Lentoliikenteen matkustaja­määrät ovat nousseet Pohjois­maissa jo koronaa edeltävälle tasolle, mutta ”Suomi laahaa yhä perässä”

Suomen lentoliikenne on palautunut muuta Pohjolaa hitaammin palautunut koronaturbulenssista muuta Pohjolaa hitaammin. Se johtuu muun muassa Venäjän ylilentokiellosta, sanoo Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat alkaneet nousta koronapandemiaa edeltävälle tasolleen varsinkin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa tilanne on Norwegianin toimitusjohtajan mukaan toinen.

19.9. 9:58

Lentoliikenne Suomessa on palautunut koronapandemiasta muita Pohjoismaita hitaammin, arvioi Norwegian-lentoyhtiön toimitusjohtaja Geir Karlsen.

Karlsenin mukaan matkustajamäärät ovat alkaneet nousta koronapandemiaa edeltävälle tasolleen varsinkin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa, ja osassa reiteistä matkustajamäärät ovat hänen mukaansa ylittäneet aiemman tason. Suomessa tilanne on hänen mukaansa toinen.

”Kun vertaa liikennemääriä vuoteen 2019, niin Suomi laahaa yhä perässä. Markkina ei ole vielä täysin palautunut täällä”, Helsingissä vieraillut Karlsen sanoo STT:lle.

Hän arvioi taustalla olevan osin se, miten eri maat ovat poistaneet matkustusrajoituksia koronapandemian jälkeen. Suomessa suuret rajoitukset poistuivat kesällä. Toisaalta Karlsen arvioi, että varsinkin Ukrainan sodasta seurannut Venäjän ilmatilan sulkeminen on voinut vaikuttaa varsinkin Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamääriin.

Venäjä sulki ilmatilansa muun muassa EU-maiden koneilta vastapakotteena helmikuun lopussa.

Päätös on vaikuttanut Kaukoidän lentoja operoivaan Finnairiin, mutta myös Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamääriin. Helsinki-Vantaan toiminnasta vastaava Finavia tiedotti heinäkuussa, että vaihtomatkustajien määrä on pysynyt alhaalla. Syyksi on todettu koronan ohessa Venäjän ylilentokielto.

Karlsenin mukaan ylilentokielto on vaikuttanut myös Norwegianiin, mutta ei yhtä paljon kuin Finnairiin. Hän pitää Ukrainan tilannetta valitettavana ja arvioi kestävän vuosia, ennen kuin Venäjän yli voi taas lentää.

Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat vielä jäljessä varsinkin sisämaan lentoliikenteessä. Norwegian operoi tällä hetkellä maan sisäisiä lentoja Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle. Yhtiöllä on neljä konetta asemoituna Helsinki-Vantaalle.

”Suomi on Norwegianille tärkeä.”

Samalla hän kuitenkin kertoo, että yhtiö kaavailee syksyn aikana muutoksia Suomen-reiteillensä. Mitä ne ovat, hän ei haastattelussa kommentoinut.

Norwegian on aiemmin kertonut lopettavansa lennot Helsingin ja Oulun välillä talvikauden ajaksi lokakuun lopussa. Asiasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Kaleva.

Suomen valtio on järjestänyt ostoliikennettä maakuntakentille, joissa lentoliikenne on vähentynyt koronapandemian aikana. Lisäksi valtio tukee alueiden lentokenttiä. Toisaalta valtion ostoliikennettä on kritisoitu julkisuudessa kalliina ja tehottomana.

Karlsen silti arvioi, että Suomessa voi myös olla kaupallisesti kannattavaa maan sisäistä lentoliikennettä.

”Uskon, että on tilaa kaupalliselle lähestymistavalle.”

Koronapandemian jälkiaallosta toipuva lentoliikenne joutuu myös kamppailemaan päästöjensä kanssa. Ilmamatkailu on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, eivätkä sähkömoottorit ole valtaamassa taivaita samalla tavoin kuin maanteitä.

Karlsen pitää epärealistisena sitä, että matkustajakoneet kulkisivat sähköllä vielä lähivuosina. Suurilla lentokonevalmistajillakin ovat omat kehitysohjelmansa vielä kesken.

”Minusta on epärealistista, että 10–20 vuoden sisällä Boeingin 727 tai Airbus 320 lentää sähköisesti. Toivon olevani väärässä.”

Karlsenin mielestä lähivuosina paras tapa saada ilmailun päästöt alas on kasvattaa uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa. Tarjontaa on hänen mukaansa liian vähän ilmailun tarpeisiin.

”Jotta voimme sekoittaa 20 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta tavallisen polttoaineen sekaan, tarvitsemme sitä 150 tuhatta tonnia. Tänä päivänä tuotantoa ei ole”, hän sanoo.

Toinen kehityskohde on teknologia, joka auttaa vähentämään lentokoneiden polttoainekulutusta. Tällä hetkellä polttoaineen hinnat ovat muutenkin huolenaihe lentoalalla, ja Karlsenin mukaan Norwegian varautuu hiljaisella kaudella vähentämään lentojaan kohoavien kulujen vuoksi.

”Seuraamme markkinaa hyvin tarkasti. Varauskäyrät lyhenevät koko ajan”, joten on koko ajan vaikeampaa nähdä kolmea kuukautta pidemmälle.

Norwegian juhlisti päättyneellä viikolla 12 vuoden liikennöintiä Suomessa ja 20. miljoonatta matkustajaa Suomessa. Vielä muutama vuosi sitten yhtiön tulevaisuus näytti epävarmalta.

Norwegian joutui muutama vuosi sitten talousvaikeuksiin, mitä koronapandemia syvensi. Karlsen itse saapui yhtiöön 2018 talousjohtajaksi, samoihin aikoihin, kun vaikeudet alkoivat kasaantua. Hän on johtanut yhtiötä viime kesästä lähtien.

Talousvaikeudet johtivat yhtiön velkasaneeraukseen, mutta tänä päivänä Norwegian on uudelleenjärjestelyiden myötä Karlsenin mukaan ”kilpailukykyisempi kuin pitkään aikaan.”

”Olemme käyneet läpi täydellisen myrskyn, mutta otimme tilanteesta hyödyn irti”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita