Nordea: Energiakriisi laskee asuntojen hintoja – ”Sähkö­lämmitteisille taloille ei ole luvassa hyvää”

Nordea-pankin arvion mukana osa suomalaisten taloista menettää energiakriisin takia arvoaan asuntomarkkinoilla.

Maalämpöremontti maksaa keskimäärin noin 25 000 euroa.

22.9. 13:03

Asunnon lämmitysmuoto ja energiatehokkuus vaikuttavat jatkossa entistä enemmän suomalaisten asuntojen arvoon, arvioi Nordea-pankki.

Perinteisesti asuntojen tärkein hinnan määrittävin tekijä on ollut sijainti, mutta energiakriisi heikentää sen painoa hinnan muodostuksessa.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo, että energiakriisin takia osa suomalaisten kodeista menettää arvoaan asuntomarkkinoilla.

”Energiatehokkuus ja lämmitysmuoto voimistavat hintavaihtelua samalla alueilla. Sähkölämmitteisille taloille ei ole luvassa mitään hyvää tänä talvena”, Kostiainen sanoi torstaina pankin asuntomarkkinakatsauksen tiedotustilaisuudessa.

Nordean elokuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes joka viides omistusasujista uskoo nyt asuntonsa arvon laskevan. Asunnon arvon alenemiseen uskovat vahvimmin miehet, maaseutukunnissa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat ja lämmitystavan muutosta harkinneet.

Energiakriisin vaikutusta sähkölämmitteisten talojen hintoihin voi arvioida vaihtoehtoiskustannuksella eli kuinka paljon maksaa siirtyä suorasta sähkölämmityksestä esimerkiksi maalämpöön perustuvaan lämmitykseen.

Motivan mukaan maalämpöremontin keskimääräinen hinta on noin 25 000 euroa.

”Tämä olisi kustannus pois sähkölämmityksestä ja sitä kautta alentava hinta. Toki maalämpö voi vaatia kalliimmankin remontin, jos asuntoon joutuu vaihtamaan vesikiertoisen lattialämmityksen tai vesikiertoiset patterit”, Kostiainen sanoi.

Joissain asunnoissa siirtyminen maalämpöön on mahdotonta. Pohjavesialueilla oleviin taloihin ei saa asentaa maalämpöä.

Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hintojen nousu on kokonaisuudessaan taittunut tänä vuonna. Yksiöiden hinnat ovat tänä vuonna kääntyneet laskuun ja yksiöitä isommissa asunnoissa hintojen nousu on tasaantunut.

Isoista kaupungeista joukosta erottuu rakennusbuumin keskellä oleva Tampere, jossa asuntojen hinnat ovat pitäneet muuta maata paremmin pintansa.

Nordea ennustaa asuntojen hintoihin maltillista, 0-5 prosentin, laskua seuraavan vuoden aikana.

”Ennustamme, että asuntojen hinnat pysyvät vuoden aikana nykytasolla tai ovat hieman alempana”, Kostiainen sanoi.

Asuntokauppa on hidastunut kuluvan vuoden aikana ja kauppamäärissä ollaan nyt tasolla, jolla ne olivat ennen koronapandemiaa.

Hidastumiseen ovat Nordean mukaan vaikuttaneet alentuneet asunnonostoaikeet, asumiskustannusten nousu, talouden yleinen tilanne ja nousevat korot.

Nordean tutkimuksen mukana yli puolet suomalaisista on huolissaan korkojen noususta ja inflaatiosta. Yli kolmannes arvioi sen vaikeuttavan asumismenoista selviytymistä.

Asuntolainojen viitekorkoina käytettävät euribor-korot ovatkin nousseet tänä vuonna historiallisen nopeasti. Kahdentoista kuukauden euribor-korko oli vuoden alussa puoli prosenttia miinuksella ja ylitti torstaina jo 2,4 prosentin rajan.

Markkinakorot ovat ennakoineet Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostoja. EKP aloitti heinäkuussa kiristämään rahapolitiikkaansa hillitäkseen kuluttajahintojen voimakasta nousua.

”Viimeisen puolen vuoden aikana korkokehitys on ollut todella hurjaa. Ennustamme, että suurin korkojen nousu alkaa olla takanapäin, mutta inflaation kehitykseen liittyy epävarmuutta.

Nordea ennustaa, että kahdentoista kuukauden euribor-koron nousu pysähtyy 2,5 prosenttiin.

Nordean ennuste on rahamarkkinoita maltillisempi, koska rahamarkkinoiden johdannaiset ennakoivat koron nousevan kolmeen prosenttiin ensi vuonna, jonka jälkeen korko tasaantuu 2,5 prosenttiin.