Fortumin Meri-Porin-voimalan käyttöönotto ei välttämättä tuo suomalaisille halvempaa sähköä

Pelkän sähkön tuottaminen kivihiilellä on tällä hetkellä erittäin kallista.

Meri-Porin-voimala kuvattuna vuonna 2007, kun se oli vielä normaalikäytössä. Sen jälkeen päästökauppa on tehnyt kivihiilen polttamisesta kallista.

16.9. 16:16

Valtion puoliksi omistama energiayhtiö Fortum on ollut alkusyksyllä monen kohun keskellä. Yksi niistä on koskenut yhtiön Meri-Porin-kivihiilivoimalaa, joka on ollut vuodesta 2017 asti niin sanotussa tehoreservissä, eikä normaalikäytössä.

Jotkut poliitikot ja kommentaattorit ovat syyttäneet yhtiötä sähkömarkkinoiden manipuloinnista, kun voimalaa on tarjottu tänäkin vuonna vain tehoreserviin, eikä sitä käytetä jatkuvasti. Syytöksen ydin on, että näin Fortum ajaisi sähkön hintaa keinotekoisesti ylös.

No, perjantaina Energiavirasto yllättäen ilmoitti, että Meri-Porin-voimalaa ei hyväksytäkään reserviin. Laitos oli ainut tarjokas huutokaupassa eli Suomella ei ole niin sanottua tehoreserviä ensi talvena lainkaan.

Päätöksen jälkeen Fortum ilmoitti yhtä yllättäen, että Meri-Porin voimalaitos kunnostetaankin niin, että sitä voidaan käyttää talvella ihan normaalissa sähköntuotannossa. Mutta vain, jos markkinoiden tilanne on sellainen, että se on kannattavaa.

Uutiset herättävät tietysti kaksi kysymystä. Pitääkö nyt olla huolissaan siitä, että tehoreserviä ei ole? Ja toisaalta, tarkoittaako Meri-Porin normaalikäyttö sitä, että varoitukset tehopulasta voidaan perua ja sähkö onkin talvella odotettua halvempaa?

Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on, että sähköjärjestelmän kannalta voi olla parempi, että voimalaitos on normaalikäytössä. EU:n sähkömarkkinasäännöt ovat nimittäin panneet tehoreservin käytön niin korkean kynnyksen taakse, että sitä on vaikea ottaa käyttöön edes todellisessa pulatilanteessa.

Akuutin sähköpulan uhatessa Fingridillä on käytössä erilaisia nopeita markkinamekanismeja tilanteen korjaamiseen ja viimeisenä keinona omat varavoimalat.

Lue lisää: Suomen sähköjärjestelmä kiristyi viime torstaina äärimmilleen, näin Suomea uhannut sähköpula vältettiin

Mutta helpottaako sähköpula ja halpeneeko sähkö?

Vastataan jälkimmäiseen kysymykseen ensin. Meri-Porin voimala on lauhdevoimala, eli se tuottaa kivihiilestä pelkkää sähköä, toisin kuin esimerkiksi Helsingin isot kaukolämpövoimalat, joissa sähkö on sivutuote.

Pelkän sähkön tuottaminen kivihiilellä on nykyisillä hinnoilla erittäin kallista. Kustannusta voi arvioida karkealla julkisiin tietoihin perustuvalla laskelmalla.

Yhden megawattitunnin tuottaminen vaatii noin 330 kiloa hiiltä. Se maksaisi tällä hetkellä noin 103 euroa. 330 hiilikilon polttaminen tuottaa puolestaan noin 780 kiloa hiilidioksidia. Niitä varten voimala joutuu ostamaan päästöoikeuksia, joiden hinta olisi noin 57 euroa.

Pelkän hiilen ja päästöoikeuksien kustannus olisi siis noin 160 euroa megawattituntia kohti. Se vastaa noin 20 sentin verollista kilowattituntihintaa. Lisäksi voimayhtiöllä on tietysti muita kuluja ja jonkinlaisen katteenkin se tuotannostaan haluaa.

Hiilivoimalaa ei myöskään voi eikä kannata ajaa ylös ja alas nopealla tahdilla, eli tuotanto käynnistetään vasta, kun sähkön hinnan uskotaan olevan riittävän korkea riittävän pitkään.

Esimerkiksi kuluneella viikolla sähkön pörssihinta on ollut keskimäärin 20,5 senttiä kilowattitunnilta.

Siksi Meri-Porin voimala on muiden kivihiililauhdevoimaloiden tavoin aiemmin päätetty poistaa markkinoilta. Niiden käyttäminen ei ole ollut kannattavaa.

Meri-Porin voimalan tulo markkinoille ei siis tänäkään talvena välttämättä halvenna juuri suomalaisten maksamaa sähkön hintaa, ainakaan jos talvesta tulee lauha.

Jos sähköstä on talvella niin ankara puute, että hinnat nousevat pitkäksi aikaa yli 40 senttiin kilowattitunnilta, 560 megawatin voimalan tulo markkinoille voi toki vähän helpottaa tilannetta. Sekä hintojen, että pulan osalta.

Lue lisää: Sähkö on nyt ennätysmäisen kallista, ja grafiikat kertovat syyn

Oikaisu 19.9. klo 9.30: Meri-Porin voimalan ilmoitetun hyötysuhteen mukaan laskettuna voimala tarvitsee megawattitunnin tuottamiseen noin 330 kiloa hiiltä, ei 400 kuten artikkelissa aiemmin luki. Sen hinta olisi noin 103 euroa. Virallisen päästökertoimen mukaan laskettuna voimala tuottaisi noin 780 kiloa hiilidioksidia,jonka päästöoikeuden hinta olisi 57 euroa eli megawattitunnin tuotantokustannus yhteensä olisi noin 160 euroa, eikä 250 euroa niin kuin artikkelissa aiemmin luki. Se vastaisi noin 20 sentin verollista kilowattituntihintaa, eikä 30 euron hintaa niin kuin artikkelissa aiemmin luki. Lisäksi korjattu arvio, että jos sähkön hinta nousee yli 40 senttiin, voimala tuo apua tilanteeseen. Aiemmin lukema oli 50-60 senttiä.