HS:n laskuri näyttää lainakulusi, jos korot ponkaisevat pilviin

Asuntolainojen korot nousevat nyt poikkeuksellisen nopeasti, koska Euroopan keskuspankki yrittää taltuttaa inflaatiota. Korkojen nousun odotetaan laajalti pysähtyvän reiluun pariin prosenttiin, mutta ilmassa on suurta epävarmuutta.

Asuntolainojen korot nousevat nyt nopeasti. Monelle asunnon omistajalle tilanne on uusi.

9.9. 10:30 | Päivitetty 9.9. 11:06

Euroopan keskuspankki (EKP) teki torstaina historiansa suurimman ohjauskorkojen kertanoston, kun se päätti nostaa korkoja 0,75 prosenttiyksikköä.

Kasvavat korot ovat jo lisänneet monien asuntovelallisten kotitalouksien lainanhoitokuluja.

”Asuntovelalliselle tämä on näkynyt jo siinä, että euriborit ovat nousseet todella nopeasti. Markkinat ovat ennakoineet tätä historiallisen nopeaa ja suurta koronnostoa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

Suomessa asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor oli torstaina 1,913 prosenttia. Puolen vuoden korko oli 1,363 prosenttia.

Brotherus pitää EKP:n tekemiä päätöksiä hyvin ymmärrettävinä nykytilanteessa. Euroopan inflaatiovauhti on kiihtynyt tänä vuonna nopeimmilleen vuosikymmeniin. EKP:n tehtävänä on pitää inflaatio kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Tästä tasosta ollaan nyt hyvin kaukana.

Nopea korkojen nouseminen voi herättää huolta. Kysymys kuuluu, kuinka korkealle korot voivat vielä nousta?

Markkinaodotusten mukaan poikkeuksellisen nopea korkojen nousu pysähtyisi reiluun kahteen prosenttiin, sanovat Hypon Brotherus ja OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Joka tapauksessa lainojen korot tulevat lähitulevaisuudessa olemaan selvästi aiempaa korkeammalla. Asuntolainan viitekorko on ollut monella jo vuosien ajan nollassa.

OP:n Heiskanen kuvailee, että korkotaso on palautumassa niin sanottuun normaaliin.

”Korot nousevat nyt erityisen nopeasti, mutta jäävät siihen 2–2,5 prosenttiin, jota voi pitää normaalina tasona”, Heiskanen sanoo.

”Kunkin täytyy puntaroida, mitä se omalle taloudelle merkitsee.”

Myös EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kuvailee nykyistä rahapolitiikkaa palautumisena normaalitilanteeseen. Korkojen nollataso ei ole ollut Lagarden mukaan normaalia.

Hypon Brotherus kehottaa kotitalouksia varautumaan noin kolmen prosentin korkotasoon. Paras tilanne on, jos lyhentää lainaa säännöllisesti ja pystyy samalla säästämään sivuun.

”Silloin selviää arjesta, eikä kotitaloudelle tule katastrofia vaikka kävisi niin, että korko nousisi yli kolmen”, Brotherus sanoo.

Nykyinen korkojen nousutahti on tullut monille yllätyksenä. Voivatko korot ponnahtaa yhtä korkealle kuin esimerkiksi 1990-luvun lamassa, eli jopa 15–20 prosenttiin?

”Se olisi aika utopistista”, OP:n Heiskanen sanoo.

Tuolloin korkojen poikkeuksellinen nousu johtui Heiskasen mukaan talouspolitiikan ja talouden täydellisestä haaksirikosta, jossa toimintaympäristö muuttui äkisti.

”Jos meillä pysyy kohtalaisen normaaliajat, sen tyyppisiä korkoja ei nähdä”, Heiskanen sanoo.

Euroopassa on sota ja energiakriisi, joten varsinaisista normaaliajoista ei voine puhua. Siksi tilanne on epävarma.

”Heilunta ja epävarmuus on suurta”, Brotherus korostaa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että euroalue on matkalla taantumaan, jonka pituus ja syvyys on vielä mysteeri. Laskusuhdanteessa myös inflaation odotetaan hiipuvan, jolloin koroilla ei ole enää järkeä kiristää rahoitusoloja. Jos inflaatio osoittautuu sitkeämmäksi, tilanne on toinen.

Päivittäin julkaistavat euromaiden yhteiset euribor-viitekorot otettiin käyttöön vuoden 1999 alussa. Korkeimmillaan vuoden euribor-korko on historiansa aikana ollut 5,53 prosentissa finanssikriisissä lokakuussa 2008. Sen jälkeen korko lähti selvään laskuun, kun EKP aloitti nopeasti alentaa ohjauskorkoaan.

Uusille laina-asiakkaille tehdään stressitesti, jossa talouden kestävyyttä ja velanhoitokykyä testataan juuri kuuden prosentin korkotasolla. Tällaisen korkotason toteutumista on pidetty hyvin epätodennäköisenä – ja markkinaodotusten mukaan pidetään edelleen.

Katso laskurista, miten koronnousu vaikuttaisi sinun asuntolainaasi ja paljonko enemmän kuluja aiheutuisi kuukaudessa.

Siihen, miten koronnousu näkyy asuntovelallisen kukkarossa, vaikuttaa myös lainan lyhennystapa. Suurimmalla osalla on joko annuiteetti, tasalyhennys tai kiinteä tasaerä. Jos on perinteinen, 12 kuukauden euriboriin sidottu asuntolaina, koronnousu tarkoittaa maksutavasta riippuen sitä, että joko kuukausierä nousee tai laina-aika pitenee.