Venäläisen rahan­pesun torjunnasta löytyi toistuvia puutteita Suomessa – Fivan tutkinta vanheni yllättäen

Finanssivalvonta keskeytti ison Russian Laundromat -selvityksen kesäkuussa, kun Danske Bankille oltiin harkitsemassa seuraamusmaksua tai varoitusta. HS:n tietojen mukaan myös Nordeaan kohdistunut tutkinta on vanhentumassa.

Danske Bankin Itäkeskuksen-konttori lokakuussa 2020.

9.9. 15:37

Finanssivalvonta on löytänyt toistuvia puutteita toimista, joilla pankkien piti torjua venäläisen rahan pesua Suomessa.

Pankkien valvoja käynnisti kaksi isoa venäläisen rahanpesun torjunnan selvitystä sen jälkeen kun eurooppalainen media oli vuonna 2017 kertonut parinkymmenen miljardin euron rahansiirroista Venäjältä ulkomaille.

Kokonaisuus sai nimen Russian Laundromat tai pelkkä Laundromat rahansiirtojen valtavan koon vuoksi.

Suomessa Finanssivalvonta (Fiva) epäili Suomen Danske Bankia rahanpesua estävien pykälien rikkomisesta, kun pankki tarkkaili venäläisiä rahavirtoja. Valvoja löysikin useita puutteita pankin käytännöistä Suomessa.

Finanssivalvonnan haaviin jääneet useat epäilyttävät tapahtumat Danske Bankissa koskivat vuosia 2014–2015. Fivan mielestä Danske Bankin toiminta oli ”vähintään” huolimatonta.

Finanssivalvonta kuitenkin keskeytti prosessin siinä vaiheessa, kun pankille oltiin harkitsemassa seuraamusmaksua tai julkista varoitusta. Finanssivalvonnan johtoryhmä päätti keskeyttää sanktioharkinnan viime kesäkuun kokouksessaan.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan toiseen isoon pankkiin Nordeaan kohdistuvalle tutkinnalle on käymässä samalla tavalla. Kun pankkien sanktioharkinta keskeytetään, tapaukset eivät myöskään nouse automaattisesti julkisuuteen.

Fivan lakiasioiden yksikkö katsoi viime kesänä, ettei Danske Bankille voida määrätä seuraamusmaksua tai muuta hallinnollista rangaistusta ”määräämisoikeuden vanhentumisen vuoksi”. Fivan lakiosasto esitti rangaistusprosessin keskeyttämistä, minkä johtoryhmä hyväksyi.

”Kyllä leukani loksahti, että ei voi olla näin”, kertoo rahanpesun torjunnasta Finanssi­valvonnassa vastaavan toimiston päällikkö Pekka Vasara reaktiostaan lopputulokseen.

Lain mukaan kuitenkin mentiin, sillä Fivan mahdollisuus antaa hallinnollisia rangaistuksia vanhenee viidessä vuodessa, jos kyseessä on jatkettu teko. Yksittäinen teko taas vanhenee kymmenessä vuodessa.

”Jotain ihmeellistä on tapahtunut, kun lakia on kirjoitettu. Kyllä se juurisyy on lainsäädännössä, jota pitäisi muuttaa. Mielestäni jatkettu teko osoittaa pankilta vähintään samanlaista huolimattomuutta kuin yksittäinen teko”, Vasara sanoo.

Finanssivalvonta työskentelee Snellmaninkadulla Helsingin Kruununhaassa.

Suomen Finanssivalvonta aloitti tarkastuksen Danske Bankissa keväällä 2019, kun rahanpesuskandaali koko tanskalaispankissa oli syventynyt. Muutama vuosi aiemmin oli selvinnyt, että Danske Bankin Viron-yksikön kautta liikkui noin 200 miljardia euroa hämärää rahaa vuosina 2007–2015.

Epäilyttäviä maksuja oli virrannut erityisesti Venäjältä. Fivan tarkastus Suomessa kohdistuikin niihin yhtiöihin, joita oli aiemmin epäilty venäläisen rahan pesusta muissa maissa.

Finanssivalvonnan kevään 2019 tarkastus kohdistui virkamieskielellä ilmaistuna siihen, oliko Danske Bank noudattanut rahanpesun estämisen sääntelyä asiakassuhteissaan vuosina 2012–2015 erityisesti ”korkean riskin asiakkaiden” kohdalla.

Finanssivalvonta valitsi lähempään tarkasteluun seitsemän tällaista yritysasiakasta. Lopullinen tarkastusraportti Danske Bankista valmistui huhtikuussa 2021.

Tarkastusraportin mukaan väärin­käytös­epäilyt kohdistuivat kahteen asiakkaaseen. Asiakkaiden nimet on poistettu julkisista papereista.

Finanssivalvonnan mukaan Danske Bank oli lokakuun 2014 ja joulukuun 2015 välisenä aikana laiminlyönyt ”useita kertoja” asiakkaan tuntemista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevia pykäliä.

Fiva katsoi myös, että Danske Bank oli jättänyt noudattamatta säännöksiä selon­otto­velvollisuudesta ja tehostetusta asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta. Näin tapahtui, kun pankki ”ei ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota korkean riskin asiakkaiksi luokittelemiensa yritysten yksittäisiin liiketoimiin”.

Nämä liiketoimet olivat poikenneet tavanomaisesta eivätkä vastanneet asiakkaan tuntemistietoja. Lisäksi Fiva katsoi, ettei Danske Bank ollut tehnyt epäilyttävistä liiketoimista viipymättä ilmoituksia rahanpesun selvittelykeskukselle.

Finanssivalvonta teki havainnoistaan kuulemiskirjeen, jonka se lähetti Danske Bankille marraskuussa 2021. Pankki sai aikaa vastauksen antamiseen lopulta maaliskuuhun 2022 asti.

Finanssivalvonta eritteli selvityksessään tilisiirtoja, joita oli tullut veroparatiiseista Danske Bankin Suomen-konttoriin. Ote Danske Bankille lähetetystä kuulemiskirjeestä.

Danske Bank katsoi vastauksessaan keväällä, että pankki on noudattanut voimassa olleiden lakien säännöksiä. Pankki kiisti Fivan kuulemiskirjeessä esittämät johtopäätökset.

Danske Bank katsoi ”historiatietojen tarkastelun perusteella”, ettei se ollut rikkonut selviä ja yksiselitteisiä laissa asetettuja velvollisuuksiaan. Pankin mukaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain mukaiset velvoitteet ovat yleisluontoisia.

Danske Bankin mukaan laissa ei myöskään ole yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, mitä selonottovelvollisuuteen tai tehostettuun asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen sisältyy.

”Yksityiskohtaisen ohjeistuksen puuttuessa Danske Bankin on täytynyt toimia oman arvostelukykynsä sekä tarkastelujaksolla vallinneen markkinakäytännön mukaisesti”, pankin vastauksessa todetaan.

Danske Bank ilmoitti Finanssivalvonnalle yrittäneensä selvittää venäläisen yrityksen taustoja muun muassa tekemällä Google-hakuja yhtiöstä ja edunsaajista. Selvitysten kohteena olevia edunsaajia yritettiin myös tavoittaa, mutta tuloksetta.

Suomen Danske Bank selvitti Finanssivalvonnalle viime maaliskuun vastauksessa, mitä pankki oli tehnyt Russian Laundromat -tapauksen paljastumisen jälkeen.

Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT kertoi vuonna 2017, että suomalaisyritysten kautta oli pesty venäläistä rahaa lähes 20 miljoonan euron arvosta niin sanotussa Global Laundromat- eli Maailman pesula -operaatiossa. MOT:n mukaan valtaosa Suomeen tulleista maksuista on kulkenut pohjoismaisen pankkikonsernin Nordean kautta.

HS:n tietojen mukaan juuri Nordea on toinen suuri pankki, jonka rahanpesun torjuntaa Finanssivalvonta on selvittänyt laajasti. Danske Bankin tapaan kyse on nimenomaan venäläisen rahanpesun torjunnasta, johon kohdistunut tarkastus valmistui alkuvuodesta 2022.

Fivan selvityksen mukaan venäläisen rahanpesun valvonnassa oli myös Nordeassa useita puutteita. Tarkastus kohdistettiin Nordeassakin tunnettuihin riskiasiakkaisiin, joiden rahansiirrot Suomeen ja muiden maiden välillä olivat yhteensä miljoonien eurojen suuruusluokassa.

Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean pääkonttori sijaitsee Vallilassa Helsingissä.

Nordea on – Danske Bankin tapaan – Fivalle jättämässään vastineessa sitä mieltä, että se on noudattanut voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Nordeassa tehty rahanpesun torjunnan tarkastus menee lähiaikoina Fivan johtoryhmän käsittelyyn. HS:n tietojen mukaan myös tälle tarkastukselle on käymässä kuten tutkinnalle Danske Bankissa eli Finanssivalvonta todennäköisesti keskeyttää rangaistusharkinnan määräaikojen vanhentumisen takia.

Finanssivalvonnan rahanpesun torjunnan tulokset nousivat esille vuosi sitten, kun HS kertoi asiasta.

Rahanpesua torjuvien työn­tekijöiden määrä oli monin­kertaistunut Fivassa, mutta yhtään tarkastusta ei ollut aloitettu vuoden 2021 aikana lokakuuhun mennessä.

Finanssi­valvonnan johto joutui selvittämään pankki­valtuustolle rahanpesun torjunnan jämähtämistä ja tekemään korjausliikkeitä.

Sittemmin Finanssivalvonta on lisännyt rahanpesun tarkastustoimintaa pankeissa. Loppuvuonna 2021 Fiva aloitti kolme tarkastusta, ja vuonna 2022 niitä on käynnistynyt kaksi.

Fivan tehtävänä on valvoa, että rahanpesun torjunta­järjestelmät ovat pankeissa riittävän tehokkaat ja lainmukaiset. Esimerkiksi Danske Bankiin ja Nordeaan kohdistetut venäläisen rahanpesun valvontatarkastukset ovat sellaisia.

Fivan pitää seurata myös sitä, että pankit varmasti tekevät ilmoituksia riittävän herkästi keskusrikospoliisin alaiselle rahanpesun selvittelykeskukselle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita