Sijoittajat pelästyivät pahoin Yhdysvaltojen inflaatiotietoja – osake­indeksit jyrkässä laskussa New Yorkissa

Pohjainflaatio kiihtyi edelleen elokuussa, minkä takia keskuspankki joutunee jatkamaan rahapolitiikan voimakasta kiristämistä.

Elintarvikkeet ovat kallistuneet tänä vuonna voimakkaasti Yhdysvalloissa.

13.9. 15:36 | Päivitetty 13.9. 23:08

Yhdysvaltojen osakemarkkinat hermostuivat keskiviikkona julkistetuista uusista inflaatiotiedoista. Todennäköisesti merkittävin syy osakkeiden tuntuvaan halpenemiseen oli pohjainflaation kiihtyminen.

New Yorkin pörssin sulkeuduttua tiistaina kolmesta keskeisestä osakeindeksistä S&P 500 heikkeni 4,32 prosenttia, Dow Jones Industrial Average 3,94 prosenttia ja Nasdaq 5,16 prosenttia.

Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio hidastui elokuussa jo toista kuukautta Yhdysvalloissa, ilmenee työministeriön tiistaina julkaisemista tiedoista.

Inflaatiovauhti oli elokuussa 8,3 prosenttia, kun se heinäkuussa oli 8,5 prosenttia ja kesäkuussa 9,1 prosenttia. Hidastumisesta huolimatta inflaatiovauhti on yhä nopeinta liki neljään vuosikymmeneen.

Elokuussa energia kallistui viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 23,8 prosenttia, ruoka 10,4 prosenttia ja asuminen 6,2 prosenttia. Ruoan hintojen nousuvauhti oli voimakkainta sitten toukokuun 1979.

Jos tarkastellaan kuluttajahintojen muutosta edelliseen kuukauteen verrattuna, inflaatio kiihtyi elokuussa 0,1 prosenttia. Ekonomistit arvioivat ennalta, että inflaatio olisi hidastanut 0,1 prosenttia heinäkuusta.

Ekonomistien ja keskuspankkien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatiovauhti oli elokuussa 6,3 prosenttia. Heinäkuussa se oli 5,9 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu herkästi muuttuvien energian ja ruoan vaikutus kuluttajahintoihin.

Edellisestä kuukaudesta pohjainflaatio voimistui 0,6 prosenttia.

Pohjainflaation kiihtyminen kertoo siitä, että keskuspankin paineet kiristää rahapolitiikkaa eivät ole hellittäneet. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla keskimäärin kaksi prosenttia pitkän ajan kuluessa.

Rahapolitiikan kiristäminen johtaa siihen, että osakkeiden tulevaisuuden tuottojen nykyarvo pienenee, yritysten rahoituskustannukset kasvavat ja sijoittajien turvallisina pitämistä korkosijoituksista tulee entistä houkuttelevampia.

Keskuspankki on tänä vuonna kiristänyt rahapolitiikkaa jo neljä kertaa hillitäkseen kuluttajahintojen kallistumista. Keskuspankin rahapolitiikasta päättävä avomarkkinakomitea julkistaa seuraavan päätöksensä ensi viikon keskiviikkona.

Maaliskuussa se kohotti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä, toukokuussa 0,50 prosenttiyksikköä, kesäkuussa 0,75 prosenttiyksikköä ja yhtä paljon heinäkuun lopussa.

Edellisen kerran rahapolitiikkaa on kiristetty kerralla 0,75 prosenttiyksikköä vuonna 1994. Ohjauskorko on nykyisin 2,25–2,50 prosentin vaihteluvälissä.

Rahoitusmarkkinoilla pidetään todennäköisenä, että keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan myös ensi viikolla 0,75 prosenttiyksikköä.

Euroopan keskuspankki (EKP) turvautui viime viikolla myös poikkeuksellisen suureen 0,75 prosenttiyksikön rahapolitiikan kiristykseen vaimentaakseen inflaatiota.

Tosin EKP aloitti rahapolitiikan kiristämisen vasta heinäkuun lopussa, jolloin se nosti ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä.

Euroalueella inflaatiovauhti oli elokuussa ennakkotietojen perusteella 9,1 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita