Euroopan keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa enemmän kuin koskaan ja varoittaa talouden hyytymisestä

Keskuspankki nostaa ohjauskorkoja 0,75 prosenttiyksikköä, mikä kasvattaa monien monien asuntovelallisten kotitalouksien lainanhoitokuluja.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoi rahapoliittisista päätöksistä torstaina Frankfurtissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

8.9. 15:16 | Päivitetty 8.9. 19:17

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina nostaa ohjauskorkoja 0,75 prosenttiyksikköä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Rahapolitiikasta päättävän neuvoston päätös on yksimielinen, mikä kertonee siitä, että keskuspankki pitää kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota entistä vakavampana ongelmana.

Lisäksi neuvosto ilmoitti verraten suoranaisesti, että syksyn mittaan on tulossa useita koronnostoja, jotta kysyntä vaimenee ja inflaatio-odotukset hellittävät.

”Hintapaineet ovat yhä voimistuneet ja laajentuneet koko taloudessa. Inflaatio voi kiihtyä edelleen lähiaikoina”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde torstaina lehdistötilaisuudessa.

Torstaina tehty päätös tarkoittaa, että keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korko asetetaan 1,25 prosenttiin, liikepankkien talletuskorko 0,75 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 1,50 prosenttiin.

Rahapolitiikan kiristämisen keskuspankki aloitti heinäkuun lopussa, jolloin ohjauskorkoja nostettiin 0,50 prosenttiyksikköä. Tätä ennen rahapolitiikkaa kiristettiin viimeksi vuonna 2011.

Rahapolitiikan kiristäminen hidastaa talouskasvua, sillä korkojen kohotessa yritysten investoinnit vähenevät ja kotitalouksien kulutus supistuu, koska pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin. Korkojen kohoaminen lisää myös monien kotitalouksien asuntolainojen hoitokuluja.

EKP painotti, että rahapolitiikka on yhä vahvasti elvyttävää ja korkotaso on saatava edistämään keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautumista kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

Saksalaisen Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer arvioi torstai-iltana lähettämässään katsauksessa, että EKP:n täytyy nostaa liikepankkien talletuskorko neljään prosenttiin nykyisestä 0,75 prosentista saavuttaakseen kahden prosentin hintavakaustavoitteensa.

Hänen mielestään keskuspankin täytyy ensi vuonna tilapäisesti keskeyttää koronnostot, koska euroalue vaikuttaa olevan vajoamassa taantumaan.

Finanssiyhtiö Nordea arvioi torstaina, että EKP kiristää rahapolitiikkaa 0,75 prosenttiyksikköä jälleen lokakuussa, 0,50 prosenttiyksikköä joulukuussa ja 0,25 prosenttiyksikköä ensi vuoden alussa.

Rahapolitiikan kiristämisen voimistaminen osuu hankalaan ajankohtaan, sillä euroalueen talouden näkymät ovat kesän aikana heikentyneet.

Keskuspankin uuden suhdanne-ennusteen perusteella Ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 3,1 prosenttia, 0,9 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna 2024.

Inflaation keskuspankki ennustaa kiihtyvän tänä vuonna keskimäärin 8,1 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 5,5 prosenttiin ja 2,3 prosenttiin vuonna 2024.

”Erittäin korkeat energian hinnat vähentävät ihmisten palkkojen ostovoimaa. Vaikka tarjonnan pullonkaulat ovat helpottamassa, ne rajoittavat edelleen taloudellista toimintaa. Lisäksi epäsuotuisa geopoliittinen tilanne, erityisesti Venäjän perusteeton aggressio Ukrainaa kohtaan, rasittaa yritysten ja kuluttajien luottamusta”, pääjohtaja Lagarde sanoi.

EKP arvioi, että talouskasvu ”hyytyy” loppuvuonna ja ensi vuoden tammi–maaliskuussa talous ei kasva lainkaan. Kalliin energian takia muuhun kulutukseen jää vähemmän rahaa.

Suhdanne-ennuste sisältää myös pahan päivän -laskelman siltä varalta, että Venäjä keskeyttää maakaasun ja meriteitse kuljettavan öljyn myymisen Eurooppaan eikä maakaasua onnistuta hankkimaan muista lähteistä.

Lisäksi laskelman oletuksena on, että raaka-aineet pysyvät erittäin kalliina, epävarmuus kasvaa, kaupankäynti vähenee ja rahoitusolot heikkenevät perusennusteeseen verrattuna.

Jos kaikki uhkakuvat toteutuvat, EKP arvioi euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia, supistuvan ensi vuonna 0,9 prosenttia ja kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2024. Pahan päivän -laskelman mukaan inflaatiovauhti olisi tänä vuonna 8,4 prosenttia, 6,9 prosenttia ensi vuonna ja 2,7 prosenttia vuonna 2024.

Inflaatiovauhti euroalueella on kiihtynyt voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäsi helmikuun lopussa Ukrainaan. Etenkin energian ja muiden raaka-aineiden sekä elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet tuntuvasti.

Elokuussa inflaatiovauhti euroalueella oli ennakkotietojen mukaan 9,1 prosenttia. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan sen pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Elokuussa energia kallistui elokuussa 38,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jalostamattomat elintarvikkeet 10,9 prosenttia, teollisuustuotteet 5,0 prosenttia ja palvelut 3,8 prosenttia.

Nopeasti kallistuvat kuluttajahinnat aiheuttavat ongelmia kotitalouksille, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Toisin sanoen rahan ostovoima heikkenee.

Eniten ripeä inflaatio aiheuttaa pulmia vähävaraisille kotitalouksille, joiden tuloista suuri osa menee arkiseen kulutukseen. Inflaation kiihtyminen on haitallista myös yrityksille ja sijoittajille.

Pääjohtaja Lagarde myönsi lehdistötilaisuudessa, että EKP on tänä vuonna epäonnistunut inflaation ennustamisesta.