Fortumilla on Uniper-sotkussa 15 miljardin riski – tällaiset ovat veronmaksajien riskit

Fortumin tytäryhtiö Uniper voi päätyä Saksan valtion huomaan. Fortum näyttää hyväksyneen kansallistamisen mahdollisuuden ja keskittyy 8 miljardin rahoituspaketin takaisin perimiseen.

Energiayhtiö Fortumin logo pääkonttorilla Espoon Keilaniemessä ja Uniperin voimala Dattelnissa.

17.9. 2:00 | Päivitetty 17.9. 10:06

Energiayhtiö Fortumin ja Saksan valtion väliset neuvottelut energiayhtiö Uniperin pelastamiseksi ovat viime metreillä. Jälleen.

Uniper pelastettiin jo kertaalleen heinäkuussa Saksan valtion 15 miljardin euron tukipaketilla, mutta tuo rahoitus oli pahasti alimitoitettu. Syy, miksi Uniper ajautui ongelmiin, oli se, että Venäjä ryhtyi alkukesästä rajoittamaan kaasutoimituksia Saksaan. Kuitenkin heinäkuinen paketti perustui varsin optimistiselle oletukselle, että Venäjän kaasutoimitukset jatkuisivat heinäkuun tasolla. Pian Venäjä kuitenkin vähensi jälleen kaasutoimituksia, kunnes syyskuun alussa katkaisi ne kokonaan. Uniperin ongelmat syvenivät.

Vain runsas kuukausi pelastuspaketin julkistamisen jälkeen Uniper ilmoitti, että pakettiin sisältyneet 9 miljardin euron lainat on kulutettu loppuun, ja pyysi neljän miljardin lisälainaa. Heinäkuussa Uniperin päivätappiot olivat 50–100 miljoonan euron luokkaa, mutta nyt joidenkin arvioiden mukaan jo 130 miljoonaa euroa.

Jo heinäkuussa oli selvää, että Uniper tarvitsee kestävän ratkaisun, ja sen muodosta on neuvoteltu siitä alkaen.

Tällä viikolla Saksasta alkoi tihkua tietoa siitä, miltä kestävä ratkaisu Uniperin tilanteeseen voi näyttää. Yhtiö on todennäköisesti päätymässä valtion huomaan.

Uniper vahvisti tiistaina, että Fortumin ja Saksan neuvotteluissa yhtenä vaihtoehtona esillä on yhtiön pääomitus, jonka seurauksena ”merkittävä enemmistö” yhtiön osakkeista päätyisi Saksan valtiolle.

Handelsblattin mukaan Uniperille suunnitellaan kahdeksan miljardin euron pääomaruisketta. Sen myötä 90 prosenttia yhtiön osakkeista voisi siirtyä valtion omistukseen.

Se tarkoittaisi, että Fortumin omistus Uniperissa liudentuisi mitättömäksi vähemmistösiivuksi. Jo heinäkuun paketissa Fortum joutui suostumaan siihen, että sen 80 prosentin omistusosuus kutistuu 56 prosenttiin. Uuden pääomituksen jälkeen osuus olisi enää joitain prosentteja.

On mahdollista, että pääomituksen jälkeen valtio vetää Uniperin pörssistä ja lunastaa vähemmistöomistajien osakkeet itselleen. Tämä tapahtuisi alle markkinahinnan, todennäköisesti samaan 1,7 euron osakekohtaiseen hintaan, jolla Saksa merkitsi Uniperin osakkeita heinäkuussa. Perjantaina Uniperin osake maksoi pörssissä hieman alle neljä euroa.

Tämä kaikki tarkoittaa, että Fortum olisi saamassa Uniperin osakkeista takaisin enintään rippeet niistä seitsemästä miljardista eurosta, jotka se osakkeiden ostamiseen on käyttänyt.

Näyttää kuitenkin siltä, että tämä on tappio, jonka Fortumin johto ja suurin omistaja eli Suomen valtio ovat valmiita nielemään. Heinäkuussa elätellyt haaveet Uniperin tervehtymisestä ja omistuksen tulevasta arvonnoususta on haudattu. Tähän viittaa omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) lausunto, ettei omistaja hyväksy Uniperin kansallistamista – ilman korvausta.

Lue lisää: Saksalla on vaikeuksia pitäytyä Uniper-sopimuksessa, sanoo ministeri Tuppurainen: ”Karu totuus on valjennut kaikille”

Tärkeimmäksi kysymykseksi nousee, mitä tapahtuu yhteensä kahdeksan miljardin euron lainoille ja takauksille, jotka Fortum myönsi Uniperille vuodenvaihteessa.

Fortum todella tarvitsee nuo rahat. Sen kassatilanne on niin tiukka, että kasvavista vakuusvaatimuksista selvitäkseen yhtiö pyysi valtion apua. Kesäkuun lopussa yhtiöllä oli omaa pääomaa enää 1,6 miljardia euroa. Nyt sitä uhkaavat miljardien eurojen alaskirjaukset niin Uniperista kuin Venäjän-voimaloistakin.

Tässä mielessä kansallistaminen voi olla Fortumin kannalta siedettävä ratkaisu.

Kansallistamisen yhteydessä Fortumin myöntämä neljän miljardin euron takaus Uniperille raukeaisi ja siirtyisi Saksan valtion kontolle. Neljän miljardin euron laina pysyisi voimassa, ja Uniper maksaisi sen aikanaan takaisin. Takaisinmaksuaika voi olla pitkä, mutta vastapuoliriskiä vähentää se, että velallinen on vakavaraisen Saksan valtion omistama yhtiö, jolla on keskeinen rooli yhteiskunnan energiaturvallisuudessa. Sellaista yhtiötä ei päästetä konkurssiin.

Fortumilla on Uniperissa 15 miljardin euron riski, ja koska kyseessä on valtion suurimmalta osin omistama yhtiö, pelissä on myös veronmaksajien rahaa. Tappiot, jos ja kun Fortum niitä aikanaan joutuu kirjaamaan, eivät kuitenkaan sellaisenaan ole veronmaksajien tappioita.

Suoria kustannuksia veronmaksajille tulisi siinä tilanteessa, että Fortum joutuu kääntymään valtion puoleen ja hakemaan uutta pääomaa. Ottaen huomioon miljardien alaskirjausten vaaran, riski osakeannille on huomattava. Fortumin oma liiketoiminta on ollut kannattavaa, joten jollain aikavälillä valtio voisi saada sijoituksestaan myös tuottoa.

Toinen riski veronmaksajan kannalta on, että epäonnisen Uniper-seikkailun jälkeen Fortum ei pysty maksamaan osinkoa. Viime vuonna yhtiö maksoi osinkoja noin miljardi euroa, tästä puolet valtiolle. Lovi pitäisi paikata säästöillä, veronkorotuksilla tai lainalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita