Euro on painunut poikkeuksellisen heikoksi, ja ekonomistit arvioivat sukelluksen jatkuvan – sillä on ikäviä seurauksia arkeemme

Euro on heikentynyt voimakkaasti dollariin nähden. Ekonomistit odottavat heikkenemisen jatkuvan, mikä jouduttaisi inflaatiota entisestään.

Yhteisvaluutta euro on heikentynyt tänä vuonna 12 prosenttia suhteessa Yhdysvaltojen dollariin.

5.9. 2:00 | Päivitetty 5.9. 10:20

Yhä raskaammat pilvet varjostavat euroalueen taloutta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut energiakriisin ja voimistanut inflaatiota, mikä lisää jokaisen kotitalouden ja yrityksen ahdinkoa euroalueella.

Kaiken lisäksi yhteisvaluutta euro on heikentynyt tänä vuonna voimakkaasti suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Heikentyneen valuutan takia euroalueen ulkopuolelta tuotavat tuotteet kallistuvat entisestään eli inflaatio kiihtyy.

Kolikon toinen puoli on, että euroalueen vientiteollisuuden hintakilpailukyky kansainvälisessä kaupassa paranee heikentyneen euron takia – ainakin periaatteessa.

”Yleensä heikko valuutta on eduksi euroalueen vientiteollisuudelle, koska silloin niiden tuotteet ovat halvempia verrattuna yhdysvaltalaisten kilpailijoiden tuotteisiin. Nyt heikko valuutta kiihdyttää myös inflaatiota ja uskon, että nykyisessä tilanteessa euron heikkenemisen haitat ovat hyötyjä suuremmat”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.

Kuluvan vuoden aikana euron arvo on heikentynyt 12 prosenttia suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Maanantaina euro heikkeni ensi kerran 20 vuoteen alle 0,99 dollarin.

Viime viikkoina euron arvo on ollut kutakuinkin sama kuin dollarin. Toisin sanoen valuutat ovat ”pariteetissa”. Edellisen kerran sama tapahtui joulukuussa 2002.

”Monet tuontituotteet kallistuvat euron heikkenemisen vuoksi, mikä kiihdyttää inflaatiota lisää. Erityisen ongelmallista tämä on energiamarkkinoilla, jossa kauppaa käydään lähinnä dollareissa ja euroalueelle tuodaan paljon energiaa ulkomailta”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Koivun mielestä painavin syy euron heikkenemiseen on talouden yleiskuvan huonontuminen. Euroalueen talouskasvu hidastuu väistämättä, ja taantuman riski on kasvanut.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) varoitti heinäkuun lopussa, että talouskasvu Yhdysvalloissa ja euroalueella saattaa seisahtua ensi vuonna, jos Venäjä lopettaa maakaasun myymisen Eurooppaan ja inflaatio kiihtyy ennakoitua enemmän.

IMF ennustaa Yhdysvaltojen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja euroalueen talouskasvun 2,6 prosenttiin. Ennusteen julkaisemisen jälkeen suhdanne on monien ennakoivien tietojen perusteella huonontunut.

Euroalueen heikkous eli riippuvuus ulkomaisesta energiasta käy ilmi myös vaihtotaseen kehityksestä.

”Kun euroalueelle tuodaan ulkomailta paljon kallista energiaa, euroalueen vaihtotaseen krooninen ylijäämä on sulanut pois ja painunut jopa alijäämäiseksi.”

Vaihtotaseen ollessa alijäämäinen kansantalous velkaantuu ulkomaille.

Yksinkertaistettuna valuutan arvo heikkenee, kun sen kysyntä vähenee.

Kun sijoittajat siirtävät pääomaa pois euromääräisistä arvopapereista, seurauksena on euron heikkeneminen.

Kysymys siitä, miksi pääomaa siirretään pois euromääräisistä arvopapereista, on mutkikas.

”Valuuttamarkkinoihin vaikuttavat aina hyvin monet asiat, eikä voi sanoa, että euron heikkeneminen johtuisi vain yhdestä syystä. Yhdysvaltojen keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa selvästi Euroopan keskuspankkia nopeammin, mikä on todennäköisesti yksi syy euron heikkenemiseen”, Schauman sanoo.

Toinen painava painava syy euron heikkenemiseen on euroalueen talouden synkät näkymät.

”Rakenteellisia uudistuksia työn tuottavuuden parantamiseksi on tehty vähän ja näköpiirissä on vuosiksi eteenpäin vaimeaa talouskasvua. Meidän arviomme on, että euron arvo heikkenee puolen vuoden kuluessa 0,95 dollariin.”

Nordea ennustaa euron heikkenevän vuoden loppuun mennessä 0,97 dollariin.

Vuosi sitten monet ekonomistit arvioivat, että koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa kärjistyneet tarjonnan ja kuljetuksen pullonkaulat iskisivät eniten Yhdysvaltojen talouteen.

”Nyt näyttää pikemminkin siltä, että sodan aiheuttamat uusimmat tarjonnan pullonkaulat tuottivat eniten ongelmia euroalueelle ja vieläpä samaan aikaan, kun kiusana on energiakriisi, joka sekin on selvästi pahempi euroalueella kuin Yhdysvalloissa”, Schauman sanoo.

Euroalueella käytettävästä energiasta selvästi suurempi osa tuodaan ulkomailta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Pääekonomisti Koivu nostaa esiin myös talouden rakenteelliset ongelmat, joilla tarkoitetaan pääasiassa työn tuottavuuden ja työllisyyden heikkoa kehitystä.

”Euroalueella ongelmana on, että rakenteellisia uudistuksia ei ole oikein tehty, työn tuottavuuden paraneminen on ollut heikkoa, yritysten investoinnit vähäisiä eikä täällä ole kovin paljon merkittäviä kasvuyhtiöitä. Myös näiden syiden takia talouden yleiskuva on heikko, mikä luultavasti on heikentänyt valuuttaa”, Koivu sanoo.

Euroopan keskuspankin (EKP) näkökulmasta asetelma on monimutkainen. Sen ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta. Se tarkoittaa, että inflaatiovauhdin pitäisi olla euroalueella kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

EKP on moneen kertaan korostanut, että se huomioi euron arvon muutokset inflaatiokehitykseen, mutta sillä ei ole varsinaista valuuttakurssitavoitetta.

Elokuussa inflaatiovauhti euroalueella kiihtyi jo 9,1 prosenttiin, joten EKP:n on jatkettava heinäkuussa aloittamaansa rahapolitiikan kiristämistä.

Tämä taas merkitsee taantuman vaaran kasvamista, sillä korkojen noustessa yritysten investoinnit vähenevät ja kotitalouksien kulutus supistuu, koska pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin.

”Jos korkoero Yhdysvaltoihin pienenee, se voisi lisätä euromääräisten arvopapereiden houkuttelevuutta sijoittajien silmissä, mikä tukisi euron arvoa. Toisaalta suhdanteen huononemisen vuoksi Euroopan keskuspankin täytyy jossain vaiheessa ensi vuonna jarruttaa koronnostojaan, jolloin korkoero saattaa jäädä suureksi”, Koivu sanoo.

Yhdysvaltojen keskuspankki aloitti rahapolitiikan kiristämisen maaliskuussa ja EKP heinäkuussa.

EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto ilmoitti heinäkuussa selväsanaisesti, että ohjauskorkoja on tarpeen nostaa syksyn mittaan lisää.

Heinäkuussa niitä kohotettiin 0,50 prosenttiyksikköä, mutta yhä useammat liikepankit arvioivat, että tällä viikolla tulossa olisi 0,75 prosenttiyksikön koronnosto.

Se olisi historiallinen päätös, sillä yhtä suurta koronnostoa Euroopan keskuspankki ei ole tehnyt koskaan aikaisemmin.