Yrittäjät matkustivat Grönlantiin kokemaan ilmastonmuutoksen omin silmin, ja some närkästyi – ”Olemme epäonnistuneet viestinnässä”

Suomalaisista yrittäjistä ja toimitusjohtajista koostuva retkikunta matkusti Grönlantiin kokemaan ilmastonmuutoksen omin silmin. Tarkoituksena on kuvata dokumenttiohjelma siitä, kuinka matka vaikuttaa retkikunnan jäsenten toimiin omissa organisaatioissaan, kertoo retken järjestäjä Petra Erätuli-Kola.

Kuvakaappaus suomalaisten yrittäjien ja toimitusjohtajien retkikunnan tiedotteesta.

29.8. 18:46

Sunnuntaina julkaistu tiedote suomalaisten yrittäjien ja toimitusjohtajien retkikunnasta Grönlantiin on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisissa medioissa.

Seikkailuretki jäätikölle on retkikunnan lähettämässä tiedotteessa kehystetty ilmastonmuutoksen vastaiseksi työksi. Tiedotteen mukaan retkikunnan ”intohimona on ollut viedä viestiä ilmastonmuutoksesta ja päivittäisistä valinnoiden tärkeydestä eteenpäin”.

Tiedotteessa myös kerrottiin, että retkikunta nimesi kiipeämänsä vuoren Mt. Innovationiksi, sillä ”vuori kuvastaa ihmiskuntaa kohtaavaa järkälemäistä haastetta”. Vuoren valloittaminen symbolisoi siis ilmastonmuutoksen päihittämistä innovaatioiden avulla.

Monet epäilivät tiedotetta jopa parodiaksi, sillä Grönlantiin lentäminen, vuorikiipeily ja melominen sulavien jäätiköiden keskellä tuskin ovat kytköksissä yritysten ilmastotoimiin ja päästöjen vähentämiseen.

Tiedotteen arvostelijat ovat huomauttaneet, että tutkijoiden viestiä ilmastonmuutoksen vakavuudesta voi uskoa myös ilman ”omin silmin” näkemistä. Lisäksi on todettu, että innovointia ilmastotoimien eteen olisi voitu tehdä ihan Suomenkin kamaralla.

Retkikunnan blogiin ilmestyi maanantaina teksti, jonka mukaan retkikunta nöyrästi kiittää saamastaan huomiosta ja tärkeistä kommenteista.

HS soitti retkikunnan jäsenelle ja sen viestinnästä vastaavalle Petra Erätuli-Kolalle. Erätuli-Kolan lisäksi retkikuntaan kuuluvat Kustaa Piha, Anders Brotherus, Karri Leskinen, Pentti Turunen, Matti Heikkilä, Ulla Paavola, Mia Uusitalo, Henna Purtsi, Eija Kiviranta, Kari Kossila ja Poppis Suomela.

Tiedotteenne on herättänyt melkoisen vastareaktion sosiaalisessa mediassa, ja sitä on epäilty jopa parodiaksi. Onko vastaanotto yllättänyt?

”Me olemme selvästi epäonnistuneet siinä viestinnässä, että mistä retkikunnassa oli kyse.”

Mistä siinä oli kyse?

”Matkalla kuvattiin materiaalia ilmastonmuutoksesta kertovaan dokumenttiohjelmaan. Koko retkikunnan oli tarkoitus nähdä ja kokea ilmastonmuutoksen vaikutuksia herkällä arktisella alueella.

Koko retkikunnassa kaikki sanoivat, että matka oli pysäyttävä kokemus, joka on nostanut ympäristö- ja vastuullisuusasiat heidän yrityksissään ihan uudelle prioriteetille.”

Kuka dokumenttiohjelmaa tekee?

”Me tehdään itse kuvaus ja materiaalin hankkiminen, meillä ei ole ketään julkaisijaa sille. Ajattelimme julkaista sen digitaalisten kanavien kautta.”

Miksi koitte, että tästä matkasta on tarpeellista tehdä tiedote?

”Haluttiin nostaa esille niitä meidän teemoja ja ilmastonmuutosta.”

Millä tavalla Grönlantiin lentäminen ja vuorikiipeily ovat ilmastonmuutoksen vastaista vastuullisuustyötä?

”Lähdettiin siitä, että matka toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti. Kompensoimme kaikki lennot viisinkertaisesti YK:n kautta tehdyllä sijoituksella intialaiseen biovoimalaan. Käytimme paikallisia ammattioppaita, jotka varmistivat että vaikutus paikalliseen luontoon on mahdollisimman pieni. Sitä kautta pystyttiin tukemaan paikallisen yhteisön taloutta. Me arvioimme, että matkan positiiviset vaikutukset etenkin dokumentin ja arjen johtamisen kautta kaikkien osallistujien organisaatioissa ovat isommat kuin se ympäristöjälki mikä jätettiin.”

Kerrotko lisää vielä dokumentista, onko tarkoitus jatkaa kuvaamista matkan jälkeen?

”Jatkamme kuvausta ja kirjaamme konkreettisia tekoja, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Olemme aloittaneet kuvaamisen jo kolme vuotta sitten.

Minä olen dokumentissa ohjaajana ja retkikunta vaikuttaa siihen kokonaisuudessaan. Olin ajatellut että raakaversion voisi saada joulukuussa ulos, mutta en osaa vielä sanoa [julkaisuaikataulua]. Ensi vuoden aikana jos sitä kirjoittaa, niin pystymme ottamaan niitä toimenpiteitä mukaan dokumenttiin.”

Eikö tutkijoiden viesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta ole tarpeeksi uskottava, eli miksi jäätiköiden sulaminen on nähtävä omin silmin?

”Niin [pitkä hiljaisuus].”

Tapasitteko retken aikana esimerkiksi ilmastotutkijoita, luonnontieteilijöitä tai muita asiantuntijoita, jotka olisivat voineet kertoa mihin ilmastotoimiin yritysten pitäisi ryhtyä?

”Me tavattiin niitä paikallisia ja haastateltiin heitä. Paikallisia asiantuntijoita.”

Mitä nämä paikalliset asiantuntijat olivat?

”Voin tarkistaa heidän tittelinsä.”

Syntyikö retkikunnan aikana konkreettisia ilmastotoimia tai sitoutuivatko yrittäjät johonkin konkreettisiin päästövähennyksiin?

”Kaikki osallistujat sanoivat, että tämä oli superpysäyttävä kokemus, joka nosti ympäristö- ja vastuullisuuskysymykset heidän johtamisessaan ihan uudelle prioriteettitasolle.

Dokumentin julkaisun yhteydessä kuvataan sitten niitä aitoja tekoja, mitä on saatu aikaiseksi, ettei jää pelkäksi puhehelinäksi.”

Mikä retkikunnan jäsenten mahdollisuus ryhtyä todellisiin ilmastotekoihin on?

”Koettiin, että tässä oli eri alojen vaikuttajaporukka, joilla on mahdollisuus tehdä vaikuttavuusviestintää. Kaikki ovat näkyviä omilla alueillaan.”

Onko siellä alueella nyt jokin vuori, joka on virallisesti nimetty Mt. Innovationiksi?

”Sitä vuorta ei ole oikeasti nimetty uudestaan mitenkään kolonialistisesti, nimi on retkikunnan kesken annettu symbolinen ele.”

Olisiko ilmastonmuutoksen vastaista työtä ja yhteistä innovointia voinut toteuttaa myös Suomessa?

”Tässä oli varmaan se, että meidän piti konkreettisesti kokea ja nähdä se [ilmastonmuutos]. Ja se meni niin syvälle sydämiin, eli jatkossa pystytään tekemään sitä työtä varmastikin.”

Millaisen viestin se antaa kansalaisille, jos annetaan ymmärtää että pitää lentää Grönlantiin kokemaan se ilmastonmuutos itse ennen kuin voi tarttua toimeen?

”Me arvioitiin tämän matkan positiiviset vaikutukset, etenkin sen dokumentin ja arjen johtamisen muutosten kautta, suuremmiksi kuin se ympäristöjälki mikä me saatiin aikaiseksi. Nähdään, että epäonnistuttiin siinä viestinnässä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita