Markkinat jakautuvat kahtia ennen Fedin korkokokousta: Osa uskoo osakkeiden hintojen nousevan pian, osa odottaa täysromahdusta

Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan nostavan keskiviikkona reippaasti ohjauskorkojaan, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Juha-Pekka Raeste.

Ark Invest rahastoyhtiön johtaja Cathie Wood (vas.) ostaa jo osakkeita, koska hän uskoo deflaatiouhan pakottavan keskuspankin elvyttämään. Bridgewater Associates -rahaston perustaja Ray Dalion mukaan korkoja pitää nostaa tuntuvasti, ja se alentaa entisestään osakkeiden hintoja.

21.9. 2:00 | Päivitetty 21.9. 8:30

OP Ryhmä varoitti viime viikon perjantaina suomalaisia sijoittajia siitä, että tällä viikolla osakemarkkinoilla voi olla myrskyistä. Syynä on keskiviikkona pidettävä Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) korkokokous, jossa Fedin odotetaan jälleen nostavan ohjauskorkojaan reippaasti.

Juha-Pekka Raeste

Fedin odotetaan keskiviikkona nostavan korkoa 0,75 prosenttiyksikköä. Jotkut odottavat jopa täyden yhden prosenttiyksikön koron nostoa vastatoimena sille, että inflaatio ylitti jälleen kahdeksan prosentin rajan elokuussa.

Lue lisää: Pörssit romahtivat tällä viikolla USA:n inflaatiolukujen takia – OP varoittaa, että myös ensi viikolla voidaan nähdä rytinää

Myös Euroopassa äänenpainot siitä, että korkoja on nostettava reippaasti, jotta inflaatio saadaan kuriin, ovat lisääntyneet.

Tiukan rahapolitiikan kannattajana eli haukkana tunnettu Saksan keskuspankin pääjohtaja Joachim Nagel sanoi lauantaina, että Euroopan keskuspankin (EKP) korot ovat vielä kaukana siitä tasosta, missä korkojen pitäisi olla inflaation nujertamiseksi.

”Korkojen on noustava, mutta kuinka paljon, se on vielä päätettävä”, Nagel linjasi.

Lue lisää: Saksan keskuspankkiiri Nagel: Euroalueen koroissa vielä reippaasti nostovaraa

Keskuspankkien innokkaiden koronnostojen pelätään johtavan globaaliin taantumaan ja stagflaatioon.

Stagflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa inflaatio on korkea tai kasvussa, talouskasvu hiipuu ja työttömyys pysyy verrattain korkealla.

Nagel arveli itsekin lauantaina, että Euroopan talouskasvu todennäköisesti hidastuu niin, että se ajautuu talvella taantumaan.

Taantuman määritelmänä pidetään usein sitä, että alueen bruttokansantuote alenee kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.

”En usko kovaan taantumaan. Siitä ei näytä tulevan liian kauhea”, Nagel sanoi lauantaina.

Monen keskuspankkiirin mielestä hurjaksi yltyneen inflaation taltuttaminen eli hintavakauden säilyttäminen on tärkeämpää kuin jatkuvan talouskasvun turvaaminen.

Inflaatio lähti liikkeelle osin pandemian aiheuttamien toimitusketjukapeikkojen takia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sodasta ja pakotteista syntynyt Euroopan energiakriisi ovat pahentaneet inflaatiota.

Finanssikriisistä 2008 alkanut keskuspankkien 15 vuoden löysän rahapolitiikan aikakausi on nyt muuttunut rahahanoja sulkevaksi.

Uutistoimisto Bloomberg laski viikonloppuna, että noin 90 keskuspankkia on nostanut tänä vuonna korkoja, ja puolet niistä on nostanut korkoa 0,75 prosenttiyksikköä yhdellä korkopäätöksellä.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi viime kuussa, että koronnostot tulevat aiheuttamaan ”jonkin verran tuskaa kotitalouksille ja yrityksille”.

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven pääjohtaja Jerome Powell puhui tiedotustilaisuudessa 27.7.2022.

Talouskasvua ja työttömyyden kasvua on siis harkitusti uhrattava, jotta nousevien hintojen kierre saadaan katkaistua.

Monen sijoittajan seuraama miljardööri Ray Dalio kirjoitti viime viikon tiistaina Linkedin-postauksessaan, että inflaation kuriin saaminen vaatisi korkojen nostoa Yhdysvalloissa 4,5–6 prosentin haarukkaan.

Fed on nostanut tänä vuonna ohjauskorkoa tänä vuonna jo neljästi, yhteensä 2,25 prosenttiyksikköä.

Dalio laski omilla laskukaavoillaan, että jos Fed nostaa korot 4,5 prosenttiin, osakkeiden hinnat tulevat alas 20 prosenttia.

Sen lisäksi tulosten lasku voi viedä vielä kymmenen prosenttia yhtiöiden arvosta, Dalio arvioi.

Moni sijoittaja hinnoittelee osakkeet diskonttaamalla niiden ennustettujen tulevien voittovarojen määrän nykyhetkeen suhteutettuna vallitsevaan korkotasoon.

Bridgewater Associates -rahaston perustaja Dalio on kirjoittanut useita selkeitä kirjoja siitä, kuinka talous toimii koneen lailla.

Koron nostot tukahduttavat Dalion mukaan pienten ja keskisuurten yritysten luotonoton ja vähentävät niiden kulutusta. Se johtaa talouden taantumaan.

Dalio arveli myös, että seuraavan kymmenen vuoden ajan inflaatio voi pysyä selvästi korkeammalla kuin mihin markkinat tällä hetkellä uskovat.

Osakemarkkinoiden hintatasoa sotkee aina epäselvyys siitä, kuinka suuressa määrin markkinoilla oleva ”tieto” on jo hinnoiteltu osakkeiden hintoihin.

Esimerkiksi OP Ryhmä arvioi perjantaina, että Fedin oletettu korkopäätös on jo otettu huomioon Yhdysvaltain nykyisissä osakkeiden hinnoissa.

Se, joka näkee tulevaisuuteen muita kirkkaammin, voi tehdä suuria voittoja – tai kärsiä merkittäviä tappioita.

Rohkeilla teknologiayhtiösijoituksillaan maailmanmaineeseen noussut Ark Invest -rahastoyhtiön johtaja ja strategi Cathie Wood on viime aikoina herätellyt sijoittajia kasvavasta deflaatioriskistä eli reaalitalouden hintojen voimakkaasta alenemisesta.

Deflaatio on inflaation vastakohta, ja sitä pidetään yleisesti inflaatiota pahempana ongelmana. Siinä sekä omaisuuden arvot että palkat laskevat.

Woodin mukaan Fed on menossa koronnostoaikeineen liian pitkälle. Siksi keskuspankin on ennen pitkää peräännyttävä kunnianhimoisesta inflaation nitistämishankkeesta ja hillittävä korkojen nostotahtia, Wood uskoo.

Wood on saanut näkemyksilleen taustatukea näkemyksilleen muun muassa Tesla-yhtiön perustajalta Elon Muskilta ja velkakirjamiljardööri Jeffrey Gunlachilta.

Näkemyksen mukaan deflaatio on nyt inflaatiota suurempi uhka Yhdysvalloissa.

Maailman rikkain ihminen Elon Musk uskoo Cathie Woodin tavoin deflaatiouhkaan.

Ekonomisti Jussi Ahokas avasi Cathie Woodin ajattelua Keskuspankkikapitalismi-blogissaan perjantaina näin:

”Woodin ajatus sijoitusstrategian näkökulmasta on se, että koko ajan vahvistuvat talouden deflaatiopaineet pakottavat hyvin piankin Fed:n kääntämään kurssinsa ja siirtymään rahapolitiikan kiristämisestä jonkinlaiseen elvytykseen. Ehkä Wood ajattelee, että tästä saadaan viitteitä jo ensi viikon rahapolitiikkakokouksessa. Siksi juuri nyt on viimeinen aika ostaa osakkeita halvalla, koska Fed:n kääntäessä kelkkansa nähdään nopea rahoitusolosuhteiden keventyminen, riskittömän koron lasku ja osakekurssien ampaisu ylöspäin.”

Ekonomisti Jussi Ahokas tutkii taloutta usein keskuspankkien toimien kautta.

Ahokkaan havaintojen mukaan Wood on ilmeisesti myös alkanut ostaa lisää osakkeita rahastoonsa.

Tulevaisuus näyttää, kuinka hyvin Woodin ja kumppaneiden näkemys deflaation lähestymisestä ja keskuspankkien linjan muuttumisesta toteutuu.

Cathie Woodin näkemystä voi kritisoida ainakin siitä, että keskuspankkien tärkein omaisuuserä on niitä kohtaan tunnettu luottamus. Valitun linjan vaihto on aina arvovaltatappio.

Keskuspankit näkevät rahapolitiikkansa tulokset yleensä vasta puolen vuoden jälkeen, mutta niiden on toimittava ennalta. Siksi tuntuu epätodennäköiseltä, että Fed yllättäisi nopeasti lähiaikoina ja siirtyisi alentamaan korkoja.

Jos uskaltaisi, ensi talveksi voisi siksi ennustaa sekä taantumaa että useiden omaisuuserien arvojen laskua. Toivottavasti sen jälkeen menee paremmin.

Kun inflaatiolääke on nautittu, uusi nousu voisi alkaa.

Aasiassa tällaiseen toiveikkuuteen on vielä lisäksi yksi erityinen syy. Kiinalaisen almanakan mukaan 23. tammikuuta 2023 alkaa Jäniksen vuosi, joka päättyy helmikuussa 2024.

Jäniksen vuotta odotetaan Aasiassa toiveikkaina.

Jäniksen vuosi on astrologiaan uskovien mielestä mahdollisuuksien ja hyvän onnen aikaa. Siksi moni odottaa vuodesta 2023 hyvää pörssivuotta.

Mutta niin asiantuntijoiden kuin astrologien ennustuksiin on syytä suhtautua varovaisuudella. Kukaanhan meistä ei oikeasti tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.