä”, Levä sanoo.

Levän mukaan data 22. elokuuta alkaneen viikon alkupuoliskolta kuitenkin näyttää, että aktiivisuus työpaikalla käymisen suhteen on vain kasvamassa.

”Uskon, että jos ei tule jotain uusia koronarajoituksia tai muuta, minkä takia toimistolle paluu estyisi, niin luvut nousevat vielä”, hän sanoo.

Aineiston mukaan helsinkiläisten ja espoolaisten työpaikalla käynnit ovat enää 16 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Keilaniemen osalta luku on suurempi, noin 60 prosenttia.

”Ajattelen, että jos aikana ennen koronapandemiaa oltiin melkein joka päivä toimistolla, niin nyt on vakiintumassa ehkä sellainen kaksi päivää viikossa. Tuo luku on aika lähellä sitä tilannetta”, Levä sanoo.

HS kertoi viikko sitten maanantaina suomalaisten yritysten tiukentuneesta suhtautumisesta etätyöhön.

HS:n haastattelemissa yrityksissä työntekijöille sallitaan joustavat etätyömahdollisuudet, mutta pelkkää etätyötä ei enää hyväksytä yhdessäkään firmassa.

Lue lisää: Suomalaisten yritysten suhtautuminen etä­­työhön on tiukentunut, ja ihmiset halutaan konttorille useita kertoja viikossa

Telia on analysoinut myös sitä, mitkä viikonpäivät olivat suosituimpia toimistopäiviä viikolla 33.

Helsinkiläiset ja espoolaiset kävivät työpaikoilla eniten tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Keilaniemessä suosituimmaksi päiväksi nousi selkeästi keskiviikko.

Levän mukaan Keilaniemen lukujen kohdalla on selkeämmät erot eri viikonpäivien välillä, koska luvut kuvaavat pääosin työpaikalla käyntiä. Helsinkiläisten ja espoolaisten luvut sisältävät myös paljon koulukäyntejä ja esimerkiksi palveluammateissa työskentelevien työpaikalla käyntejä, jotka toteutuvat joka päivä.

”Muu yhteiskunta on palannut jo aiemmin normaaliin.”

Työpaikalla käyntien määrää kuvaava anonymisoitu ja kokonaisuuksiksi ryhmitelty data muodostetaan siten, että liittymille päätellään kotisijainti ja työsijainti.

Tilasto kertoo, kuinka monta työsijaintia kullekin alueelle on minkäkin päivän aikana kertynyt. Esimerkiksi helsinkiläisten työsijainneilla tarkoitetaan Helsinkiin kotisijainnin saaneiden ihmisten työsijaintien määrää. Keilaniemen osalta luvut esittävät työsijaintien määrän Keilaniemen alueella riippumatta siitä, missä kotisijainti on.

Kotisijainti on liittymälle päivittäin tunnistettu sijainti, jossa liittymä aktivoituu aamulla ennen kello yhdeksää.

Työsijainti taas syntyy silloin, kun kotialueen ulkopuolella viivytään arkipäivänä aamukuuden ja iltapäiväneljän välillä vähintään tunnin ajan. Työsijainnin tulee olla vähintään 500 metrin päässä kotisijainnista. Kaikille liittymille ei välttämättä synny kriteereitä täyttävää työsijaintia.

”Jos ollaan esimerkiksi etätöissä kotona, erillistä työsijaintia ei synny”, Levä kertoo.

Työsijainnit syntyvät joka päivä uudelleen, ja niitä on liittymää kohden vain yksi. Jos yhdelle päivälle osuu useampia kriteerit täyttäviä sijainteja, työsijainti määrittyy sen mukaan, missä on vietetty pisin aika.

”Esimerkiksi jos joku menee toimistolle ja käy työpäivän aikana pidemmällä lounaalla jossain työpaikan ulkopuolella, toimistoviipymä määrittyy työsijainniksi, jos siellä on vietetty pidempi aika”, Levä sanoo.

Levä huomauttaa, että myös esimerkiksi opiskelijoiden ja koululaisten käynnit opinahjossaan tai vaikkapa eläkeläisten pidemmät asiointikäynnit luokitellaan työsijainneiksi, jos ne tapahtuvat toimistoaikojen puitteissa.

”Sen takia helsinkiläisten ja espoolaisten luvut eivät koske puhtaasti työpaikkakäyntejä ja toimistotyöläisiä. Luvuissa on mukana myös paljon palveluammateissa työskenteleviä, jotka ovat menneet työpaikalle myös korona-aikana”, hän sanoo.

Keilaniemen alueella taas ei ole merkittävästi esimerkiksi oppilaitoksia tai muita asiointikohteita, joten luvut kuvaavat puhtaammin paluuta työpaikoille.

Levän mukaan helsinkiläisten ja espoolaisten kasvanut työaktiviteettien määrä kertoo kuitenkin todennäköisesti pääosin työpaikoille paluusta.

”Muu yhteiskunta on tavallaan palannut jo aiemmin normaaliin. Koululaiset ovat käyneet pitkään koulussa, eikä yleistä sulkua ole ollut pitkään aikaan”, hän sanoo.

Fakta

Näin tiedot kerättiin

  • Data on kerätty Telian Crowd Insights -palvelulla, joka laatii tilastoja ihmisvirtojen liikkeistä mobiiliverkon avulla.

  • Luvut kuvaavat, millainen on työaktiviteettien määrä kullakin alueella. Aktiviteettitilastoon rekisteröityvät myös esimerkiksi koulu- tai asiointikäynnit, jotka kestävät pitkään.

  • Luvut on esitetty indekseinä, jossa indeksipisteeksi on valittu viikko 6/2020 (3.–7. helmikuuta 2020)

  • Tiedot on laajennettu markkinaosuus- ja väestötilastotietoa hyödyntäen kattamaan koko väestön. Tilastoista ei voida selvittää yksittäisten ihmisten tai puhelimien liikkeitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita