Norjalaisministeri kertoi ”huojentavia uutisia” sähkön vientirajoituksista – Norjan päätös voi silti sekoittaa Euroopan sähkömarkkinat

Fingridin toimitusjohtajan mielestä Norjan ongelma nykytilanteessa on se, että maa on hukkumassa rahaan.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja Norjan Keskustan puheenjohtaja Trygve Slagsvold Vedum Suomen Keskustan ja Norjan Keskustan puheenjohtajien mediainfossa Helsingissä torstaina.

26.8. 18:43

Elokuun alussa sähkön hinta nousi Norjan eteläosissa 500 euroon megawattitunnilta. Norjalaisille kyse oli ennätyskalliista sähköstä, koska he ovat maksaneet valtaosin vesivoimalla tuottamastaan sähköstä yleensä muita Pohjoismaita vähemmän.

Sähkön hinta on noussut, koska Norjan eteläosien vesivarannot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen vähäiset. Niiden vähyys johtuu kuivasta ja sateettomasta keväästä. Varantojen täyttyminen taas vie aikansa, joten sähkön hinta saattaa pysytellä Norjassa pidemmän aikaa korkealla.

Norjalaisia tilanne hermostuttaa. Niinpä maan hallitus on kiirehtinyt pohtimaan toimia, joilla sähkön hinta pysyisi kohtuullisena. Se on esimerkiksi luvannut asettaa kuluttajien sähkölaskuille rajan, jonka yli menevän osuuden valtio voisi kattaa 90-prosenttisesti.

Norjan rajojen ulkopuolella enemmän huomiota on kuitenkin saanut hallituksen ehdotus siitä, että Norja ryhtyisi rajoittamaan sähkön vientiä muihin Pohjoismaihin, Britanniaan ja Saksaan. Tämä tarkoittaisi käytännössä, että Norja alentaisi omia sähkönhintojaan muiden maiden kustannuksella.

Lue lisää: Pohjoismaat energiakiistassa: Norja rajoittamassa sähkön vientiä, näkyisi sähkön hinnassa Suomessakin

Etenkin Suomelle Norjan päätös olisi kivulias. Lopetettuaan sähkön tuomisen Venäjältä Suomesta on tullut entistä riippuvaisempi Pohjoismaiden yhteisistä sähkömarkkinoista. Norjan vesivoima näyttelee niillä hyvin keskeistä roolia.

Norjan valtiovarainministeri Trygve Slagsvold Vedum sattui vierailemaan Suomessa keskustelun sähköisimmällä hetkellä.

Vedum ei kuitenkaan matkustanut Suomeen puhuakseen Norjan aikeista vähentää sähkön siirtokapasiteettia naapurimaihin. Hän saapui tänne tapaamaan kollegaansa, valtionvarainministeri Annika Saarikkoa. Paitsi että Vedum ja Saarikko ovat kollegoita, he ovat molemmat myös keskustapuolueiden puheenjohtajia.

Valtiovarainministerien torstaina pitämässä tiedotustilaisuudessa puhe kääntyi silti nopeasti Norjan suunnittelemiin vientirajoituksiin.

Saarikko kertoi keskustelleensa asiasta Vedumin kanssa ja kuulleensa tältä huojentavia uutisia. Hänen mukaansa sähkön vientirajoitukset eivät osuisi Suomeen, sillä sähköä tuodaan tänne pääosin Pohjois-Norjasta. Siellä vesivarannot ovat Etelä-Norjaa paremmalla tasolla.

”Vientirajoitukset tulevana talvena eivät välttämättä koske Suomea, koska ongelmat painottuvat Etelä-Norjan erilliseen energiajärjestelmään”, Saarikko sanoi.

Vedum kertoi mahdollisten rajoitusten kohdistuvan lähinnä Britanniaan ja Saksaan. Yhteyskaapelit näihin maihin sijaitsevat juuri Norjan eteläpuolella.

”Norjan on huolehdittava etelässä siitä, että vesivarannot riittävät ensi keväänä omaan sähköntuotantoon. Meidän on pidettävä sairaalamme ja tehtaamme toiminnassa.”

Vaikka sähkö virtaisi Norjan pohjoisosista rajoituksetta Suomeen, Norjan suunnitelmat voivat silti enteillä hankaluuksia. Mikäli maa päättää rajoittaa sähkönvientiä Britanniaan ja Saksaan, näiden maiden tarve ja kysyntä muualta virtaavalle sähkölle kasvaa. Tämä saattaisi heijastua Suomeen nousevina hintoina.

Ylipäätään jo se, että Norja päättäisi vähentää sähkön siirtokapasiteettia suojatakseen omia sähkön hintojaan nousulta, voisi aiheuttaa ikäviä ketjureaktioita ympäri Eurooppaa. Itsekkäiksi tulkittavissa olevat rajoitukset todennäköisesti nakertaisivat myös Pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä sähkömarkkinoilla.

Ikävä ketjureaktio olisi esimerkiksi se, että muut Euroopan maat ottaisivat Norjasta mallia ja alkaisivat rajoittaa sähkön siirtymistä yli rajojen. Euroopan sähkömarkkinat menisivät tällöin pelottavalla tavalla sekaisin.

Nimenomaan tästä Suomen, Ruotsin ja Tanskan kantaverkkoyhtiöt varoittivat yhteisessä kannanotossaan maanantaina.

Helsingin Sanomat kysyi Norjan valtionvarainministeriltä, tiedostaako hän, millaisia seurauksia Norjan päätöksellä rajoittaa sähkön vientiään voisi olla.

Vedum vastasi ymmärtävänsä huolen. Hän kuitenkin toppuutteli huolta sanomalla, ettei hän usko rajoitusten vaarantavan esimerkiksi Britannian ja Saksan sähkönsaantia.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ei peittele tuohtumustaan Norjan aikeista.

Häntä harmittaa erityisesti se, että Norja on tällä hetkellä Euroopan energiakriisin ainoa hyötyjä. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen voi tuottaa maakaasua ja öljyä vievälle Norjalle tänä vuonna yli 200 miljardia euroa.

”Norja on pärjännyt kriisin keskellä kaikista parhaiten. Sillä pitäisi olla nykytilanteessa vähiten pelättävää. Norjan tosiasiallinen ongelma tässä kriisissä on se, että maa on hukkumassa rahaan”, Ruusunen sanoo.

Lue lisää: Nordea: Norja takoo öljyviennillä ennätyksellisesti yli 200 miljardia – maa valmistautuu silti päätökseen, joka voisi nostaa roimasti sähkön hintaa Suomessa

Ruusunen ihmettelee, eivätkö Norjan ministerit hahmota kokonaiskuvaa kunnolla. Jos Norja ryhtyy tavoittelemaan omaa etuaan energiakriisin ja Ukrainan keskellä, se asettaa vaakalaudalle niin maineensa kuin luotettavuutensa.

”Norjan hallitus vaikuttaa olevan enemmän huolestunut siitä, pysyykö se vallassa, jos sähkön hinta nousee äänestäjien arkea haittaavalle tasolle.”

Edes Norjassa kaikki eivät kannata hallituksen kaavailemia toimia.

Norjalaisen sähköyhtiön Statkraftin toimitusjohtaja Christian Rynning-Tonnesen on arvioinut, että Etelä-Norjan ongelmat on mahdollista ratkaista sisäisesti. Etelän vesivarantoja on hänen mukaansa mahdollista täydentää Keski- ja Pohjois-Norjan varannoista.

”Minun nähdäkseni tarve sähkön säännöstelylle ensi keväänä on melko vähäinen”, hän kommentoi norjalaiselle energia-alaan erikoistuneelle Montel-lehdelle.

Lehden mukaan myös Norjan oman kantaverkkoyhtiön Stattnettin toimitusjohtaja Hilde Tonne on varoittanut maan hallitusta tekemästä hätiköityjä päätöksiä.

”Se olisi painajaismainen tilanne, jos teemme huonoja, väärinkäsityksiin perustuvia päätöksiä, jotka johtavat siihen, että muut maat vastaavat Norjan vientirajoituksiin omilla vientirajoituksillaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita