Venäjän öljyn hintakatto on helposti kierrettävissä – Yhdysvallat pelkää liian tehokkaita pakotteita

Venäläiselle öljylle suunniteltu hintakatto on vapaaehtoinen ja helposti kierrettävissä, ja juuri se on sen tarkoitus, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen.

Öljytankkereita Nahodkan satamakaupungissa Venäjällä elokuussa 2022.

2.9. 15:13 | Päivitetty 2.9. 16:41

Rikkaiden maiden G7-kokous asetti perjantaina venäläiselle öljylle hintakaton. Yhdysvallat, Kanada, Japani, Britannia ja EU-maat sitoutuvat siihen, että ne ostavat venäläistä öljyä selvästi nykyistä markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla.

Hintakaton täsmällinen taso ja järjestelmän muut yksityiskohdat eivät vielä ole tiedossa, mutta julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan hintakatto saattaisi asettua jonnekin 40–60 dollarin barrelihinnan tuntumaan, tasolle ennen Ukrainan sodan alkua. G7-maiden ilmoituksen mukaan katon tasoa voidaan tarvittaessa myös muuttaa.

Monet öljymarkkinoita ja -kauppaa tuntevat asiantuntijat ovat varoitelleet, että käytännössä hintakaton noudattamista voi olla vaikea valvoa. Olennaisin kysymys on, kuinka varmistetaan, että G7:n ulkopuoliset maat – Kiina, Intia ja muut kehittyvät taloudet – sitoutuvat hintakattoon?

Vuotaminen on kuitenkin hintakaton ominaisuus, ei vika.

Hintakatto on erityisesti Yhdysvaltain ajama aloite, ja se on reaktio EU:n viimeisimpiin Venäjä-pakotteisiin. Kesän alussa EU-maat päättivät asettaa tuontikiellon meriteitse tuotavalle venäläiselle öljylle. Kielto astuu voimaan vuoden vaihteessa.

Samassa yhteydessä EU päätti kieltää eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä tarjoamasta vakuutuksia tankkereille, jotka kuljettavat venäläistä öljyä. Linjaus tehtiin yhdessä Britannian kanssa. Lontoo on meriliikenteen vakuutustoiminnan globaali keskus. Ajatushautomo Bruegelin mukaan EU:n ja Britannian vakuutuskielto kattaa 90 prosenttia maailman laivavakuutuksista.

Tämä on potentiaalisesti hyvin vahva pakote, joka voi merkittävästi vaikeuttaa Venäjän öljyvientiä kaikkialle maailmaan. Öljytankkerit eivät yksinkertaisesti liiku ilman vakuutuksia.

Lue lisää: EU väänsi viikkoja venäläisen öljyn tuonti­kiellosta, mutta pakote­paketin järein toimi hivutettiin mukaan kuin huomaamatta

Ironista kyllä, ennen kaikkea Yhdysvallat alkoi huolestua, että pakotteet uhkaavat olla liian tehokkaat.

Inflaatio, eritoten polttoaineen kallistuminen, on Yhdysvalloissa valtava poliittinen kysymys, joka on uhannut presidentti Joe Bidenin kannatusta. Vaikka Yhdysvallat on käyttänyt marginaalisen vähän venäläistä raakaöljyä tai öljytuotteita ja kielsi öljytuonnin Venäjältä täysin pian sodan alettua, sekin on epäsuorasti riippuvainen Venäjän öljytoimituksista.

Venäjä on maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn tuottaja ja suurin öljytuotteiden viejä. Viime vuonna maa kattoi 14 prosenttia globaalista öljyn tarjonnasta. Maan sulkeminen globaaleilta öljymarkkinoilta nostaisi väistämättä hintoja.

”He pelkäävät, että hinnat nousevat pilviin”, eräs EU-lähde kuvasi Yhdysvaltain kantoja Financial Timesille.

Yhdysvaltain hallinnon edustajat ovat julkisestikin sanoneet, että haluavat löytää tavan, jolla Venäjän öljyvientituloja voidaan vähentää aiheuttamatta liian kovaa iskua maailmantaloudelle. Kulissien takana viesti on vielä suorempi:

”Emme halua, että Moskovassa myydään Big Maceja. Haluamme, että halpa öljy virtaa Itämeren kautta”, nimettömänä puhunut Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamies sanoi Wall Street Journalille.

Venäjän tärkeimmät öljyvientisatamat sijaitsevat Itämeren pohjukassa.

Hintakatto on siis yritys löytää ratkaisu tähän dilemmaan. Idea on, että vakuutuskielto olisi ehdollinen, eikä koskisi ostajia, jotka sitoutuvat hintakattoon.

Koska Yhdysvallat, Kanada, Britannia ja EU-maat ovat jo kieltäneet tai kieltämässä venäläisen öljyn tuonnin, lopulta hintakaton voima punnitaan siinä, kuinka muut maat siihen sitoutuvat.

Ennusmerkit eivät ole lupaavia. Eritoten Intia on ottanut kaiken ilon irti siitä, että venäläistä öljyä saa markkinoilta alehintaan, koska länsimaiset ostajat eivät siihen halua koskea. Intia on moninkertaistanut venäläisen öljyn ostot, kertoo analyysiyhtiö Petro-Logistics.

Periaatteessa länsimaat voisivat asettaa pakotteita maille, jotka eivät hintakattoa noudata, mutta Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen on rajannut tämän keinon pois. Yhdysvallat luottaa siihen, että on ostajien oman edun mukaista olla maksamatta öljystä kattohintaa enempää.

Venäjä on kuitenkin lisännyt painetta ostajamaita kohtaan. Varapääministeri Aleksander Novak sanoi torstaina, ettei Venäjä suostu myymään öljyä maille, jotka ottavat hintakaton käyttöön.

Lopulta Yhdysvallat on valmis hyväksymään sen, että hintakatto vuotaa, arvioi Columbian yliopiston energiapolitiikan tutkimuskeskuksen tutkija Bob McNally.

”Viesti on ristiriitainen: yhtäältä sanomme, että haluamme Putinin saavan vähemmän rahaa, mutta toisaalta haluamme, että maat eivät lopeta Putinin öljyn ostamista, etenkin kun puolet asiakkaista on jo sanomassa sopimukset irti. Tämä on melkoista tasapainoilua. Mutta kun presidentti aamulla herää, hän miettii ensimmäiseksi polttoaineen hintaa. Joten jos hintakatto onkin helppo kiertää, päätavoite on silti varmistaa, että öljy virtaa”, McNally sanoo yliopiston podcastissa.

Juttua päivitetty 2.9. kello 16.32: Päivitetty tiedot siitä, että G7 teki jutun ennakoiman päätöksen perjantaina iltapäivällä.