Euroopan keskuspankki saattaa tehdä torstaina historiallisen päätöksen

Keskuspankki saattaa nostaa ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikköä, mikä olisi enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättävä neuvosto julkistaa päätöksensä torstaina.

7.9. 16:03 | Päivitetty 7.9. 17:33

Euroopan keskuspankki on taas vaikean kysymyksen äärellä.

Kiihtyneen inflaatiovauhdin eli kuluttajahintojen kallistumisen takia sen on kiristettävä rahapolitiikkaa, mikä taas on omiaan hidastamaan jo ennestään vaimentunutta talouskasvua euroalueella.

Perimmäinen kysymys on oikeastaan se, onko rahapolitiikasta päättävä neuvosto valmis 0,50 prosenttiyksikön vai 0,75 prosenttiyksikön koronnostoon. Jälkimmäinen olisi historiallinen päätös, koska keskuspankki ei ole koskaan aikaisemmin nostanut ohjauskorkoja 0,75 prosenttiyksikköä kerralla.

Rahapolitiikan kiristäminen vaimentaa talouskasvua, sillä korkojen kohotessa yritysten investoinnit vähenevät ja kotitalouksien kulutus supistuu, koska pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin. Korkojen kohoaminen lisää myös monien suomalaisten kotitalouksien asuntolainojen hoitokuluja.

Heinäkuussa keskuspankki nosto ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä.

Historiallisen suurta 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa puoltaisi se, että inflaatiovauhti euroalueella kiihtyi elokuussa jo yli yhdeksään prosenttiin.

Lue lisää: Euroalueen inflaatio kiihtyi jo yli yhdeksään prosenttiin: ekonomistit arvioivat hintojen kallistumisen jatkuvan edelleen

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

”Johtokunnan jäsen Isabel Schnabel vihjasi Jackson Holessa [keskuspankkiirien tapaaminen] vahvasti siihen suuntaan, että tulossa olisi 0,75 prosenttiyksikön koronnosto, mitä myös markkinoilla odotetaan”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

Schnabelin mukaan keskuspankkien uskottavuus on vaakalaudalla, koska inflaation voimakkaan kiihtymisen torjunnassa on epäonnistuttu. Uskottavuuden palauttamiseksi rahapolitiikan kiristämistä on hänen mielestään jatkettava, vaikka se voikin tarkoittaa talouden vajoamista taantumaan.

Torstaina keskuspankki julkistaa myös uuden suhdanne-ennusteensa, josta ilmenee sen näkemys euroalueen inflaatiosta ja talouskasvun hidastumisesta.

”Vaikuttaa siltä, että inflaatio ei ole lähiaikoina hidastumassa, joten pidän 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa torstaina hyvin todennäköisenä. Jos keskuspankki siihen turvautuu, on hyvinkin mahdollista, että yhtä suuri koronnosto tehdään lokakuussa ellei inflaatio siihen mennessä yllättäen hidastuisi selvästi”, von Gerich sanoo.

Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Ripeä inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen uskoo keskuspankin kiristävän torstaina rahapolitiikkaa 0,50 prosenttiyksikköä, vaikka pitää myös 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa mahdollisena.

Hänen mielestään osa keskuspankin johdon lausunnoista viittaa siihen, että korkoja nostetaan ennemmin useita kertoja kuin turvaudutaan poikkeukselliseen suureen 0,75 prosenttiyksikön kiristykseen ja rajoitetaan koronnostojen lukumäärää.

”Inflaation hidastumisesta lähiaikoina ei ole merkkejä etenkin sähkön voimakkaan kallistumisen takia. Suuri kysymys on, miten sähkön ja maakaasuun kallistuminen lopulta vaikuttaa kuluttajahintoihin, koska Euroopassa pyritään poliittisilla ratkaisuilla estämään kuluttajahintojen kohoamista.”

Heiskanen korostaa, että rahapolitiikan kiristämisen aika on nimenomaan syksyllä. Sen jälkeen suhdanne on todennäköisesti heikkenee.

”Talven mittaan rahapolitiikan kiristämisestä päättäminen on yhä vaikeampaa, koska silloin on todennäköisesti yhä enemmän näyttöä talouskasvun hidastumisesta”, Heiskanen sanoo.

Päästrategi Jussi Hiljanen finanssiyhtiö SEB:stä pitää 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa todennäköisenä.

”Inflaatiopaineet euroalueella ovat kasvaneet viime aikoina valtavasti ja toteutunut inflaatio on ollut toistuvasti odotuksia nopeampaa. Viime viikkoina useat rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsenet ovat antaneet ymmärtää, että 0,75 prosenttiyksikön koronnosto olisi perusteltu.”

Hiljanen pitää mahdollisena, että 0,75 prosenttiyksikön koronnoston vastapainona keskuspankki lykkää päätöstä erääntyvien arvopapereiden uudelleensijoittamisen rajoittamisesta.

Heinäkuun lopussa neuvosto päätti, että erääntyvien arvopapereiden pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun ohjauskorkoja on alettu nostaa.