”Ei ole mitään riskiä” – Fortumin hallituksen puheenjohtaja lupaa, että yhtiön valtiolta pyytämät miljardilainat tulisivat takaisin

Veli-Matti Reinikkala sanoo, että neuvottelut Venäjän-toimintojen myymiseksi ovat pitkällä, ja yhtiö voi hakea myyntilupaa jo lähiviikkoina.

Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala on tehnyt pitkän uran sveitsiläisen teollisuusyritys ABB:n palveluksessa.

30.8. 17:26

Suomalaiset veronmaksajat voivat luottaa siihen, että valtio saa rahansa takaisin, mikäli se päätyy tukemaan energiayhtiö Fortumia, jonka välitön maksukyky on koetuksella kasvaneiden vakuusvaatimusten vuoksi. Näin vakuuttaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala.

Fortum on kertonut käyvänsä neuvotteluja suurimman omistajansa eli Suomen valtion kanssa jonkinlaisesta tuesta, jolla varmistetaan se, että Fortumilla on varaa maksaa miljardiluokkaan paisuneet vakuudet. Vakuusvaatimusten paisuminen johtuu sähkön hinnan noususta johdannaismarkkinoilla.

Reinikkalan mukaan yhtiö tarvitsee ”muutaman miljardin” rahoituksen mieluiten lainana valtiolta.

”Haemme lainaa. Takauksetkin ovat hyviä, mutta se tarkoittaa, että menet sitten takausten kanssa hakemaan lainaa jostain muualta. Olisi paljon yksinkertaisempaa, jos saisimme lainaa, jota voisimme sitten käyttää näiden johdannaisten vakuuksiin”, Reinikkala sanoo.

Veli-Matti Reinikkalan mukaan Fortum tarvitsee nopeasti rahoitusta kasvavia vakuusvaatimuksia varten.

Reinikkala antoi haastattelun yhtaikaa HS:lle ja Ilta-Sanomille, Fortumin mukaan aikataulusyistä.

Fortum on kertonut, että yhtiö selviää vakuusvaatimuksista toistaiseksi, mutta tarvitsee tuen siltä varalta, että sähkön hinta yhä jatkaa nousuaan. Koko Fortum-konsernin vakuusvaatimukset ovat runsaat 11 miljardia euroa, josta viisi miljardia euroa kohdistuu emo-Fortumille. Reinikkalan mukaan asialla on kiire.

”Jos tämä trendi jatkuu, niin aika nopeasti tarvitsemme rahoitusta.”

Jos Fortum ei pystyisi vakuuksia maksamaan, johtaisi tämä yhtiön maksukyvyttömyyteen, jolloin kaikki rahoittajat todennäköisesti vaatisivat samaan aikaan saataviaan yhtiöltä. Tämä olisi yhtiölle kestämätön tilanne, Reinikkala kuvaa.

Myös muut suomalaiset energiayhtiöt ovat vaikeuksissa kasvaneiden vakuusvaatimusten vuoksi, alan etujärjestö kertoi tiistaina. Järjestö toivoo valtiolta tukitoimia, mutta ei sanonut, missä muodossa tuen pitäisi tulla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) olisi valmis keventämään energiayhtiöiden vakuusvaatimuksia, kuten esimerkiksi Fortum on vaatinut. Päätös olisi tehtävä EU-tasolla.

Reinikkala vakuuttaa, että valtion puoleen kääntyminen ei kerro siitä, että Fortum olisi taloudellisesti heikossa kunnossa. Hän sanoo, ettei yhtiö tarvitse uutta pääomaa omistajiltaan.

”Meillä ei ole mitään kannattavuusongelmaa. Tämä on pelkästään likviditeettiongelma, ja toivottavasti lyhytaikainen.”

”Meillä ei ole mitään kannattavuusongelmaa.Tämä on pelkästään likviditeettiongelma, ja toivottavasti lyhytaikainen.”

Kun Fortum myy tulevaisuuden sähkötoimituksia, se joutuu maksamaan sähköpörssin tai asiakkaan tilille vakuuden, joka määräytyy myyntihetken sähkön hinnan ja markkinahinnan erotuksena. Ajatus on, että mikäli Fortum ei pysty sähköä toimittamaan, asiakas voi vakuuden turvin hankkia sähkön markkinoilta. Vakuus palautuu Fortumille, kun sähkö on toimitettu.

Reinikkalan mukaan Fortum alkaa saada vakuuksia takaisin jo tämän vuoden lopulla, ja merkittävä osa niistä palautuu ensi vuonna. Hänen mukaansa ei ole pelkoa siitä, että Fortum ei saisi vakuuksia takaisin, sillä yhtiö myy itse tuottamaansa sähköä.

”Vakuuksien suhteen ei ole mitään riskiä.”

Reinikkala on suurelle yleisölle tuntematon hahmo. Hän on tehnyt pitkän uran ison sveitsiläisen teollisuuskonsernin ABB:n leivissä eri puolilla maailmaa ja asunut viimeiset parikymmentä vuotta ulkomailla. Koti on Sveitsissä.

Fortumin hallitukseen Reinikkala tuli vuonna 2016, ja puheenjohtajana hän on toiminut keväästä 2021.

Siinä roolissa hän on luotsannut yhtiötä läpi sen historian todennäköisesti pahimman kriisin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vienyt pohjan Fortumin suurilta investoinneilta Venäjälle ja Uniperiin.

Venäjällä Fortum etsii parhaillaan ostajaa voimaloilleen, ja Reinikkala kertoo neuvotteluiden edenneen lupaavasti. Ostajaehdokkaita on hänen mukaansa enemmän kuin kaksi, ja lupaavimmat kandidaatit ovat venäläisiä yhtiöitä.

”Olemme aika pitkällä näiden ostajien kanssa. Voi olla, että meidän puolesta lähiviikkoina voi olla tilanne, että ostolupaa testataan.”

Vladimir Putin

Venäjän lainsäädännön mukaan Fortumin voimaloiden myynti tarvitsee viranomaisten hyväksynnän. Reinikkalan mukaan asian ratkaisee lopulta presidentti Vladimir Putin.

”Fortum on niin iso siellä, että tämä menee ihan presidentin käsittelyyn”, Reinikkala sanoo.

Koska kyseessä on ilmiselvästi poliittinen harkinta, ei ole selvää, onko Venäjän intresseissä päästää Fortum irtoamaan omistuksistaan. Reinikkala ei osaa arvioida, kuinka todennäköistä myyntiluvan saanti on.

"Kaiken sen jälkeen, mitä tänä vuonna on tapahtunut, ei pidä olla liian optimisti. Kaikkea voi tapahtua, se on ihan mahdollista. Sekin on ihan mahdollista, että lupa tulee, mutta hinnasta lähtee jotain pois.”

Mahdollista kauppahintaa hän ei kommentoi.

”Totta kai tässä tilanteessa hinta on eri kuin jos se olisi, jos sota ei olisi alkanut. Mutta jos emme saa säällistä hintaa, sitten me emme myy. Käymme ihan aitoa kauppaa.”

Venäjä-riskit iskivät Fortumiin myös kiertotietä, sen saksalaisen tytäryhtiön Uniperin kautta. Uniper ajautui kesällä konkurssin partaalle, kun Venäjän kaasutoimitukset Saksaan vähenivät, ja yhtiö pelastettiin Saksan valtion tukipaketilla. Osana pakettia Saksan valtiosta tulee Uniperin toinen merkittävä omistaja 30 prosentin osuudella, ja Fortumin omistus kutistui 80 prosentista 56 prosenttiin.

Tämän seurauksena Fortum pohtii parhaillaan, haluaako se yhä sulauttaa Uniperin osaksi konsernia, kuten tähän saakka tavoitteena on ollut.

”Ei välttämättä. Se voi mennä ihan uusiksi se tavoite”, Reinikkala sanoo.

Fortumille ratkaisevaa on, millä tavalla se pystyy vaikuttamaan Uniperin asioihin, jos se pysyy enemmistöomistajana. Tähän saakka Fortumilla on ollut suuri sananvalta Uniperin tärkeimmässä päätöselimessä, hallintoneuvostossa. Nyt tilanne muuttuu, kun mukaan tulee myös Saksan valtion edustaja. Reinikkalan mukaan on epäselvää, mitä uusi valtio-omistaja yhtiössä haluaa.

”Riippuu paljon Saksan valtiosta, minkä asenteen he ottavat.”

Uniperin pelastuspaketin neuvotteluissa Fortumin alkuperäinen tavoite oli pilkkoa Uniper niin, että Saksan valtio olisi ottanut omistukseensa energiaturvallisuudelle keskeisen kaasubisneksen ja mahdollisesti muut Saksan-toiminnot ja Fortumille olisi jäänyt päästötön tuotanto Pohjoismaissa. Tätä vaihtoehtoa Fortum pitää yhä pöydällä.

”Emme me ole unohtaneet sitä suunnitelmaa.”

Kuka?

Veli-Matti Reinikkala

  • Energiayhtiö Fortumin hallituksen puheenjohtaja keväästä 2021, hallituksen jäsen vuodesta 2016.

  • Aiempi ura suuren sveitsiläisen teollisuuskonsernin ABB:n leivissä eri puolilla maailmaa.

  • Syntynyt 1957 Raumalla.

  • Asuu Sveitsissä.

  • Johtaa myös lasinjalostuskoneita valmistavan Glastonin hallitusta.