Hätälainojen ankarat ehdot kertovat, ettei valtio halua poliittisesti myrkyllistä Fortumia tuettavakseen

Hätälainojen tiukat ehdot kertovat, että hallitus yrittää patistella energiayhtiöt ratkomaan ongelmansa itse, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen.

5.9. 18:07

Valtio vastaa Fortumin ja muiden energiayhtiöiden hätähuutoon ja tarjoaa niille hätärahoitusta, jonka turvin ne selviävät jopa miljardeihin euroihin paisuneista vakuusvaatimuksista. Rahoituksen ehdot ovat kuitenkin niin tiukat, että yhtiöiden johdossa mietitään taatusti kahteen kertaan, kannattaako apuun turvautua.

Hallitus julkisti energiayhtiöiden 10 miljardin euron hätärahoituspaketin sunnuntaina. Sen on tarkoitus estää yhtiöiden ajautuminen kassakriisiin tilanteessa, jossa johdannaiskaupasta syntyvät vakuusvaatimukset sitovat satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja yhtiöiden rahaa.

Rahoitus myönnetään takauksina tai enintään kahden vuoden mittaisina lainoina. Lainojen ehdot tulivat julki maanantaina, ja ne ovat monella tapaa ankarat.

Ensimmäisen puolen vuoden ajan lainan marginaali on 10 prosenttiyksikköä, minkä jälkeen se nousee 12 prosenttiyksikköön. Tätä voi verrata siihen, että Fortumin lainasalkun keskimääräinen korko viime vuonna oli 1,3 prosenttia.

Valtio tulee myös apua hakevan energiayhtiön omistajaksi: lainan ottajan on järjestettävä valtiolle maksuton osakeanti, jossa valtio voi ottaa yhtiöstä yhden prosentin osakeomistuksen. Jos antia ei jostain syystä voida järjestää, nousee lainan korko vielä kolme prosenttiyksikköä.

Lisäksi yhtiö ei saa jakaa osinkoa omistajille ennen kuin laina valtiolle on maksettu takaisin. Yhtiön johtoryhmä ja hallitus menettävät tulospalkkionsa kahdelta vuodelta.

Tiukat ehdot kertovat siitä, että hallitus yrittää kaikin keinoin patistella energiayhtiöitä hoitamaan ongelmansa itse. Sunnuntain tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) toisti moneen kertaan, että valtion apu on yhtiöille viimeinen oljenkorsi, ja ensisijaisesti niiden on käännyttävä rahoittajiensa ja omistajiensa puoleen.

Monessa tapauksessa omistaja tarkoittaa kuntaa. Iso osa Suomen energiasektorista muodostuu kunnallisista energiayhtiöistä.

Jos sähkön hinnan nousu jatkuu, joissain kunnissa voi olla edessä ikävä tilanne, jossa kunnalle tasaista osinkovirtaa tahkonnut energiayhtiö vaatiikin tukea. Joillekin kunnille tilanne voi olla kestämätön.

Kuntien yhteinen rahoituslaitos Kuntarahoitus ilmoitti maanantaina, että se on valmis tarvittaessa nopeastikin tulemaan kuntien avuksi. Se ei voi rahoittaa suoraan energiayhtiöitä, joten apu menisi kunnan kautta.

Kukaan ei tiedä, kuinka moni yhtiö valtion tuen tarpeessa on, jos johdannaisten hinnat jatkavat nousuaan. Valtion tuki on kuitenkin rajattu vain isoimmille, koko energiajärjestelmän kannalta keskeisille yhtiöille, joilla on sähköntuotantokapasiteettia yli sadan megawatin verran. Hallituksen mukaan tällaisia yhtiöitä on kolmisenkymmentä.

Vaikka vakuusvaatimusten kasvu sinänsä koskee likipitäen kaikkia sähköntuottajia, yhtiöiden tilanteessa on isoja eroja esimerkiksi sen suhteen, kuinka iso osa niiden sähkön myynnistä tapahtuu pörssin kautta ja millaiset niiden johdannaisriskit ovat. Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin toimitusjohtaja sanoi, ettei näe välitöntä tarvetta tuelle. Yhtiön tilannetta tasapainottaa se, että se toimii markkinoilla sähkön myyjänä ja ostajana, jolloin sen myymien johdannaisten vakuusvaatimukset liikkuvat vastakkaisiin suuntiin.

Lue lisää: Helenillä ja Vantaan Energialla ei ole akuuttia tarvetta hallituksen esittämälle hätärahoitukselle

Sunnuntain tiedotustilaisuudessa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi, että ministeriö on tunnistanut useampia yhtiöitä, jotka voivat ajautua kassakriisiin.

Lopulta taloudellisesti ja poliittisesti tärkein kysymys on, joutuuko Fortum turvautumaan valtion tukeen. Se on energiayhtiöistä ainoa, joka on julkisesti kertonut tuen tarpeesta. Yhtiö on sanonut, että apu voi tulla tarpeen, jos johdannaisten hinnat jatkavat nousuaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että suomalaisilla energiayhtiöillä on noin viisi miljardia euroa kiinni vakuusvaatimuksissa. Tästä Fortumin osuus on merkittävä. Itse asiassa elokuun lopussa yhtiö kertoi, että sillä oli tuolloin viisi miljardia euroa kiinni vakuuksissa. Summa elää jatkuvasti, sillä johdannaisten hinnat heittelevät rajusti.

Fortumilla ei myöskään ole omistajaa, jonka puoleen kääntyä, jos se haluaa välttää valtion tukeen tarttumisen. Suomen valtio on sen suurin omistaja. Välttääkseen valtion lainojen kovat ehdot yhtiö voi kenties turvautua valtion takauksiin, joiden ehdot julkaistaan myöhemmin.

Juuri haluttomuus tukea Fortumia lienee yksi syy, miksi hätälainojen ehdoista on tehty niin kovat. Uniper-seikkailu on tehnyt Fortumista poliittisesti myrkyllisen yhtiön.

Sitten on vielä puhdas riskienhallinta. Vaikka vakuusvaatimukset eivät ole aiheuttaneet yhtiöille tappioita, ja yhtiöiden mukaan vakuuksiin sitoutunut raha tulee varmasti takaisin, kukaan yhtiöiden ulkopuolella ei voi varmuudella tietää, millaista johdannaiskauppaa ne ovat harjoittaneet. Mikä on ollut vakaata ja varmaa normaalioloissa, ei välttämättä ole sitä energiakriisin oloissa.

Riskitöntä rahoitusta ei ole.