Herneen sadosta povataan kymmeniä miljoonia kiloja pulskempaa kuin koskaan mittaus­historiassa

Kiinnostus kotimaisesta herneestä tehtyyn rehuun kasvaa. Jos ulkomailta tuotava soija voitaisiin syrjäyttää kotimaisella herneellä, säästettäisiin A-rehun hankintajohtajan mukaan sekä ilmastoa että miljoonia euroja rahaa.

Herne on vallannut enemmän tilaa suomalaisilta pelloilta muun muassa siksi, että se ei ole riippuvainen typpilannoitteista, joiden hinnat ovat nousseet jopa kolminkertaisiksi Ukrainan sodan myötä.

29.8. 6:28

Herneen tämän vuoden satokertymästä ennustetaan mittaushistorian suurinta, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedoista.

Arvion mukaan satoa voi kertyä tältä vuodelta jopa lähes 89 miljoonaa kiloa, kun vielä viime vuonna hernettä kerättiin suomalaisilta pelloilta alle 43 miljoonaa kiloa. Vuonna 2020 satoa kertyi noin 54 miljoonaa kiloa.

Herne on vallannut enemmän tilaa suomalaisilta pelloilta muun muassa siksi, että se ei ole riippuvainen typpilannoitteista, joiden hinnat ovat nousseet jopa kolminkertaisiksi Ukrainan sodan myötä.

Luken erikoistutkijan Hannu Känkäsen mukaan hernesadon suuri kasvu perustuu ennen kaikkea siihen, että hernepeltojen pinta-ala on kasvanut viime vuosina paljon. Vielä 2000-luvun alussa hernettä viljeltiin koko maassa noin 5 000 hehtaarin alueella, mutta tänä vuonna viljelyalue on kasvanut noin 29 000 hehtaariin.

”Sanoisin, että herne on nykyään jo melko viljelyvarmaa”, Känkänen sanoo.

Valtaosa Suomessa viljellystä herneestä menee kuitenkin eläinten rehuksi, kertoo Atrian omistaman A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila. A-Rehu käyttää Suomessa suurimman osan kotimaassa tuotetusta herneestä. Kotimaisen herneen käytön lisäämisessä on kuitenkin vielä tekemistä Suomessa sekä eläinten ruokinnassa että elintarvikepuolella.

”Elintarvikeherneen viljelyala pysyy edelleen siinä vähän päälle viidessä tuhannessa hehtaarissa, eihän ihmiset syö sen enempää hernettä missään muodossa”, sanoo Marttila.

Marttila kertoo, että valtaosa Suomen viljasadostakin menee tällä hetkellä eläimille.

”Suomen viljasadosta noin 55 prosenttia menee kumminkin kotieläinten kautta. Se on aika iso osa. Ruokateollisuus käyttää vain 12–15 prosenttia Suomen kokonais­viljasadosta. Se on aika äärimmäisen pieni osa, mitä suomalaiset syö lopulta kokonaisviljasadosta”, Marttila sanoo.

Kiinnostus kotimaisesta herneestä tehtyyn rehuun kasvaa. Jos ulkomailta tuotava soija voitaisiin syrjäyttää kokonaan kotimaisella herneellä, siinä säästettäisiin Marttilan mukaan ilmastoa sekä miljoonia euroja.

”Tämä on iso juttu, että jos pystytään syrjäyttämään rehuihin käytetty soija täysin, niin se jättää meille Suomeen vähintään 70 miljoonaa euroa joka vuosi.”

Erikoistutkija Känkänen arvioi, että herneen viljelymäärät voisivat pysyä samalla tasolla myös tulevaisuudessa, vaikka typpilannoitteiden hinnat laskisivatkin jälleen.

”Kasvuvaraakin on vielä runsaasti. Ulkomaisen soijan tuonnin korvaaminen on sellainen, mitä halutaan.”

Herneitä myynnissä torilla Helsingissä 26. elokuuta.

Hernettä itsekin osa-aikaisesti viljelevän Marttilan mukaan uusia herneen viljelijöitä on tullut paljon. Herneen viljelyyn voidaan käyttää samaa koneistoa kuin viljankin viljelyyn, joten uusia koneinvestointeja ei tarvita.

”Pelkästään positiivisia kokemuksia on tullut. Kasvustot ovat näyttäneet todella hyviltä ja lupaavilta”, hän arvioi.

Marttilan mukaan herneellä on hento mutta laaja juuristo, joten se muokkaa kovettunutta maaperä pehmeämmäksi. Toisin kuin viljat, herne sitoo lähes kaiken tarvitsemansa typen ilmakehästä. Lisäksi herne auttaa viljojen kasvua seuraavina satovuosina, sillä se katkaisee viljojen kasvitauteja.

Känkäsen mukaan herneellä on historiassa ollut hieman vaikeasti viljeltävän kasvin maine, mutta uudet jalostetut lajit ovat jo varsin viljelyvarmoja. Kasvi on kuitenkin monien muiden kasvien tapaan herkkä liialle vedelle ja liialliselle kuivuudelle.

”Hernesadon täydellisiä katoja voi tulla, jos on oikein märkää. Herne ei pysty sitomaan typpeä ollenkaan maaperään, jos on liian märkää.”

”Tälle kesälle on ollut tyypillistä se, että satovaihtelut ovat hyvin suuria pienilläkin etäisyyksillä. Jossain on voinut tulla liikaa vettä ja jossain on ollut selkeää kovaa kuivuutta. Jopa naapuripeltojen välillä voi olla suuriakin eroja siinä, miten kuurot on osuneet”, Känkänen kertoo.

Ensimmäiset tämän vuoden uuden kotimaisen hernesadon herneet ovat jo saapuneet tehtaalle, kertoo hernekeittoa valmistavan Jalostajan toimitusjohtaja Lauri Lundén STT:lle sähköpostitse.

”Myös meidän ennakkokäsitys on se, että hernesadosta Suomessa on tänä vuonna tulossa hyvä”, Lundén kirjoittaa.

Toimitusjohtajan mukaan tilanne vaikuttaa tällä hetkellä oikein lupaavalta, vaikka lopullisen sadon suuruus tiedetään kuitenkin vasta, kun puinnit on saatu kokonaan tehtyä.

”Näyttää siltä, että suomalaista korkealaatuista hernettä on saatavilla riittävästi koko tulevan vuoden tarpeisiin”, Lundén kirjoittaa.

Jalostajan purkkihernekeitoista on tänä vuonna löytynyt hernepiilokas-nimisiä hyönteisiä. Jalostaja ostaa tavallisesti kaikki hernekeiton valmistukseen tarvittavat herneet Suomesta, yritys kertoo tiedotteessa. Kuitenkin kahden kuivan satovuoden takia herneitä on ostettu myös Keski-Euroopasta. Jalostajan mukaan kuoriaisia on löytynyt juuri niistä keitoista, jotka on valmistettu Keski-Euroopasta ostetusta herneestä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita