Taloustieteilijät: Euroopan keskus­pankin historiallisessa päätöksessä muhii riski, joka kuristaa elintasoa

Keskuspankki tasapainoilee kahden vaikean vaihtoehdon välillä. Rahapolitiikan voimakas kiristäminen hidastanee entisestään euroalueen talouskasvua, mutta inflaation merkittävä kiihtyminen on myös suuri riski.

Helsingin Sanomat kysyi kahdeksan taloustieteilijän näkemystä Euroopan keskuspankin päätökseen kiristää tuntuvasti rahapolitiikkaa. Ylhäältä vasemmalta: Vesa Vihriälä, Kaisa Kotakorpi, Tuuli Koivu, Heidi Schauman, Jouko Vilmunen, Mikko Puhakka, Niku Määttänen ja Markus Jäntti.

13.9. 2:00 | Päivitetty 13.9. 9:06

Rahapolitiikan merkittävä kiristäminen on omiaan hidastamaan euroalueen horjuvaa talouskasvua.

Tästä huolimatta Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstaina historiallisen suuresta koronnostosta ja aikoo kiristää rahapolitiikkaa vielä useasti syksyn kuluessa.

Keskuspankki joutuu turvautumaan järeisiin keinoihin, koska kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi elokuussa jo yli yhdeksään prosenttiin. Se on merkittävästi enemmän kuin keskuspankin tavoitteena oleva kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä.

Lue lisää: Euroopan keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa enemmän kuin koskaan ja varoittaa talouden hyytymisestä

Keskuspankin mukaan poikkeuksellisen ripeän inflaation syynä ovat pääasiassa Venäjän hyökkäyssodan pahentamat tarjontahäiriöt, joista merkittävin on energiakriisi. Lisäksi se arvioi, että koronaviruspandemian pahimman vaiheen jälkeen voimakkaasti lisääntynyt kysyntä on kiihdyttänyt inflaatiota.

Päätöksen riskit ovat silti ilmeiset.

Korkojen kohotessa yritysten investoinnit vähenevät ja kotitalouksien kulutus supistuu, sillä pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin.

Tämän seurauksena elintasoa mittaava bruttokansantuote saattaa pahimmassa tapauksessa supistua ensi vuonna. Keskuspankin koronnostot johtavat myös siihen, että monien kotitalouksien asuntolainojen hoitokulut kasvavat.

Helsingin Sanomat esitti kahdeksalle taloustieteilijälle kysymyksen keskuspankin päätöksestä:

Euroopan keskuspankki ilmoitti torstaina kiristävänsä rahapolitiikkaa aiemmin suunnittelemaansa nopeammin ja voimakkaammin aivan liian nopeaksi kiihtyneen inflaation takia. Samaan aikaan euroalueen talouskasvu uhkaa hidastua tuntuvasti. Onko keskuspankin päätös mielestänne perusteltu?

Helsingin yliopiston taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä

”Pidän päätöstä perusteltuna. Nykyisestä yli yhdeksän prosentin inflaatiosta noin puolet on muuta kuin energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintojen nousua. Samanaikaisesti erilaiset indikaattorit tulevaa inflaatiota koskevista odotuksista ovat nousseet osin selvästi yli kahden prosentin tason. Lisäksi työntekijöiden palkkavaatimukset ovat kasvaneet eri puolilla Eurooppaa. Euroalueella työmarkkinat ovat tiukat ja työttömyysaste on painunut historiallisen matalaksi.”

Vesa Vihriälä.

”On ilmeinen riski, että inflaatio pysyy pitkän aikaa selvästi keskuspankin tavoitteena olevaa kahta prosenttia nopeampana. Historiasta tiedämme, millaisia ongelmia pitkäksi aikaa poikkeuksellisen nopeaksi voimistunut inflaatio voi aiheuttaa.”

”Rahapolitiikan kiristämisestä, etenkin kun se EKP:n ilmoituksen mukaisesti jatkuu, seuraa väistämättä talouskasvun hidastuminen tai jopa taantuma. Tämä on mielestäni kuitenkin hinta, joka on järkevää maksaa siitä, ettei inflaatioprosessi karkaa sellaiseksi, jonka taltuttamiseen tarvitaan paniikkijarrutus ja syvä taantuma.”

”Rahapoliittistien toimien mitoitus on vaikeaa, mutta keskuspankki näyttää valinneen järkevän lähestymistavan: se seuraa tarkkaavaisesti uusia tietoja talouden kehittymisestä ja tekee niiden perusteella seuraavat päätöksensä.”

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu

”Keskuspankki ottaa tietoisen riskin kiristäessään rahapolitiikkaa voimakkaasti samaan aikaan, kun talouskasvun näkymät ovat kovin heikot. Tämä lienee kuitenkin välttämätöntä, jotta erityisen kireiden työmarkkinoiden ja voimakkaan inflaation yhdistelmä ei johda valtavan suuriin palkankorotuksiin ja sen seurauksena hyvin haitalliseen hinta–palkkakierteeseen.”

Tuuli Koivu.

”Euroalueen talouden näkymät ovat hyvin epävarmat eikä ole lainkaan selvää, mitä syksyn aikana ja ensi vuonna taloudessa tapahtuu. Siksi keskuspankilta vaaditaan aiempaan enemmän ketteryyttä reagoida taloudessa tapahtuviin muutoksiin nopeasti. Jos työmarkkinat heikkenevät selvästi suhdanteen huonontumisen seurauksena ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät hidastuvat, keskuspankin saattaa olla syytä harkita rahapoliittista elvytystä.”

Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi

”Päätös on mielestäni perusteltu, sillä hintavakaudesta huolehtiminen on keskuspankin keskeinen tehtävä. Sen sijaan valtioiden talouspolitiikalla on vaikea hillitä inflaatiota.”

Kaisa Kotakorpi.

”Jos olisi aivan varmaa, että inflaation voimakas kiihtyminen olisi lyhytaikaista, rahapolitiikan kiristämiselle ei ole olisi samanlaista tarvetta kuin nyt. Inflaatio-odotusten hillitseminen on tärkeää, jotta inflaatiošokin vaikutukset eivät pitkittyisi. Tästä näkökulmasta oli hyvä, että keskuspankki myös viestitti koronnostojen tarvittaessa jatkuvan."

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen

”Merkittävä osa inflaatiosta johtuu edelleen eräiden raaka-aineiden maailman­markkina­hintojen todennäköisesti tilapäisestä noususta, johon ei ole välttämätöntä reagoida rahapolitiikkaa kiristämällä.”

”Inflaation taustalla näyttää kuitenkin olevan enenevästi myös se, että euroalueen oma tuotanto ei pysy pandemian jälkeen nopeasti kasvaneen kysynnän perässä. Tähän viittaa esimerkiksi se, että euroalueen työttömyysaste on jo selvästi vuoden 2008 finanssikriisiä edeltänyttä tasoa matalammalla.”

Niku Määttänen.

”Tällainen tilanne voi johtaa kierteeseen, jossa palkkojen ja kuluttajahintojen nousu vahvistaa toisiaan. Talouskasvun ennakoitu hidastuminen ei välttämättä muuta tätä asetelmaa. Lisäksi monien euromaiden käyttöön ottamat erilaiset energiatuet uhkaavat kiihdyttää inflaatiota entisestään.”

”Näiden syiden takia EKP:n päätös oli minusta ihan perusteltu. Rahapolitiikan asettaminen on nyt kuitenkin poikkeuksellisen hankalaa, sillä inflaation taustalla on hyvin erilaisia tekijöitä.”

Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman

”Päätös on perusteltu, mutta EKP olisi voinut aloittaa rahapolitiikan aggressiivisen kiristämisen selvästi aikaisemmin niin kuin esimerkiksi Ruotsin keskuspankki. Vaikka suuri osa hintapaineista on peräisin tarjontapuolen häiriöistä, inflaatiopaineet ovat kasvaneet sen verran suuriksi, että keskuspankin on vähennettävä ylimääräistä kysyntää euroalueen taloudesta.”

Heidi Schauman.

”Tällaisessa äärimmäisessä tilanteessa keskuspankin uskottavuus hintavakauden turvaajana on uhattuna, mikä perustelee myös torstaina päätettyä historiallisen suurta koronnostoa.”

Oulun yliopiston taloustieteen professori Mikko Puhakka

”Päätöstä voi pitää perusteltuna vain siitä näkökulmasta, että inflaatio on selvästi nopeampaa kuin keskuspankin kahden prosentin tavoite. Kevyt rahapolitiikkaa 2010-luvulla ei saanut juuri lainkaan aikaan kuluttajahinta­indeksillä mitattavaa inflaatiota. Sen sijaan kevyt rahapolitiikka aiheutti osakkeiden ja asuntojen hintojen kohoamisen.”

”Nimenomaan kevyen rahapolitiikan jälkeen on ymmärrettävää, että EKP nostaa ohjauskorkoja, koska inflaatiotavoite on huomattavasti ylittynyt. Koronaviruspandemia ja Ukrainan sota ovat iskeneet voimakkaasti euroalueen talouteen, minkä seurauksena energiamarkkinoilla on sekamelska ja inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti.”

Mikko Puhakka.

”Energian kallistuminen vaimentaa merkittävästi muuta kulutuskysyntää, mikä lieventää inflaatiopaineita. Markkinakorot ovat nousseet, mikä myös vaikuttaa kysyntään ilman rahapoliittisia toimia. Samoin kulutusta vähentää osakkeiden merkittävä halpeneminen.”

”Euroopan keskuspankin perustavanlaatuinen ongelma on, että eurovaltioiden finanssipolitiikka ei ole samalla tavalla koordinoitua kuin rahapolitiikka. Vaikuttaa nimittäin siltä, että inflaatio pidetään parhaiten kurissa, kun rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa voidaan koordinoida keskenään: jos molempia kiristetään samanaikaisesti, inflaation hillitseminen on tehokkaampaa.”

”On myös mahdollista, että rahapolitiikkaa kiristämällä saavutetaan hitaampi inflaatio lähiaikoina mutta nopeampi myöhemmin. Tämä on yhdysvaltalaisten taloustieteilijöiden Thomas J. Sargentin ja Neil Wallacen esittämä ’epämiellyttävä monetaristinen aritmetiikka’, joka ei ole ainoastaan teoreettinen kuriositeetti.”

Lue lisää: Korkoja nostavat keskuspankit ja elvyttävät poliitikot ajautuivat törmäyskurssille – Pahimmillaan edessä on katastrofi.

Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen

”Rahapolitiikalla on vaikea puuttua inflaatiota kiihdyttäneisiin tarjontahäiriöihin, koska rahapolitiikalla säädellään pääasiassa kysyntää. Ei siis ole järkevää kiristää rahapolitiikkaa, kun talouskasvu on tarjontahäiriöiden takia jo hiipunut.”

”Ohjauskorkoja nostamalla keskuspankki kykenee kyllä hidastamaan inflaatiota, mutta se merkitsee myös tuotanto- ja työllisyys­menetyksiä.”

Jouko Vilmunen.

”Kiihtyvän inflaation riskit ovat nähdäkseni kahtalaiset. Ensinnäkin kiihtyessään inflaation vaihtelu myös lisääntyy, minkä vuoksi hintajärjestelmän toiminnan tehokkuus kärsii. Toisaalta jos inflaation kiihtyminen on pitkäaikaista, niin sen palauttaminen keskuspankin tavoitteeseen hankaloituu esimerkiksi inflaatio-odotusten kasvun vuoksi.”

Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti

”On vaikea nähdä, mitä muita vaihtoehtoja keskuspankilla olisi ollut. Hinnat nousevat nopeasti, ja keskuspankin on pyrittävä hintavakaus­tavoitteeseensa.”

”Pohjainflaatio, josta on poistettu energian ja ruoan vaikutus, on paljon hitaampaa. Ei ole selvää, missä määrin rahapolitiikka vaikuttaa energian ja ruoan hintaan. Keskuspankin tärkeä huomion kohde lienee jonkinlainen rakenteellinen hintakehitys ja siihen vaikuttavat tekijät.”

Markus Jäntti.

”Toisaalta kotitaloudet tietenkin kuluttavat myös energiaa ja ruokaa. On vaikea arvioida luotettavasti, miten ilmoitettu rahapolitiikan kiristäminen lähitulevaisuudessa vaikuttaa inflaatioon. Joka tapauksessa EKP tekee nyt sen, mitä keskuspankilta tässä tilanteessa ja käytössä olevien tietojen perusteella odotetaan.”

”Keskuspankin näkökulmasta keskeistä lienee uskottava inflaation vastainen rahapolitiikka, oli sen vaikutuskanavista sitten luotettavaa tietoa tai ei.”