Venäjällä toiminut Reima oli varautunut sotaan suojaamalla kassavirrat ja teki keväällä jopa valuuttakurssi­voittoa – Näin suomalaisyhtiöt ovat oppineet kriiseistä

Lastenvaateyhtiö Reima oli varautunut Venäjä-riskin realisoitumiseen ennen helmikuun suurhyökkäystä Ukrainaan. Meijeriyhtiö Valiolle Venäjän riskit ovat olleet tuttuja jo vuoden 2014 kriisistä lähtien.

21.9. 18:44

Monissa yrityksissä herättiin keskellä kriisiä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta.

Yksi niistä oli suomalainen lastenvaateyhtiö Reima. Venäjän liiketoiminta oli ollut Reimalle hyvin merkittävä. Maasta oli tullut yli kolmannes yhtiön liikevaihdosta.

Reimassa oli jo osattu odottaa Venäjä-riskin realisoitumista.

”Jos olemme jälkiviisaita ja katsomme taaksepäin, tiesimme, että näin voi käydä, ja mekin siihen suuntaan varauduimme”, sanoo Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund, joka oli keskustelemassa Taloudenpuolustuskurssilla keskiviikkona.

Vuoden 2016 jälkeen Reima ei ole investoinut Venäjälle, ja yhtiö oli ottanut askeleita siihen suuntaan, että tietyt Venäjän-toiminnot saadaan myytyä, Björklund sanoo.

Kaikki yhtiön Venäjän kassavirrat oli hänen mukaansa suojattu. Reima onnistui jopa tekemään valuuttakurssivoittoa Venäjältä viime keväänä, Björklund kertoo.

Yhtiö kertoi maaliskuussa vetäytyvänsä Venäjältä. Reima tiedotti keväällä, että vetäytymisprosessi on monimutkainen, ja vetäytymisen mahdollistamiseksi Reiman pitää täyttää juridiset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan Venäjällä.

Björklund kertoo nyt, että Venäjän-toimintojen ”likvidaatioprosessi” on edelleen meneillään.

Björklund toteaa, että ihminen haluaa olla huomaamatta sellaisia skenaarioita, jollainen esimerkiksi täysimittaisen sodan syttyminen oli.

”Mutta mikä oli tosi tärkeää, että se oli sanoitettu yrityksen johdon ja hallituksen kanssa. Se oli käyty läpi. Vaikkei siihen varsinaisesti varauduttu, niin se oli käyty läpi”, hän sanoo.

Ajatustyö pitää tehdä ja siihen pitää käyttää aikaa, Björklund sanoo.

Meijeriyhtiö Valio kohtasi oman Venäjä-kriisinsä jo vuonna 2014.

Kun Valion Venäjä-riskit tuolloin realisoituivat, 20 prosenttia yhtiön liikevaihdosta hävisi ”niin sanotusti kahdessa tunnissa”, sanoo Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, joka oli mukana Taloudenpuolustuskurssin keskustelussa yhdessä Björklundin kanssa.

”Meidän pääraaka-aineemme on 24/7 tulevaa maitoa, jota ei voi varastoida, ennen kuin se jalostetaan. Täytyy sanoa, että taloudelliseen iskuun me emme olleet varautuneet, mutta maidon käsittelyyn olimme. Pystyimme käsittelemään sen kaiken maitomäärän mikä meillä tuli, ja viemään sitä eteenpäin”, Hurme sanoi.

Vuoden 2014 aiheuttamasta taloudellisesta iskusta toipuminen sen sijaan kesti Valiolla kolme vuotta, Hurme kertoo.

”Valtava isku se oli meidän omistajillemme, suomalaisille maidontuottajille”, hän toteaa.

Hurme sanoo, että Valiolla on nyt onnistuttu taloudellisen riskin jakamisessa.

Noin 40 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee ulkomaantoiminnoista ja viennistä.

”Me opimme, että emme laita niin paljon panoksia ja tulospuolta yhteen maantieteelliseen alueeseen ja asiakkuuteen”, Hurme sanoo.

Vuonna 2020 Valion Venäjän liikevaihto oli 87 miljoonaa euroa. Se oli noin 5 prosenttia Valion globaalista liikevaihdosta.

Voiko varautumisessa kriiseihin sitten mennä liian pitkälle?

Valion Hurme kritisoi viime kuukausien jälkiviisautta.

”Miksei olla arvattu tuota ja tuota ja tätä. Jos yritystoiminnassa lähdetään vain varautumaan ja tekemään vain niitä uhkia, sitten voi sanoa muutamassa vuodessa hyvästit koko bisnekselle”, hän sanoo.

Hurme kertoo, että Valiolla on kaksitoista skenaariota tai ennustetta, joita seurataan koko ajan.

”Uskon siihen, että kriisiä pistetään hoitamaan sellainen tiimi, joka osaa sen parhaiten. Ei organisatorisesti, vaan ne jotka ovat sen kriisin päällä”, Hurme sanoo.

Hän sanoo myös, että kriisistä huolimatta tuotekehityksestä ei saa tinkiä tippaakaan.

Koronapandemia oli kriisi, joka Hurmeen mukaan yllätti Valion kahdella tavalla.

Ensimmäinen näistä oli kriisin pitkä kesto.

”Olimme ajatelleet, että voi tulla sairastumisia ja joku tehdas voi olla joskus suljettu”, Hurme kuvailee ennakoituja skenaarioita. Siihen, että kriisitilanne kestäisi kaksi vuotta, ei ollut varauduttu.

Toinen asia oli tavaran liikkumiseen liittyneet totaaliset ongelmat koronapandemiaan liittyen.

Korona-aikaan liittyneitä laajoja logistiikan ongelmia ei osattu nähdä ennalta.

Reiman toimintatavat nopeutuivat koronan aikana, sanoo Elina Björklund.

Hän kehuu yhtiönsä keskustelukulttuuria ja päätöksentekokulttuuria.

Björklund vertaa yritystä tenniksen pelaajaan.

”Pitää olla päkiöillään koko ajan, jolloin pääset lähtemään nopeasti. Jos olet kantapäillä, et pääse lähtemään.”

”Organisaation pitää olla oppiva”, hän sanoo.

Tiedon pitäisi hänen mukaansa kulkea koko organisaatiossa, mikä vaatii paljon avoimuutta organisaation johdolta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita