Saksa päätti jatkaa ydinvoiman käyttöä, kaksi voimalaa pysyy käynnissä ainakin talven yli

Venäjän energiasta riippuvaiseksi tullut Saksa jatkaa ydinvoiman käyttämistä ainakin talven yli.

Saksassa vielä käynnissä oleva ydinvoimala Isar 2 sijaitsee Münchenin lähistöllä.

5.9. 19:25 | Päivitetty 5.9. 20:12

Saksa aikoo jatkaa kahden vielä toiminnassa olevan ydinvoimalansa käyttöä ainakin ensi kevääseen saakka turvatakseen energiajärjestelmän vakauden.

Saksan talousministerin mukaan ydinvoimalat pysyvät käyttövalmiina huhtikuun 2023 puoliväliin saakka. Saksan hallituksen päätös julkistettiin sen jälkeen, kun energiajärjestelmälle tehtiin niin kutsuttu stressitesti.

Talous- ja ilmastoministeri Robert Habeckin mukaan kaksi vielä voimassa olevista ydinvoimaloista ”pysyvät saatavilla huhtikuun 2023 puoliväliin saakka tarvittaessa”.

Saksalaiset ovat olleet pitkään kansana ydinvoimaa vastaan ja maa päätti aiemmin luopua ydinvoimasta kokonaan. Viimeisten kolmen ydinvoimalan on ollut määrä sammuttaa valot ennen vuodenvaihdetta. Euroopan energiakriisi on saanut Saksan hallituksen kääntämään päänsä.

Saksalaislehti Der Spiegelin tilaaman gallupin mukaan myös kansalaiset ovat nyt sitä mieltä, että ydinvoimaa tarvitaan. Elokuun alussa tehdyn kyselyn tulosten mukaan 78 prosenttia vastaajista kannattaa ydinvoimaloiden toiminnan jatkamista kesään 2023. Käytön jatkamista vielä viiden vuoden ajan kannattaa jopa 67 prosenttia vastaajista.

Habeckin mukaan kahden toimintaa jatkavan voimalan tuottamaa energiaa voitaisiin hyödyntää eteläisen Saksan sähköntuotannon turvaamiseen. Habeck sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan, että tällainen tilanne on edelleen ”äärimmäisen epätodennäköinen”.

Talousministeri Habeck on lausunnoissaan varovaisempi kuin esimerkiksi valtiovarainministeri ja liberaalipuolue FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner, joka kertoi aiemmin maanantaina vaativansa ydinvoiman jatkamista ainakin vuoteen 2024 saakka.

Habeckin mukaan Saksa pitäytyy edelleen suunnitelmassaan luopua ydinvoimasta.

”Uusia polttoainesauvoja ei asenneta ja huhtikuun 2023 jälkeen myös näiden varalla olevien voimaloiden tarina on ohi”, Habeck sanoo AFP:n mukaan.

Venäläisestä energiasta riippuvaiseksi tullut Saksa on ryhtynyt poikkeuksellisiin toimiin pelastaakseen maan laajalta kriisiltä. Viikonloppuna Saksan hallitus ilmoitti solmineensa sovun uudesta energiakriisipaketista. Liittokansleri Olaf Scholzin mukaan pakettiin käytetään 65 miljardia euroa.

Saksa on ollut erityisen riippuvainen venäläisestä kaasusta, jota on maassa käytetty laajasti sekä lämmitykseen että teollisuuden raaka-aineena. Venäjä on nyt keskeyttänyt Nord Stream 1 -putken kaasutoimitukset kokonaan. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi maanantaina, että Venäjä ei voi jatkaa Nord Streamin kaasuvirtoja ennen kuin länsimaat poistavat pakotteensa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Saksa on alkanut hankkia varastoihinsa kaasua muilta kaasuntuottajamailta. Ennen hyökkäyssotaa yli puolet Saksan tuomasta kaasusta tuli Venäjältä, kun elokuun lopussa luku oli 9,5 prosenttia.

Saksa on myös päättänyt viiden lng-terminaalin käyttöönotosta Itämerellä. Lisäksi maa on säästänyt kaasua käyttämällä hiilivoimaa enemmän kuin aiemmin oli suunniteltu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita