Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa taas riuskasti ohjauskorkoaan ja lisää on luvassa syksyn mittaan – osakkeet halpenivat ja dollari vahvistui

Ohjauskoron vaihteluväli on päätöksen seurauksena 3,00–3,25 prosenttia.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell

21.9. 21:04 | Päivitetty 21.9. 23:06

Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa jo viidennen kerran tänä vuonna.

Rahapolitiikasta päättävä avomarkkinakomitea ilmoitti keskiviikkona yksimielisesti nostavansa ohjauskorkoa rahoitusmarkkinoiden odotusten mukaisesti 0,75 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että ohjauskoron vaihteluväli on 3,00–3,25 prosenttia. Viimeksi ohjauskorko on samalla tasolla tammikuussa 2008.

Avomarkkinakomitea perustelee ratkaisuaan sillä, että inflaatiopaineet eivät ole hellittäneet ja kuluttajahintojen kallistuminen on yhä selvästi keskuspankin hintavakaustavoitetta ripeämpää.

”Inflaatio on edelleen nopeaa, mikä heijastaa pandemiasta johtuvaa tarjonnan ja kysynnän epätasapainoa, korkeampia elintarvikkeiden ja energian hintoja sekä laajempia hintapaineita”, avomarkkinakomitea sanoo lausunnossaan.

Avomarkkinakomitean jäsenet ennakoivat, että ohjauskoron vaihteluvälin yläraja voi olla tarpeellista kohottaa yli 4,25 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Vaihteluvälin keskipisteen jäsenet arvioivat olevan vuoden lopussa 4,4 prosenttia ja ensi vuonna 4,6 prosenttia.

Keskuspankki myös jatkaa markkinoilta ostamiaan liitovaltion joukkolainojen ja asuntovakuudellisten arvopapereiden myyntiä.

Keskiviikkona julkaistu päätös on jo kolmas kerta tänä vuonna, kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan kerralla 0,75 prosenttiyksikköä. Ennen kuluvaa vuotta yhtä suureen koronnostoon turvauduttiin vuonna 1994.

Avomarkkinakomitean jäsenten arvioiden perusteella on hyvinkin mahdollista, että keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa 0,75 prosenttiyksikköä vielä neljännen kerran tänä vuonna.

Lue lisää: Euro on painunut poikkeuksellisen heikoksi, ja ekonomistit arvioivat sukelluksen jatkuvan – sillä on ikäviä seurauksia arkeemme

”Jäsenten arvioiden perusteella keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa hyvin aggressiivisesti tänä vuonna. Odotettavissa on vielä yksi 0,75 prosenttiyksikön koronnosto ja sen jälkeen 0,50 prosenttiyksikön koronnosto tänä vuonna”; sanoo finanssiryhmä OP:n analyytikko Jari Hännikäinen.

Finanssiyhtiö Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich on myös sitä mieltä, että keskuspankki aikoo kiristää rahapolitiikkaa yllättävän paljon tänä vuonna.

”Avomarkkinakomitean yksittäisten jäsenten näkemykset eroavat kuitenkin huomattavasti toisistaan, mikä kertoo edelleen suuresta epävarmuudesta korkonäkymien suhteen. Korkoa voidaan siis vielä joutua nostamaan enemmänkin kuin nyt ajatellaan, jotta inflaatio saataisiin taltutettua.”

Vihjeet ennakoitua voimakkaammasta rahapolitiikan kiristämisestä tänä vuonna johtivat osakkeiden halpenemiseen. Yhdysvaltojen tärkein osakeindeksi S&P 500 heikkeni 1,7 prosenttia ja euron arvo oli 0,98 dollaria.

Osakkeiden halpenemiseen on yksinkertaistettuna kolme keskeistä syytä.

Rahapolitiikan kiristäminen johtaa siihen, että osakkeiden tulevaisuuden tuottojen nykyarvo pienenee, yritysten rahoituskustannukset kasvavat ja sijoittajien turvallisina pitämistä korkosijoituksista tulee entistä houkuttelevampia.

Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki yrittää hillitä kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota. Keskuspankkien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatiovauhti kiihtyi elokuussa 6,3 prosenttiin. Heinäkuussa se oli 5,9 prosenttia.

Pohjainflaatiosta on poistettu herkästi muuttuvien energian ja ruoan vaikutus kuluttajahintoihin. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla keskimäärin kaksi prosenttia pitkän ajan kuluessa.

Nopeasti kallistuvat kuluttajahinnat aiheuttavat ongelmia kotitalouksille, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Toisin sanoen rahan ostovoima heikkenee.

Eniten ripeä inflaatio aiheuttaa pulmia vähävaraisille kotitalouksille, joiden tuloista suuri osa menee arkiseen kulutukseen. Inflaation kiihtyminen on haitallista myös yrityksille ja sijoittajille.

Rahapolitiikan voimakas kiristäminen on omiaan hidastamaan talouskasvua. Korkojen kohotessa yritysten investoinnit vähenevät ja kotitalouksien kulutus supistuu, sillä pankeista ei saa lainaa yhtä edullisin ehdoin kuin aikaisemmin.

Viime viikon tiistaina osakkeet halpenivat voimakkaasti sen jälkeen, kun työministeriö julkaisi elokuun inflaatiotiedot. Niiden perusteella ainakin osa sijoittajista arvioi, että keskuspankki joutuu nostamaan ohjauskorkoaan ennakoitua enemmän, mikä keskiviikkona julkaistujen tietojen perusteella vaikutta yhä todennäköisemmältä.

Rahapolitiikan tuntuva kiristäminen aiheuttaa myös ongelmia. Keskuspankin keskiviikkona julkaiseman uuden suhdanne-ennusteen perusteella Yhdysvaltojen talous kasvaa tänä vuonna ainoastaan 0,2 prosenttia.

Edellisessä ennusteessaan kolme kuukautta sitten keskuspankki arvioi talouden kasvavan kuluvana vuonna 1,7 prosenttia. Talouden näkymät ovat synkistyneet siis huomattavasti kesän aikana.

Inflaatiovauhti kiihtyy ennusteen mukaan tänä vuonna 5,4 prosenttiin ja pohjainflaatiovauhti 4,5 prosenttiin.

Rahapolitiikan kiristäminen alkaa yleensä hidastaa inflaatiovauhtia yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden vaikutuksensa runsaan vuoden aikana.