Fivan uusi johtaja varoittaa energiamarkkinoiden sääntöjen muuttamisesta – ”On tärkeää, ettei kriisistä tule finanssialan kriisiä”

Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa sanoo, ettei taloustilanteen kiristyminen ja korkojen nousu ole vielä toistaiseksi kasvattanut maksuhäiriöitä pankkien asiakaskunnassa.

Finanssivalvonnan johtajan Tero Kurenmaan mukaan Suomen talous ja finanssiala ovat nyt käännekohdassa. ”Juuri tällaista tilannetta varten riskipuskureita on pidetty yllä.”

13.9. 17:08

Finanssivalvonta (Fiva) varoittaa muuttamasta sähkön johdannaismarkkinoiden sääntöjä pohtimatta tarkoin muutosten seurauksia.

Suomessa ja myös EU-tasolla on keskusteltu viime viikkoina sähkön johdannaismarkkinoiden vakuussäännöistä, kun johdannaiskaupankäyntiin liittyvien vakuusvaatimusten raju kasvu on ajanut markkinoiden toimijoita taloudellisiin vaikeuksiin.

Suomessa valtio on jo joutunut lupaamaan Fortumille yli kahden miljardin euron lainan, jotta yhtiö varmasti selviää vakuusvaatimusten noususta. Keskusteluissa on nostettu esiin esimerkiksi käteisvaatimusten korvaaminen pankkitakauksilla.

Finanssivalvonnan mukaan vakuussääntöjen muuttaminen voisi siirtää markkinoiden riskejä pankeille.

”On tärkeää huolehtia siitä, ettei energiamarkkinoiden kriisistä tule finanssialan kriisiä. Mahdollisia muutoksia pitää harkita huolellisesti, sillä kun yhtä palikkaa esimerkiksi vakuusvaatimuksiin liittyen liikutetaan, se vaikuttaa helposti kokonaisuuteen”, sanoo Fivan johtaja Tero Kurenmaa.

Pääomamarkkinoiden valvonnasta vastaavan osastopäällikön Armi Taipaleen mukaan Ruotsissa joitain finanssimarkkinoiden toimijoita oli toissa viikolla aidosti kaatumisen partaalla vakuusvaatimusten kasvun takia.

Myös sähkön spot-markkinoiden hinnanmuodostukseen puuttumisella kuten hintakatoilla voisi Taipaleen mukaan olla arvaamattomia vaikutuksia johdannaismarkkinoille.

Sekä Suomen että Ruotsin hallitukset kertoivat runsas viikko sitten isoista tukipaketeista, joilla markkinat pyrittiin rauhoittamaan.

Lue lisää: Hallitus julkaisi energiayhtiöiden hätä­rahoituksen tiukat ehdot: Korko voi nousta lähes 20 prosenttiin, bonuksia ja osinkoja ei saa jakaa

Finanssivalvonta kävi tiistain tiedotustilaisuudessa läpi pankki-, vakuutus- ja eläkealan tilannetta. Pankkien asiakaskunnassa korkojen nousu ja heikkenevä taloustilanne eivät yllättäen ole vielä näkyneet juuri lainkaan.

Yritysasiakkaiden järjestämättömien luottojen määrä on päin vastoin ollut laskusuunnassa. Myöskään asuntolaina-asiakkaiden maksuhäiriöt eivät ole lisääntyneet.

”Me olemme nyt käännekohdassa, ja kohta nähdään, miten korkojen nousu ja kulutuksen väheneminen vaikuttavat. Tässä hetkessä tulee esiin pitkäjänteinen toiminta, jota Fivassakin on tehty riskipuskureiden kasvattamiseksi”, Kurenmaa sanoo.

Kurenmaan mukaan pankit lähtevät kriisiin vahvasta asemasta. Vakavaraisuus on korkealla ja ongelmaluottojen määrä suhteellisen pieni.

”Jos emme olisi kasvattaneet puskureita, inflaatio, energian hinta ja korkojen nousu iskisivät saman tien kintuille. Puskureita pitää kasvattaa hyvinä aikoina. Nyt niitä olisi myöhäistä alkaa korjata.”

Fiva on kantanut huolta esimerkiksi kuluttajien velkaantumisesta. Pankkien lainanantoa on hillitty jo vuosia esimerkiksi stressitestein, joissa asiakkaan maksukykyä pitää arvioida kuuden prosentin korkotason ja enintään 25 vuoden laina-ajan mukaan.

Kesäkuussa Fiva antoi pankeille lisäksi suosituksen, jonka mukaan asuntolainaa ottavien lainanhoitokulut eivät pääsääntöisesti saisi ylittää 60 prosenttia lainanottajien käteen jäävistä tuloista. Fivan suositukset ovat käytännössä pankkeja sitovia sääntöjä.

”Tämä suositus oikeastaan vain vahvistaa nykytilan. Sillä on haluttu estää, ettei kotitalouksien velkaantuminen vielä tästä kasvaisi”, Kurenmaa sanoo.

Hän ihmettelee, että kuuden prosentin stressitestejä on julkisuudessa kritisoitu jopa sen jälkeen, kun korkotaso on jo lähtenyt nousuun.

”Juuri tässä tilanteessahan on hyvä, että näin on toimittu. Kotitalouksilla on enemmän joustovaraa. Kukaan ei myöskään tiedä, mihin korot vielä nousevat.”