Fortumin Markus Rauramo yhtiön riskeistä: ”Emme ajatelleet, että Venäjä lopettaa liiketoiminnan jota se oli tehnyt 50 vuotta”

Taloudenpuolustuskurssille osallistuva Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoo, että Venäjään haluttiin pitää kiinteät välit. Silti todellisuus yllätti.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo Taloudenpuolustuskurssilla keskiviikkona, jolloin Fortum oli kertonut myyvänsä Uniperin osakkeensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla.

21.9. 18:14

Fortum ja Saksan valtio saivat keskiviikkona aikaan sopimuksen saksalaisen energiajätin Uniperin pelastamiseksi. Saksan valtio ostaa Fortumin noin 80 prosentin omistusosuuden Uniperissa 500 miljoonalla eurolla. Fortumin kerrotaan saavan Uniperilta takaisin sille myöntämänsä kahdeksan miljardin euron rahoituksen.

Lasku Fortumin Uniper-seikkailusta nousee lähes kuuteen miljardiin euroon. Fortumin mukaan valtion tai muiden omistajien ei tarvitse pääomittaa yhtiötä.

Fortumille olisi voinut neuvotteluissa käydä paljon paljon huonomminkin, toteaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila kommentissaan. Fortumilla oli Uniperissa kaiken kaikkiaan noin 15 miljardin euron riski. Saksan valtio joutuu käyttämään nyt noin 21,5 miljardia euroa Uniperin pelastamiseen. Summa voi vielä kasvaa.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kommentoi tilannetta keskiviikkona Taloudenpuolustuskurssilla, jonka teemana ovat riskit. Fortumin kohdalla sekä Uniper- että Venäjä-riski on toteutunut täysimääräisesti.

Rauramon mukaan Venäjän aloittama sota ja kaasun hintojen moninkertaistuminen pääsi yllättämään yhtiön.

”Emme onnistuneet siinä, kun emme ajatelleet sodan olevan mahdollista ja että Venäjä lopettaa energian myynnin”, Rauramo sanoi tilaisuudessa.

”Jos miettii taaksepäin sitä, mitä mietimme markkinariskeistä ja miten niitä käytiin läpi tarkoilla malleilla, niin todennäköisyys kaasun hintojen kaksikymmentäkertaistumisesta oli hyvin pieni.”

Rauramon mukaan Fortumissa on pyritty ja pyritään ennakoimaan riskejä erilaisilla malleilla ja skenaarioilla. Hänen mukaansa ennen Venäjän aloittamaa sotaa todennäköisemmäksi kävi skenaario, jossa maat kääntyvät aiempaa enemmän ajattelemaan vain itseään ja turvaamaan oman tilanteensa.

”Ei pidetty mahdollisena, että joku lähtisi sotaan Euroopassa ja Venäjä kävisi energialla sotaa.”

Siksi Fortum myös rahoitti Uniperia kahdeksalla miljardilla eurolla vuodenvaihteessa, jolloin Venäjä oli jo aloittanut toimia energiamarkkinoiden kiristämiseksi.

”Kun kaasun hinta vuodenvaihteessa nousi ja Uniperin vakuusvaatimukset kasvoivat valtavasti, Fortumin näkemys oli se, että meillä on kannattavaa liiketoimintaa ja siihen pitää laittaa vakuuksia. Emme ajatelleet, että Venäjä lopettaa liiketoiminnan jota se oli tehnyt 50 vuotta."

Onko Fortumissa tulkittu Venäjän toimintaa parhain päin vai tehtiinkö Venäjästä realistista tulkintaa?

”Itse olen käynyt hyvin säännöllisesti Venäjällä enemmän kuin missään muualla. Koettiin niin, että siellä pitää olla iholla ja investointeihin suhtauduttiin varovaisesti. Äänet olivat ihan erilaisia kuin mitä lopulta tapahtui, mutta seurasimme tilannetta tarkkaan.”

Rauramon mukaan Fortum on jo vuosia suhtautunut Venäjän-investointeihin varovaisesti. Tällä hetkellä Fortum on myymässä Venäjän-toimintojaan, mutta ostajaa ei vielä ole. Kaupalle pitää saada Vladimir Putinin hyväksyntä.

Isojen alkuinvestointien jälkeen Fortumin jatkoinvestoinnit Venäjälle ovat pieniä, sanoo Rauramo.

”Miljardisijoitukseen nähden tehtiin muutaman prosentin kokoisia jatkoinvestointeja.”

Uniperin kohdalla Fortum ei missään vaiheessa päässyt toteuttamaan todellista visiotaan.

”Uniperissa meitä kiinnosti puhdas vesi- ja ydinvoima. Yhtiön presenssi keskellä Eurooppaa oli hyvin kiinnostava. Fortumille oli selvää alusta asti, että hiilivoimasta pitää päästä eroon.”

”Ajatus kaasusta oli, että se on siirtymävaiheen polttoaine. Muutoksen voimakkuus kyllä yllätti.”

Fortum käytti vuodesta 2017 eteenpäin Uniperin ostamiseen yhteensä noin seitsemän miljardia euroa. Ennen Saksan valtion osakeostoja Fortum on omistanut Uniperista noin 78 prosenttia.

Valtion sijoitusyhtiön Solidiumin toimitusjohtaja Reima Rytsölä kommentoi Fortumin Uniper-saagaa myös Taloudenpuolustuskurssilla. Fortum ei kuulu Solidiumin omistamiin yhtiöihin, vaan Fortum on suoraan valtioneuvoston kanslian omistuksessa.

”Jälkiviisaus on helppoa. Sijoittajataustasta ajatellen lähtökohta on se, että vaikka yrityskauppa näyttää kuinka hyvältä, hajautus suhteessa muun liiketoiminnan suuruuteen on tärkeää huomioida”, Rytsölä sanoo.

”Uniperin liikevaihto oli ihan valtavaa, ja se osoittautui killeriksi tässä tilanteessa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita