Olkiluodon koekäytön ongelmat aiheuttivat aamulla uhkaavan sähköpulan – Fingrid käynnisti kaksi varavoimalaitosta

Kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnisti aamulla kaksi varavoimalaitosta, koska Olkiluodon kolmosyksikön koeajo-ohjelmassa tuli jälleen viivettä. Tilanne saatiin nopeasti hallintaan.

Voimalinjoja Espoossa.

8.9. 9:18 | Päivitetty 8.9. 19:29

Sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnisti torstaiaamuna kaksi varavoimalaitostaan, koska Suomea uhkasi sähköpula.

Tilanne johtui Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan siitä, että Olkiluodon ydinvoimalan uuden kolmosyksikön koeajo-ohjelma ei sujunut ilmoitetussa aikataulussa.

Laitoksen tehoa pudotettiin suunnitelman mukaan nollaan keskiviikkona, mutta sen ylösajo viivästyi etukäteen ilmoitetusta. Voimalan piti palata verkkoon jo myöhemmin keskiviikkona.

TVO:n sivuston mukaan laitoksen ylösajo alkaa kuitenkin vasta torstaina puolen päivän aikaan.

”Jouduimme paikkaamaan tilannetta käynnistämällä Forssan ja Huutokosken varavoimalaitokset. Myös säätösähkömarkkinalta löytyi tukea tilanteeseen”, Ruusunen kertoo.

Myös tuulisähkön tuotannossa oli Ruususen mukaan odottamatonta poikkeamaa. Torstaiaamuna Suomen parhailla tuulituotantoalueilla oli täysin tyyntä ja yli 4 000 megawatin nimellistehoiset tuulivoimalat tuottivat sähköä klo 10 vain noin 20 megawatin teholla.

Säätösähkömarkkinalla Fingrid pyytää tarjouksia sähkömarkkinoiden toimijoilta, mihin hintaan ne ovat valmiita nostamaan tuotantoa tai leikkaamaan kulutusta seuraavan 15 minuutin aikana.

Säätösähkön hinta nousi aamulla noin viiteen euroon kilowattitunnilta, kun sähköpörssin spot-markkinoiden veroton sähkön hinta oli alle 50 senttiä. Spothintakin on poikkeuksellisen korkea.

Sähkö hinnoitellaan normaalisti sähköpörssi Nordpoolissa etukäteen edellisenä päivänä jokaiselle seuraavan päivän tunnille.

Sähkön todellinen kulutus ja tuotanto kuitenkin poikkeavat aina jonkin verran ennustetusta. Siksi tilannetta tasataan vielä päivän sisäisellä pörssimarkkinalla ja häiriötilanteissa viime kädessä Fingridin ylläpitämillä säätömarkkinoilla.

Forssan ja Huutokosken varavoimaloiden yhteenlaskettu teho on runsaat 500 megawattia. Yhteensä Fingridillä on nopeasti käynnistettäviä varavoimaloita noin 900 megawatin tehon edestä.

Lisäksi Fingrid on vuokrannut voimaloita ja ostanut sitoumuksia sähkön käyttäjiltä vähentää kulutusta, niin että yhteensä järjestelmä pystyy hoitamaan 1 300 megawatin tehon häviämisen sähköverkosta hyvin nopeasti.

Nestemäisiä polttoaineita käyttävät varavoimalat saadaan käyntiin alle 15 minuutissa. Ne ovat olemassa juuri odottamattomia häiriöitä varten.

”Niiden käynnistäminen ei sinänsä ole harvinaista. Niitä käynnistellään, jos verkossa on esimerkiksi alueellisia teknisiä häiriöitä. Tämän aamun tilanteessa oli erityistä koko sähköjärjestelmää uhkaava tehopula. Siksi siitä tiedotettiin”, Ruusunen sanoo.

Olkiluodon uuden ydinvoimalan koekäytön osuminen muutenkin erittäin haastavaan energiatilanteeseen on sattumaa, mutta tuo oman lisämausteensa kriisitalven odotukseen. Voimalan pitäisi aloitta normaalikäyttö täydellä 1 600 megawatin teholla 10. joulukuuta.

”Näin suurta laitosta ei ole ennen kytketty näin pieneen sähköjärjestelmään. Suomen suurimman sähköntuotantoyksikön koko melkein tuplaantuu uuden voimalan myötä. Tällaiset tehonvaihtelut ovat meille ilman muuta suuria haasteita”, Ruusunen sanoo.

Nopeasti käynnistettävän varavoiman määrä on mitoitettu aina juuri suurimman yksikön mukaan.

Eräät asiantuntijat ovat vaatineet Fingridin varavoimaloiden ottamista laajemmin mukaan sähköntuotantoon, koska sähkön tuotannosta on nyt Suomessa pysyvästi pulaa ja hinnat ovat hyvin korkeita.

Ruususen mukaan idea on erittäin huono. Varavoimalat ovat sähköjärjestelmän palokunta, jota ilman sähköjärjestelmä häiriötilanteessa kaatuisi.

”Palokuntaa ei voi missään tapauksessa siirtää toisiin tehtäviin. Siinä vaiheessa kun palokunta on käynyt sammuttamassa palon, sen on syytä palata paloasemalle”, hän sanoo.

Varavoimaloita ei ole Ruususen mukaan myöskään teknisesti tai polttoainehuollon osalta suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön. Niiden hyötysuhde on huono ja tuotanto siksi kallista.

”Niiden tärkein tehtävä on tuoda järjestelmään nopeasti tehoa.”

Fingrid julkaisi elokuun lopussa ensimmäisen arvionsa sähkön riittävyydestä ensi talvena. Arvion mukaan Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa sekä energiamarkkinoiden poikkeuksellinen epävakaus on lisännyt sähkön saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia.

Fingridin mukaan suomalaisten on syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

Artikkelia muokattu 8.9.2022 kello 19.28. Poistettu Lue lisää -linkki aiemmin julkaistuun artikkeliin.