Suomen hallitus joutui miljardien energiapaketissa kiusalliseen pakkorakoon, ja apu tuli Ruotsista

Energiakriisin vertaaminen finanssikriisin käynnistäneeseen Lehman Brothersin kaatumiseen voi olla liioittelua, mutta johdannaismarkkinoiden ketjureaktion riski on todellinen, kirjoittaa taloustoimittaja Anni Lassila.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ja pääministeri Sanna Marin (sd) hallituksen tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa sunnuntaina.

5.9. 8:30

Suomen hallitus kertoi sunnuntaina esittävänsä enintään kymmenen miljardin euron hätärahoitusta energia-alalle. Ilmoitus tuli päivä sen jälkeen, kun Ruotsin hallitus oli kertonut kaksi kertaa suuremmasta hätärahoituspaketista.

Lue lisää: Tämä sähkö­yhtiöiden kymmenen miljardin euron hätä­rahoituksesta kerrottiin: ”Valtion riskit on suojattu kattavasti”

Paketit haluttiin julki ennen kuin markkinat maanantaina aukeavat. Perjantaina nimittäin kävi ilmi, että Venäjä on katkaissut todennäköisesti pysyvästi kaasutoimitukset Saksalle. Sen pelätään nostavan kaasu- ja sähköjohdannaisten hintoja rajusti.

Poliitikkojen mukaan tämä voisi aiheuttaa suuria vaikeuksia isoille energiayhtiöille ja sitä kautta sähkö- ja finanssimarkkinoille laajemminkin. Suurimmissa vaikeuksissa on suomalaisyrityksistä Fortum.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Oppositio kiiruhti moittimaan pakettia hitaudesta ja ehtojen lepsuudesta. Perussuomalaisten mielestä tuen ehtona pitäisi vaatia edullisempia sähkön hintoja. Kokoomuksen mielestä paketti heikentää Suomen neuvotteluasemia, kun EU:ssa tämän viikon lopulla väännetään energia-alan yhteisistä toimista.

Lue lisää: Veronmaksajan ja Suomen etu unohtui sähköyhtiöiden hätärahoituksessa, arvostelee oppositio – ”Yhtiöt pitää samalla velvoittaa laskemaan hintoja”

Mutta varmasti moni kansalainenkin pohtii, maksetaanko paketissa nyt kuitenkin veronmaksajien rahoilla Fortumin johdon tekemiä virheitä. Vastaus on, että ei suoranaisesti.

Fortumin erittäin kalliiksi käynyt Saksan-ostos Uniper vaikuttaa Fortumin arvoon ja yhtiöstä saataviin osinkoihin, mutta hätärahoituksen tarve ei suoranaisesti liity siihen.

Hätärahoitusta Fortum tarvitsee Pohjoismaiden sähkökauppaan liittyvien vakuuksien räjähdysmäisen kasvun takia. Fortum myy suuren osan tuottamastaan sähköstä etukäteen johdannaismarkkinoiden kautta tai kahdenvälisillä sopimuksilla.

Futuurimarkkinoilla esimerkiksi ensi talvena toimitettavan sähkön hinta on kymmenkertaistunut vuodessa. Jos Fortum on myynyt ensi tammikuussa toimitettavaa sähköä vuosi sitten 45 eurolla megawattitunti ja nyt hinta on 450 euroa, yhtiö joutuu maksamaan pörssin tilille vakuutena 405 euroa.

Raha talletetaan siksi, että futuurin ostaja saisi ostettua sähkön markkinoilta, jos Fortum jostain syystä ei pystyisikään sähköä toimittamaan.

Liikevaihtoon nähden moninkertaiseksi paisuneet vakuusvaatimukset aiheuttavat yhtiölle kuin yhtiölle ongelmia. Uniperin tilanteen heikentämän Fortumin rahoitusasema oli käymässä kriittiseksi.

Viime viikolla johdannaisten hinnat tosin laskivat selvästi, mikä varmasti helpotti yhtiön tilannetta väliaikaisesti.

Fortum kertoi jo puolitoista viikkoa sitten tulosjulkistuksensa yhteydessä käyvänsä neuvotteluja valtion kanssa likviditeettituesta. Tuen tarvitsijoita on muitakin, mutta Fortum on omassa kokoluokassaan. Se on myös ainut julkisuudessa asiasta puhunut yhtiö.

Suomen hallitukselle tilanne oli erittäin kiusallinen. Miljardituen hyväksyminen Fortumille Uniper-katastrofin paljastumisen jälkeen ei olisi tuntunut eikä näyttänyt hyvältä. Silti Fortumin anoma tuki olisi ollut käytännössä pakko hyväksyä ja pikimmiten.

Liki kolmasosan Suomen sähköstä tuottavaa ja Suomen arvokkaimpiin yrityksiin kuuluvaa jättiä ei voi päästää kaatumaan.

Ruotsin hallituksen tuki-ilmoitus tulikin hallitukselle sen kasvot pelastavana lahjana. Kymmenen miljardin tukipaketista tuli yhteispohjoismainen ponnistus energia-alaan liittyvien arvopaperimarkkinoiden vakauttamiseksi. Kyse ei ollut enää vain Fortumin pönkittämisestä.

Miltä energia-ala siis tarkalleen ottaen pelastettiin? Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan riskit liittyvät johdannaiskaupan keskusvastapuolena toimivaan Nasdaq Clearing -yhtiöön.

Suurten energiayhtiöiden likviditeettiongelmat ajaisivat kauppojen vastapuolena toimivan yrityksen vaikeuksiin. Se taas voisi käynnistää laajan rahoitusalan ketjureaktion, koska Nasdaq Clearingin alla tehdään paljon muutakin kuin sähkön johdannaiskauppaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä viittasi sunnuntain tiedotustilaisuudessa finanssikriisin käynnistäneeseen investointipankki Lehman Brothersin kaatumiseen syyskuussa 2008. Se saattoi olla hienoista liioittelua.

Juuri finanssikriisin jälkeen laaditun sääntelyn ansiosta johdannaismarkkinoiden riskejä tunnetaan ja valvotaan tätä nykyä huomattavasti paremmin. Kauppoihin liittyvät laajat vakuudet ovat osa tätä sääntelyä.

Tällä hetkellä nuo vakuusvaatimukset vain tuntuvat yliviritetyiltä, kun johdannaiskauppaa ovat käyneet ennen kaikkea sähköä itse tuottavat yhtiöt, kuten Fortum. Riski siitä, ettei Fortum pystyisi sähköä toimittamaan, on hyvin pieni.

Itse vakuuksista on tullut markkinan vakautta heiluttava tekijä, vaikka niiden tarkoitus on päinvastainen.

Sähkönkin johdannaismarkkinoilla on nähty myös toisenlaisia toimijoita. Johdannaiset muuttavat hyödykkeet, kuten sähkön arvopaperiksi ja arvopapereilla voi spekuloida. Spekulointi on käytännössä vedonlyöntiä arvopaperin arvon kehityksestä.

Skandaalinkäryisessä konkurssissa vuonna 2001 kaatunut ja Yhdysvaltain energiamarkkinat pahoin sotkenut Enron oli iso peluri Pohjoismaidenkin sähkömarkkinoilla.

Tuoreempi tapaus on norjalainen treidaaja Einar Aas, jonka liiketoiminta kaatui väärään osuneeseen vetoon sähköjohdannaisten markkinoilla vuona 2018.

Aasin tappiot katettiin Nasdaqin vakuusrahastosta. Jo tuolloin puhuttiin ketjureaktion vaarasta, vaikka tappiosumma oli vain vähän yli 100 miljoonaa euroa.

Nyt Pohjoismaiden markkinoilla viuhuu miljardien vakuussummia markkinalla, jossa itse kaupankäynti on käynyt vähäiseksi.

Vaara taitaa olla todellinen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita