Maakaasun kulutus Suomessa puolittui ilman, että kukaan edes huomasi – näin se tapahtui

Kaukolämpölaitokset vaihtoivat maakaasun halvempiin polttoaineisiin, ja Neste ryhtyi korvaamaan maakaasua propaanilla Porvoon-jalostamolla.

Polttoainevalmistaja Neste on korvannut Porvoon-jalostamon tarvitseman maakaasun isolta osin propaanilla.

14.9. 2:00 | Päivitetty 14.9. 14:46

Venäjän kaasutoimitusten katkeamisen toukokuussa pelättiin aiheuttavan Suomessa ongelmia, mutta toistaiseksi niiltä on vältytty. Kuin varkain maakaasun käyttö Suomessa on puolittunut alkuvuoden aikana, eikä seurauksena ole ollut merkittäviä tuotantohäiriöitä tai kylmäksi jääneitä koteja.

Tammi–elokuussa Suomessa kulutettiin maakaasua noin 8,8 terawattituntia, kun edellisvuonna samalla ajanjaksolla kulutus oli karkeasti kaksinkertainen, 17,8 terawattituntia. Luku pitää sisällään kulutuksen Suomen kaasuverkossa, joka ulottuu Imatralta Tampereelle. Lukujen ulkopuolelle jää kaasu, joka on tuotu Porin ja Tornion lng-terminaaleihin, jotka palvelevat vain paikallista teollisuutta.

Karkeasti 50 prosentin kulutuksen vähentyminen on Euroopan ennätys. Ajatushautomo Brugelin keräämien tietojen pohjalta näyttää siltä, ettei yksikään toinen EU-maa ole onnistunut vähentämään kaasun kulutusta yhtä paljon. Koko EU:n kaasun kulutus väheni alkuvuonna vain kuutisen prosenttia verrattuna edellisvuoteen, ja joissain maissa kulutus on jopa hivenen kasvanut. EU:n tavoite on vähentää kaasun kulutusta 15 prosenttia.

Suorastaan ihmeelliseksi Suomessa nähdyn kaasun kysynnän puolittumisen tekee se, kuinka pehmeästi se on tapahtunut.

Alan asiantuntijoiden mukaan yksi selitys tälle on se, että Suomessa on vähän koteja, joissa on kiinteistökohtainen kaasulämmitys. Tällaiset kiinteistöt eivät hetkessä pysty vaihtamaan lämmitystapaa.

”Kaasun suorajakelu kuluttajille on meillä pienessä roolissa verrattuna muuhun Eurooppaan. Se on helpottanut meidän tilannetta esimerkiksi Saksaan verrattuna”, sanoo Suomen Kaasuyhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Kauppinen.

Kaukolämmön tuottajat taas ovat pystyneet korvaamaan maakaasun muilla polttoaineilla kuten kivihiilellä, biomassalla tai turpeella. Polttoaineen vaihtamiseen on ohjannut kaasun kallistuminen.

Kaasun kallistuminen on ohjannut myös kiinteistöpuolella lämmitystavan vaihtamiseen. Lahdessa suuria kaasulämmitteisiä kiinteistöjä kytketään tänä syksynä kaukolämpöverkkoon.

Ennen energiakriisiä noin kolmannes maakaasusta Suomessa käytettiin sähkön ja lämmön tuotannossa, mutta nyt maakaasun kulutus siellä on pudonnut käytännössä nollaan.

Energiasektorin kyky korvata maakaasu muilla polttoaineilla oli etukäteen tiedossa.

Sen sijaan vaikeampaa kaasun korvaamisen odotettiin olevan teollisuudessa, missä kaasu on raaka-aine, ei energian lähde. Tehtaan prosessi voi vaatia juuri maakaasun ominaisuuksia, jolloin korvaaminen ei onnistu ilman investointeja ja prosessin muuttamista.

Tilastojen valossa on kuitenkin selvää, että myös teollisuudessa kaasun käyttöä on onnistuttu vähentämään.

Näin on tapahtunut esimerkiksi Nesteen Porvoon-jalostamolla. Neste tarvitsee polttoaineen jalostuksessa vetyä, jonka se on perinteisesti erottanut maakaasusta. Yhtiö on ollut yksi Suomen suurimpia maakaasun käyttäjiä, mutta viime keväänä, Suomen varautuessa Venäjän kaasutoimitusten katkeamiseen, yhtiö kertoi selvittävänsä maakaasun korvaamista propaanilla.

Nyt ”hyvin merkittävä osa” jalostamon tarvitsemasta maakaasusta on korvattu propaanilla, kertoo Nesteen öljytuotteista vastaava johtaja Markku Korvenranta.

Nopean vaihdoksen mahdollisti se, että vuonna 2006 valmistunut uusi vedyntuotantolaitos kykeni käyttämään propaania, eikä yhtiön tarvinnut keväällä ryhtyä uusiin suuriin investointeihin. Nyt vain jalostamon pienempi vetylaitos pyörii maakaasulla. Tuotanto toimii normaaliin tapaan.

Maakaasun korvaaminen ei ole ollut erityisen kallista.

”Propaani on tällä hetkellä maakaasua halvempaa, joten tästä tulee jopa säästöä”, Korvenranta sanoo.

Kaasun kulutuksen vähentyminen, Baltian kaasuvarastojen täyttyminen ja uusien lng-terminaalien rakennustöiden eteneminen ovat lupaavia merkkejä siitä, että Suomi selvinnee talvesta ilman Venäjän kaasutoimituksia.

Energiateollisuuden kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors kuitenkin arvioi, että teollisuuden joustot ovat nyt täysin käytössä.

”Oikein enempää säästökohteita voi olla vaikea löytää. Jos vielä pitäisi säästää kaasun käytössä, sitten mennään jo tuotannon rajoituksiin”, Lindfors arvioi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita