Tältä näyttää Uniperin ja Venäjän taakseen jättävä Fortum

Uusi Fortum muistuttaa 14 vuoden takaista Fortumia sillä erotuksella, että tässä välissä yhtiö ehti myydä tuottavia liiketoimintoja pois yli 16 miljardilla eurolla.

Fortumin pääkonttori kuvattuna vuonna 2006 ja vuonna 2022.

22.9. 18:09 | Päivitetty 22.9. 18:43

14 vuotta kestäneet seikkailut ovat tulossa päätökseen, ja energiayhtiö Fortum palaa lähes samaan pisteeseen, jossa se oli vuonna 2008.

Tuolloin Fortum käänsi historiassaan uuden lehden ja käynnisti suuret investoinnit Venäjälle. Investoinneilla yhtiö halusi harpata itselleen reilun siivun Venäjän kaukolämpömarkkinoista ja nousi maailman suurimpien lämmöntuottajien joukkoon. Vuonna 2017 yhtiö taas osti saksalaisen Uniperin ja nousi samalla keskeiseksi yhtiöksi koko Euroopan energiamarkkinoilla.

Molempien investointien riskit realisoituivat maksimaalisella tavalla, kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan. Vanhasta suuruudesta ei ole jäljellä juuri mitään. Toukokuussa Fortum kertoi vetäytyvänsä Venäjältä ja etsivänsä ostajaa voimaloilleen. Keskiviikkona yhtiö kertoi myyvänsä koko omistuksensa Uniperissa Saksan valtiolle.

Venäjän-voimaloiden myyntiin liittyy vielä huomattavaa epävarmuutta, mutta Fortumin mukaan myyntiprosessi on loppuvaiheessa. Oletetaan siis, että Venäjältä irtaantuminen on vain ajan kysymys. Millainen on Venäjästä ja Uniperista riisuttu uusi Fortum?

Ensinnäkin yhtiö kutistuu huomattavasti. Viime vuonna Fortum-konsernin liikevaihto oli peräti 112 miljardia euroa, mutta leijonanosa tästä oli Uniperin kaasuliiketoimintaa, jonka volyymia kasvatti kaasun markkinahinnan nousu. Jos liikevaihdosta putsataan pois Uniper ja Venäjän-toiminnot, Fortumin jäljelle jäävien liiketoimintojen liikevaihto viime vuonna oli noin 5,5 miljardia euroa.

Myös henkilöstömäärällä mitattuna Fortum kutistuu merkittävästi. Konsernin leivissä oli viime vuonna lähes 20 000 ihmistä, joista karkeasti kolme neljäsosaa myytävissä osissa.

Jos historiaa katsoo taaksepäin, Venäjä ja Uniper ovat tehneet Fortumille hyvää tulosta. Viime vuoden ennätyksellisestä 2,5 miljardin euron vertailukelpoisesta liikevoitosta yli puolet tuli näistä segmenteistä.

Venäjän energiakiristyksen seurauksena Uniperista tuli kuitenkin raskaasti tappiollinen yhtiö, jonka pelastamiseen Saksan valtio on laittanut jo parikymmentä miljardia euroa. Voimalat Venäjällä taas jatkavat tasaisen tuloksen tekemistä, mutta Venäjän lakimuutosten vuoksi Fortum ei pysty siirtämään voittoja Venäjältä pääkonttoriin.

”Se ei tule kassavirtana Suomeen. Se on tavallaan Excel-rahaa”, kuvaa S-pankin Fenno Osake -rahaston salkunhoitaja Juha Varis.

Uniperin ja Venäjän-voimaloiden myynnin jälkeen Fortumille jää kolme liiketoiminta-aluetta eli segmenttiä.

Niistä tärkein on Generation-segmentti, joka vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Sähkö tuotetaan lähinnä vesi- ja ydinvoimalla. Tämä on yhtiön perinteinen kivijalka, joka tuo merkittävän osan konsernin tuloksesta. Viime vuonna koko Fortum-konserni teki vertailukelpoista liikevoittoa noin 2,5 miljardia euroa, ja pohjoismaisen sähköntuotannon osuus tästä oli 1,1 miljardia euroa.

Kaksi muuta jäljelle jäävää segmenttiä ovat City Solutions eli kaukolämpötoiminta sekä Consumer Solutions eli sähkön ja kaasun vähittäismyynti. Näiden merkitys koko konsernin tulokselle on vähäisempi: viime vuonna segmentit tekivät vertailukelpoista liikevoittoa vajaat 190 miljoonaa euroa.

Olkiluoto 3 -ydinvoimala. Turbiinihalli.

Uuden Fortumin näkymät ovat varsin valoisat, arvioi Varis.

”Normaalitilanteessa energiantuotanto tekee tasaista, hyvää tulosta, ja tässä korkean sähkön hinnan tilanteessa vielä tavallista parempaa. Näillä näkymin pari kolme vuotta sähköntuotanto voi tehdä normaalitasoon nähden kaksin- tai kolminkertaista tulosta.”

Tavallaan Fortum palaa juurilleen, sillä yhtiöstä tulee jälleen leimallisesti pohjoismainen energiayhtiö. Jatkossa yhtiö ei enää altistu Venäjän oikukkaille maariskeille.

”Pohjoismaat on hyvä, vakaa toimintaympäristö”, Varis sanoo.

Yhtiön tuotantokapasiteetti supistuu hyvin merkittävästi, mutta jäljelle jäävät puhtaimmat osat, pohjoismaiset ydin- ja vesivoimalat sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, joissa käytetään paljon biopolttoaineita. Ennen Uniper-kauppaa Fortumin energiantuotanto Euroopassa oli 96-prosenttisesti päästötöntä. Tuotanto Venäjällä ja Saksassa taas oli hyvin fossiilipainotteista.

”Tuotannon rakenne on vihreämpi, ja sijoittajan kannalta se on ESG-mielessä parempi”, S-pankin Varis sanoo.

Uniperin hiilivoimaloiden omistajana Fortum joutui myös aktivistien silmätikuksi. Tulevaisuudessa Fortumilla on vain kaksi kivihiililaitosta eli Meri-Pori ja Suomenoja Espoossa. Näistä Meri-Pori on ollut vain reservikäytössä ja Suomenojallakin kivihiilestä luovutaan 2025.

Jos verrataan uutta Fortumia siihen yhtiöön, joka vuonna 2008 valmistautui ensin Venäjän ja sitten Saksan valloitukseen, on yhtiöillä yksi iso ero.

Tässä välissä Fortum ehti myydä Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkönsiirto­toiminnot. Vuosina 2014 ja 2015 toteutetuista kaupoista Fortum sai yhteensä noin 9,5 miljardia euroa. Sen jälkeenkin yhtiö myi paljon osiaan – usein juuri vakaita ja tasaisia toimintoja.

HS:n laskelmien mukaan Fortum myi vuosina 2014–2021 omistuksiaan kaikkiaan yli 16 miljardilla eurolla. Sähköverkkojen jälkeen suurimmat yksittäiset myynnit olivat kaukolämpö­toimintoja Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.

Tuota rahaa on jaettu omistajille osinkoina, mutta sitä poltettiin myös pahasti epäonnistuneisiin investointeihin. Uniperista yhtiö kärsii noin kuuden miljardin euron tappiot, ja Venäjän kohdalla uhkana ovat jopa viiden miljardin euron alaskirjaukset.

Etenkin viime vuosina Uniper vei Fortumin johdon kaiken huomion. Nyt yhtiö miettii strategiansa uusiksi, ja nyt huomio – ja investoinnit – suunnataan Pohjoismaihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita