Kapina kasvaa brittien joukossa: Kansan­liike aikoo jättää energia­laskut maksamatta

Don’t Pay -kampanja kehottaa brittejä jättämään energialaskut maksamatta. Jos tarpeeksi moni liittyy mukaan, eivät yhtiöt voi mitään. Yorkshiressä asuva Fern Bast on jo katkaissut kaasun ja sähkön suoraveloituksen ja kehottaa kaikkia tekemään samoin.

Yorkshiressä asuva Fern Bast ei suostu maksamaan energialaskujaan, jollei yhtiöltä tule sopuratkaisua. Oveen kiinnitetty kampanjajuliste kehottaa muitakin: älä maksa.

6.9. 2:00 | Päivitetty 6.9. 6:05

Todmorden, Yorkshire

Energian hinnan lähes kaksinkertaistuminen on synnyttänyt kapinallisen kansanliikkeen Britanniassa.

Don’t Pay -kampanja kehottaa kuluttajia yksinkertaisesti jättämään sähkö- ja lämmityslaskunsa maksamatta.

Ideana ja edellytyksenä on, että tarpeeksi moni lähtee kampanjaan mukaan. Kun isot asiakasmassat eivät maksa laskujaan, energiayhtiöt ovat voimattomia. Kaikilta ei voi katkaista sähköjä ja kaasuja, eikä jokaista voi vetää raastupaan.

Kampanjan tavoitteena on, että miljoona ihmistä liittyy yhteiseen rintamaan lokakuun alkuun mennessä. Syyskuun alussa jo yli 133 000 ihmistä oli sitoutunut heittämään energialaskunsa roskiin.

”Kun miljoona ihmistä on mukana, katkaisemme suoraveloituksemme, jätämme laskut maksamatta, ja lakko alkaa”, kampanja kertoo verkkosivuillaan.

Jäädyttäkää voitot, älkää ihmisiä, vaati mielenosoittajien banderolli Lontoossa elokuun lopussa energiasääntelijä Ofgemin pääkonttorin edessä.

Kampanjaan on lähtenyt mukaan myös eläkeläinen Fern Bast, 69.

”Joko maksan sen, mitä energiayhtiö veloittaa, tai ostan ruokaa. Molempiin minulla ei ole varaa”, Bast kertoo kotonaan Todmordenissa Länsi-Yorkshiressä.

Mustavalkoinen Bob-kissanpentu kiipeilee emäntänsä päällä.

Vielä ei tarvitse kerrospukeutua ja vetää töppösiä jalkaan, sillä syyskuun alun aurinko lämmittää.

Fern Bast uskoo, että yli miljoona Britannian kotitaloutta keskeyttää energialaskujen maksamisen, vaikka kaikki eivät laitakaan nimeään kampanjasivustolle. Taustalla askeltaa Bob-kissa.

Bastin energialasku nousi jo alkuvuonna äkisti 110 punnasta (noin 127 eurosta) kuukaudessa 179 puntaan (207 euroon). Kaasua ja sähköä alueelle aiemmin myynyt pieni yhtiö kaatui isompansa eli Shellin ostettavaksi.

Korotus ei ole ehkä kaikkien mielestä suuren suuri, mutta Bastin pieneen budjettiin se iski heti ison lommon. Sama järkytys oli edessä myös monella naapurilla ja tutulla.

”Britanniassa ei ole tapana puhua rahasta, olemme pidättäytyväisiä. Mutta yhtäkkiä tänä vuonna kaikki ovat alkaneet puhua energian hinnasta.”

Lämmitys on ollut Britanniassa eurooppalaisittain kallista jo ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan. Nyt hintojen nousulle ei näy kattoa.

Energiamarkkinoiden Ofgem-valvoja ilmoitti elokuu lopussa, että kuluttajien keskimääräisen sähkö- ja kaasulaskun vuosikatto nousee lokakuun alusta 1 971 punnasta (eli noin 2  282 eurosta) 3 549 puntaan (noin 4 109 euroon).

Ensi vuonna keskimääräinen vuosilasku voi nousta jo yli 5 000 puntaan.

”Jos emme yritä ratkaista [energiakriisiä] kaikin voimin seuraavien 12 viikon aikana, on meillä edessä ennennäkemätön talvi, kun ihmiset ovat nälissään ja kylmissään, ja julkinen terveydenhuolto ylityöllistetty”, OVO Energy -yhtiön perustaja Stephen Fitzpatrick varoitti syyskuun alussa.

Kaikki eivät tietenkään maksa tuhansia puntia vuodessa, mutta myös tulotaso vaihtelee Britanniassa suuresti.

Britanniassa on jopa kuutisen miljoonaa kotitaloutta, jotka eivät tule selviytymään energialaskuistaan. Don’t Pay -kampanja arvioi, että joka kolmas Britannian asukas tulee kärsimään jollain tavoin energiaköyhyydestä eli tilanteesta, jossa on vaikeaa tyydyttää perustarpeita energiakustannusten takia.

Energian kalliita hintoja vastustajia mielenosoittajia Lontoossa elokuun lopussa.

Bast ei ole jäänyt odottelemaan, että kampanja saa miljoona kapinallista kasaan. Hän on jo lopettanut Shellille pankin välityksellä kulkeneen suoraveloituksen. Samaa hän suosittelee kaikille muillekin.

”Jos energiayhtiön antaa veloittaa suoraveloituksen kautta, voi lasku olla ihan mitä tahansa.”

Järki ja maltti pitää kuitenkin säilyttää, vaikka olisi kuinka vihainen asiakas. Jos laskut jättää maksamatta, voi se vaikuttaa muun muassa luottotietoihin.

Bast onkin ottanut yhteyttä energiayhtiöönsä kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse sekä asiakaspalvelulomakkeella ja kertonut, että hän maksaa kyllä mielellään kohtuullisen laskun. Toistaiseksi yhtiöltä ei ole tullut vastausta.

Tämä talo ei maksa, kertoo juliste ikkunassa. Don’t Pay -kampanja arvioi, että jos miljoona kotitaloutta jättää energialaskut maksamatta, menettävät energiayhtiöt 1,4 miljardia puntaa eli yli 1,6 miljardia euroa.

Haastattelun alkaessa Bastin luona piipahtaa parikin naapuria.

”Olen vähän tällainen Fern-täti, ihmiset tulevat tänne huolineen.”

Bast kuvailee aluetta köyhäksi. Huolta eivät aiheuta vain lämmityksen ja sähkön hinnan rajut korotukset, vaan myös koko ajan kallistuva ruoka. Britanniassa inflaatio kohosi heinäkuussa jo yli kymmenen prosentin.

Lähinaapuripariskunta parivuotiaan lapsen kanssa ei tiedä kuinka pärjäisi.

”Lapsi pitää ruokkia. Itselläni on helppoa, kun voin tinkiä syömisistä. Olen käytännössä lähes vegaani. Pärjään vihanneksilla ja hedelmillä.”

Bast kertoo huomanneensa, että hän välttelee uunin ja hellan käyttöä. Näin säästyy energiaa.

”Käytän uunia kerran viikossa. Illalliseksi syön nykyään mieluummin voileivän kuin uuniperunan.”

Vedenkeittimeen hän laittaa vettä vain sen verran kuin yhteen kuppiin mahtuu.

Kaikki eivät voi kuitenkaan tinkiä samalla lailla energian käytöstä.

Parin korttelin päässä asuu Bastin lähes täysin liikuntakyvytön ystävä. ”Hän pystyy liikuttamaan vain hieman toista kättään.”

Ystävä tarvitsee energiaa sähköllä käyvään pyörätuoliinsa sekä puheviestinnän apuvälineisiinsä. Jos niistä sammuttaa virran, ei voi pitää yhteyttä muuhun maailmaan.

Bast on siinä mielessä onnekas, että hänen vuokra-asunnossaan on kaksinkertaiset ikkunat. Se ei ole Britanniassa mikään itsestäänselvyys.

Alakerran olohuonekeittiöstä johtavat kapeat ja jyrkät portaat keskikerrokseen, jossa sijaitsee kuumaa vettä lämmittävä boileri, kylpyhuone sekä Bastin pojan huone. Mielenterveysongelmista kärsivät poika asuu aina ajoittain äitinsä luona.

Vintillä on Bastin makuuhuone. Syyskuussa se on vielä lämmin. Talvella on toisin, sillä huoneessa ei ole patteria.

”Elän toivossa, että lämmintä ilmaa kohoaa tarpeeksi ylös.”

Bast tuhahtaa, kun häneltä kysyy arviota väistyvän pääministerin Boris Johnsonin hallituksen toimista energiakriisin taltuttamiseksi.

”Eihän meillä ole ollut pitkiin aikoihin kuin zombie-hallitus.”

Bast kertoo kannattavansa työväenpuoluetta. Hän kertoo naurahtaen olleensa nuoruudessaan hetken kommunistikin. Se oli Britanniassakin muotia 1970-luvulla.

Ammatiltaan Bast oli taiteilija ja teatterialalla toimiva suunnittelija. Kotoisin hän on alun perin Itä-Lontoosta. Keski-Englanti tuntui kuitenkin 1990-luvun alussa yksinhuoltajasta turvallisemmalta paikalta elää.

Hän toivoo, että poliitikot, energiayhtiöt ja kansalaisjärjestöt kokoontuisivat yhdessä pöydän ääreen etsimään ratkaisua energiakriisille.

Näin ei voi kuulemma jatkua. Ihmiset ovat jo nyt vihaisia, ja talvella he tulevat olemaan myös kylmissään.

Uhkana on muun muassa se, että hinnankorotuksista pelästyneet vanhukset eivät uskalla pitää lämmitystä päällä. National Energy Action -järjestö varoitti jo parisen vuotta sitten, että Britanniassa kuolee talvisin tuhansia kotien kylmyyteen.

Energiakriisi iskee myös pienyrityksiin.

Pieniä kulmakauppoja, pubeja ja kahviloita uhkaa sulkeminen, jos rahat eivät riitä energiaan.

Lue lisää: Monet brittipubit voivat joutua sulkemaan ovensa energian kallistumisen takia

Britanniassa on alettu puhuttu jo siitäkin, että voiko kouluja enää pitää talvella auki viitenä päivänä viikossa.

”Kannatan energiayhtiöiden kansallistamista. Enää ei tarvitse olla mikään tulipunainen vasemmistolainen sanoakseen niin. Konservatiivit ovat ihan samaa mieltä.”

Elokuisen kyselyn mukaan 73 prosenttia briteistä haluaa energiayhtiöt ainakin väliaikaisesti valtion haltuun, jos laskut eivät halpene. Konservatiiviäänestäjistä tätä mieltä oli 72 prosenttia.

Fern Bast jakaa naapurustossaan Don’t Pay -kampanjan lappusia.

Vaikka Bastin naapurusto on köyhää, riittää yhteishenkeä ja naapuriapua. Eräs naapuri tuo muillekin siirtolapuutarhansa antimia. Yhdessä on tehty myös keittoa.

Tämä muistuttaa Bastin mukaan vanhoista ajoista, kun tehdas- ja kaivosalueen naiset tekivät usein torstaisin yhteisen keiton. Muuhun ei ollut varaa ennen kuin palkat maksettiin taas perjantaisin.

Bast sanoo pärjäävänsä aina jotenkin, kallistuvatpa hinnat sitten vaikka kuinka. Pienen budjetin elämää hän eli hetken Länsi-Afrikassa, jonne hän lähti eläköidyttyään rakentamaan paikallisille naisille ja tytöille turvallisia naisten wc- ja suihkutiloja.

Pahinta köyhyyttä hän on nähnyt 1980-luvun Liverpoolissa.

”En tunnistanut siellä edes kauppaa kaupaksi. Laudat peittivät ikkunat, ja sisällä keskellä kauppaa paloi tuli. Myynnissä oli vain sipuleita, perunoita ja porkkanoita. Pakenin takaisin Lontooseen.”

Lue lisää: Britanniassa keskiluokkakin käy jo harkitsemassa leipäjonoa, kun ruoka sen kun kallistuu

Lue lisää: Britannian hurja inflaatio tekee perinteisestä köyhäin ruoasta eli kala­perunoista kalliita – uusi yrittäjä nosti hintoja heti viidenneksellä

Lue lisää: Brittejä odottaa iso lasku lämmityksestä, hintapaine kaataa jo energiayhtiöitä: ”Päälle vedämme fleecen tai yhden villapaidan lisää”

Don’t Pay -kampanjan lappusia esiteltiin myös Lontoon mielenosoituksessa elokuun lopussa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan