Eurooppa on ennen näkemättömässä energiakriisissä. Kriisin taustalla on Venäjän aloittama sota Ukrainassa.

Kriisin ytimessä

HS selittää energiayhtiöiden ahdingon syyn.


9.9. 2:00 | Päivitetty 9.9. 10:35

Kasvaneet vakuusvaatimukset ovat ajaneet Suomen energiasektorin poikkeukselliseen kriisiin. Perinteisesti vakavaraiset ja kannattavat yhtiöt ovat pyytäneet valtiota äkkiä apuun. Yhtiöille valmistellaan runsaan 17 miljardin euron tukitoimia.

HS käy läpi, mistä monimutkaisessa vyyhdissä on kyse.

Mistä vakuusvaatimuksissa on kyse? Miksi ne aiheuttavat yhtiöille ongelmia?

Vakuusvaatimus syntyy, kun energiayhtiö myy tulevaisuuden sähkötoimituksia pörssin johdannaismarkkinoilla. Sähköpörssin sääntöjen mukaan myyjän on toimitettava vakuus siltä varalta, ettei se pysty toimittamaan lupaamaansa sähköä. Vakuuden turvin ostaja voi hankkia tarvitsemansa sähkön markkinoilta. Vakuuden suuruus elää päivittäin ja määräytyy sähkön myyntihinnan ja markkinahinnan erotuksena. Vakuus maksetaan sähköpörssin tilille.

Nyt vakuusvaatimukset ovat kasvaneet nopeasti epätavallisen suuriksi. Esimerkiksi Fortumin vakuusvaatimukset kasvoivat elokuun lopulla neljästä miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon vain viikossa. Kunnallisen energiayhtiön kohdalla vakuusvaatimukset ovat voineet nousta noin 20 miljoonasta eurosta yli 200 miljoonaan euroon.

Yhtiöt ovat joutuneet pikavauhtia etsimään rahaa vakuuksien hoitamiseen. Pahimmillaan lisäraha vakuuksiin pitää toimittaa 90 minuutissa.

Miksi vakuusvaatimukset ovat kasvaneet?

Syy on sähköjohdannaisten hintojen nousu, joka puolestaan on seurausta Euroopan energiakriisistä. Kun Venäjä on vähentänyt kaasutoimituksia Eurooppaan, sähkön hinta Euroopassa on noussut voimakkaasti.

Ongelmia pahentaa se, että kasvavien vakuusvaatimusten vuoksi yhtiöt ovat alkaneet vältellä kaupankäyntiä johdannaismarkkinoilla, mikä lisää hintojen heilahtelua. Kun ostajia ja myyjiä on markkinoilla vähän, pienetkin kaupat voivat heilauttaa markkinahintaa voimakkaasti.

Ovatko kaikki energiayhtiöt samassa tilanteessa?

Kyllä ja ei. Vakuusvaatimusten kasvu sinänsä koskettaa kaikkia energiayhtiöitä, jotka suojaavat tuotantoaan eli myyvät sitä etukäteen pörssin johdannaismarkkinoilla. Tällaisia yhtiöitä Suomessa on noin 25.

Mutta se, uhkaako yhtiötä kassakriisi, riippuu monesta tekijästä. Joidenkin yhtiöiden taloudellinen asema on entuudestaan toisia parempi ja ne saavat markkinoilta helpommin rahoitusta. Fortumin talous on tiukilla muun muassa siksi, että vuodenvaihteessa yhtiö antoi kahdeksan miljardin rahoituksen Uniperille sen vakuusvaatimusten hoitamiseen.

Sähköä kuluttajille jakelevat yhtiöt ovat eri tilanteessa kuin sähkön tuottajat. Ne käyttävät johdannaisia suojaamaan ostamansa sähkön hintaa. Niiden vakuusvaatimukset kasvaisivat siinä tilanteessa, että johdannaisten hinta laskee.

Kuinka moni energiayhtiö tarvitsee valtion apua?

Fortum on ainoa yhtiö, joka on kertonut avun tarpeesta julkisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo tunnistaneensa muutamia yhtiöitä, jotka voivat ajautua kassakriisiin.

Onko tämä yksin suomalaisten energiayhtiöiden ongelma?

Ei. Ongelma koskee koko Euroopan energia-alaa. Norjalaisen öljy-yhtiö Equinorin arvion mukaan Euroopan energia-ala saattaa vaatia jopa 1 500 miljardia euroa hätärahoitusta kasvavien vakuusvaatimusten vuoksi. Tukitoimia yhtiöille on tähän mennessä julkistettu myös Ruotsissa, Britanniassa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Ovatko vakuusvaatimukset aiheuttaneet energiayhtiöille tappioita?

Eivät. Vakuuksiin sitoutunut raha on pois yhtiön kassasta, mutta vakuus palautuu, kun sopimuksen mukainen sähkö on toimitettu ostajalle. Esimerkiksi Fortum kertoo, että se alkaa saada vakuuksia takaisin jo tämän vuoden lopulla, ja suurimmalta osin vakuudet palautuvat ensi vuonna.

Vakuusvaatimukset eivät heiluta yhtiöiden perusliiketoimintaa. Esimerkiksi Fortumin pohjoismaisen sähköntuotannon liikevoitto parani alkuvuonna yli sata miljoonaa euroa.

Fortum on ollut Suomessa energiakriisin keskiössä. Kuvassa Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo (vas.), Fortumin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Reinikkala sekä valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Typpi Tuppurainen (sd).

Miksi voittoa tekevät ja sähkön hinnan noususta hyötyvät energiayhtiöt kutsuvat valtiota hätiin?

Joillakin yhtiöillä on tilanne, jossa niiden oma kassa ehtyy ja ne eivät saa pankeilta riittävästi lainaa selvitäkseen vakuusvaatimuksista. Lisäksi vakuusvaatimukset tulevat maksuun niin nopeasti, että pankkirahoitusta voi olla vaikea järjestää.

Yhtiöitä uhkaa siis kassakriisi.

Jos yhtiö ei pystyisi vakuuksia toimittamaan, se suljettaisiin pois pörssistä. Pahimmillaan edessä voisi olla maksukyvyttömyys, jolloin yhtiön velkojat alkavat samanaikaisesti vaatia saataviaan yhtiöltä.

Onko riski, etteivät energiayhtiöt saa maksamiaan vakuuksia takaisin?

Yhtiöiden mukaan tämä riski on olematon, sillä ne myyvät itse tuottamaansa sähköä. Energiayhtiö menettää vakuuden ainoastaan siinä tapauksessa, ettei pysty toimittamaan lupaamaansa sähköä.

Miksi energiayhtiöt käyvät kauppaa johdannaisilla, jos se aiheuttaa tällaisia ongelmia?

Sähkömarkkinoilla hintojen heilahtelu on voimakasta, ja johdannaiset tarjoavat suojaa tältä heilunnalta. Myymällä tuotantoaan etukäteen yhtiöt pystyvät suunnittelemaan talouttaan paremmin. Tuotantoa voidaan myydä vuosien päähän. Ennustettava tulovirta on taas edellytys esimerkiksi sille, että yhtiöt saavat lainaa investointeja varten.

Ennustettavuutta hakevat myös johdannaisten ostajat, esimerkiksi teollisuusyritykset ja sähkön myyntiyhtiöt. Sähkön myyntiyhtiöille mahdollisuus ostaa johdannaisia on edellytys sille, että ne voivat myydä kiinteähintaisia sopimuksia kuluttajille.

Johdannaiset ja niihin sisältyvät vakuusvaatimukset on tarkoitettu riskien vähentämiseen, mutta poikkeusoloissa ne ovat itsessään alkaneet aiheuttaa ongelmia.

Johtuvatko Fortumin ongelmat siitä, että se toimii johdannaismarkkinoilla eri tavoin kuin muut energiayhtiöt?

Fortumin mukaan näin ei ole. Yhtiön suojauspolitiikka on, että johdannaisia käytetään vain riskien vähentämiseen.

”Näkyvyys toisten yhtiöiden toimintaan on toki rajallinen, mutta toimintatapa, jolla muut sähköntuottajat raportoivat omia suojausasteitaan vaikuttaa samanlaiselta kuin Fortumissa. Omalta osaltamme voimme sanoa, että suojauspolitiikka on markkinariskejä minimoivaa ja sillä tavoitellaan ennustettavuutta ja vakautta”, sanoo Fortumin johdannaiskauppayksikköä johtava Kalle Kuokka.

Fortum kertoo, että se on suojannut eli siis myynyt etukäteen noin 60 prosenttia ensi vuoden arvioidusta tuotannosta. Ruotsalaisella Vattenfallilla lukema on 61 prosenttia.

Mistä voimme tietää, että Fortumissa on käyty johdannaiskauppaa yhtiön politiikan mukaisesti eli ainoastaan suojaustarkoituksessa? Entä jos traderit ovat omin päin ottaneet ylisuuria riskejä pikavoittojen toivossa?

”Fortumissa on vahvasti eriytetyt sisäisen tarkastuksen toiminnot. Sisäistä tarkastusta tehdään jatkuvasti jopa kauppa- ja kaupankäyjätasolle niin, että pysytään sovittujen raamien sisällä”, Kuokka vastaa.

Finanssikriisin sysäsivät liikkeelle monimutkaiset johdannaiset, joiden riskejä eivät ymmärtäneet sen paremmin luottoluokittajat kuin ostajatkaan. Ymmärtävätkö energiayhtiöt ostamiensa johdannaisten riskit?

Kyllä ymmärtävät, sanoo Fortumin Kuokka. Hänen mukaansa sähköjohdannaisia ei voi verrata finanssikriisin alulle sysänneisiin tuotteisiin.

”Nämä ovat hyvinkin yksinkertaisia tuotteita, joilla suojaudumme riskejä vastaan”, Kuokka sanoo.

Millaista tukea yhtiöille valmistellaan?

Erilaisia tukilainoja on valmisteilla runsaan 17 miljardin euron edestä.

Hallitus valmisteli alalle 10 miljardin euron tukipaketin, jonka on tarkoitus koostua lainoista ja takauksista. Esitys on eduskunnan käsittelyssä. Lisäksi Kuntarahoitus valmistautuu myöntämään enintään viisi miljardia euroa lainaa kuntien omistamille energiayhtiöille. Fortumille puolestaan järjesteltiin oma 2,35 miljardin euron hätälaina valtion sijoitusyhtiön Solidiumin kautta.

Valtion lainat pitää maksaa takaisin 1–2 vuodessa.

Kuinka paljon lainoja energiayhtiöt ovat tähän mennessä nostaneet?

Eivät euroakaan. Yksikään yhtiö ei ole vielä hakenut tukilainoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita