Korot kääntyvät kattoon, Fortumista tulee pieni versio itsestään, sähköpula ja osakkeiden luisu uhkaavat – HS:n markkina­kooste kertaa viikon tärkeimmät talous­uutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talous­uutiset.

Suunta on alaspäin. Pörssimeklari Peter Tuchman työskenteli New Yorkin pörssisalissa 21. syyskuuta, jolloin markkinat sulattelivat keskuspankin korkopäätöstä. Osakkeet lähtivät pörssipäivän lopuksi kovaan luisuun.

23.9. 13:00 | Päivitetty 23.9. 14:50

”Tuomion tohtori” povaa synkkiä aikoja

Vuoden 2008 finanssikriisin ennustanut ekonomisti Nouriel Roubini arvioi, että maailmaa ja Yhdysvaltoja uhkaa ”pitkä ja ruma” lama.

”Tuomion tohtoriksi” eli Doctor Doomiksi kutsuttu Roubini ennusti Bloombergin haastattelussa, että taantuma alkaa tämän vuoden lopulla ja laskusuhdanne kestää koko ensi vuoden.

Talouden laskusuhdanne johtaisi myös maailman seuratuimman osakeindeksi S&P 500:n rajuun korjausliikkeeseen. Roubinin mukaan indeksi voi luisua jopa 40 prosenttia.

Laskusuhdanteen uhkan voi Roubinin mukaan nähdä tarkastelemalla yritysten ja valtioiden paisunutta velkataakkaa. Korot ovat nousussa ja lainakulut kasvavat, jolloin Roubinin mukaan ”monet zombi-instituutiot, kotitaloudet, yritykset, pankit, varjopankit ja zombivaltiot kuolevat”.

Roubini ei ole ainoa rajua pörssiromahdusta viime aikoina ennakoinut. Esimerkiksi markkinoiden ”kuplabongarina” tunnettu sijoittaja Jeremy Grantham varoitti syyskuun alussa jälleen markkinoiden ”superkuplan” puhkeamisesta.

Sijoitusyhtiö GMO:n perustajiin kuuluva Grantham, 83, varoitti vuoden alussa, että esimerkiksi maailman seuratuin osakeindeksi S&P 500 putoaa lähes 50 prosenttia marraskuun huipustaan.

S&P 500 on pudonnut vuoden aikana 18,5 prosenttia ja teknologiapainotteinen Nasdaq-indeksi noin 27 prosenttia.

Fortum jatkaa ilman Uniperia

Fortum myy koko omistuksensa Uniperissa Saksan valtiolle.

Saksa maksaa Fortumin omistamista Uniperin osakkeista 500 miljoonaa euroa. Fortum saa myös takaisin Uniperille myöntämänsä kahdeksan miljardin euron rahoituksen.

Uutinen sai Fortumin osakkeen hinnan kovaan nousuun, mutta vuoden alkuun verrattuna osake on edelleen kymmeniä prosentteja halvempi.

Sopimusta on ruodittu monesta suunnasta, ja yleisin näkemys on se, että Fortumin kannalta lopputulos oli riskit huomioiden ja olosuhteisiin nähden hyvä.

Samalla Fortum on jättämässä Venäjän, eli koko yhtiö ja sen strategia menevät uusiksi.

Ilman Uniperia ja Venäjän-toimintojaan Fortum kutistuu. Viime vuonna koko konsernin liikevaihto oli 112 miljardia euroa. Ilman Uniperia ja myynnissä olevia Venäjän-toimintoja jäljelle jää 5,5 miljardin euron Fortum.

Keskuspankki teki odotetun noston

Yhdysvaltojen keskuspankki päätti tällä viikolla jo vuoden viidennestä rahapolitiikan kiristyksestä.

Keskuspankki nosti ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa, että ohjauskoron vaihteluväli on 3,00–3,25 prosenttia. Viimeksi ohjauskorko on ollut samalla tasolla tammikuussa 2008.

Päätös oli odotettu.

Inflaatiovauhti on edelleen kova, ja hintojen kallistuminen on yhä selvästi keskuspankin tavoitteita ripeämpää. Keskuspankki pyrkii kahden prosentin inflaatiovauhtiin.

Päätös on jo kolmas kerta tänä vuonna, kun keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan kerralla 0,75 prosenttiyksikköä. Ennen kuluvaa vuotta yhtä suureen koronnostoon turvauduttiin vuonna 1994.

On hyvinkin mahdollista, että keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa 0,75 prosenttiyksikköä vielä neljännen kerran tänä vuonna. Ohjauskoron vaihteluvälin yläraja voi nousta yli 4,25 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.

Osakkeet halpenivat päätöksen jälkeen.

Ruotsalainen ydinreaktori voi tuoda Suomeen sähköpulan

Suomea voi pahimmillaan uhata talvella sähköpula Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Ringhals 4 -ydinvoimayksikön huollon takia.

Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin mukaan tuontisähkön saatavuus vaikuttaa merkittävästi sähkön riittävyyteen Suomessa. Aiempina talvina sähköä on tuotu huippukulutustilanteessa ”merkittäviä määriä” sekä Ruotsista että Virosta.

Erityisen haastava tilanne on, jos Suomessa ja muissa Itämeren alueen maissa on kireä pakkasjakso samaan aikaan. Silloin sähkönkulutus on suurta ja tuontisähkön saatavuus voi Fingridin mukaan vaarantua.

Ruotsissa Göteborgin lähistöllä sijaitsevan Ringhalsin ydinvoimalan huoltokatkon venymisestä kerrottiin viime viikolla. Nelosreaktorin käyttökatko jatkuu tammikuun loppuun eli kaksi kuukautta aiemmin kerrottua pidempään.

Fingrid on muistuttanut suomalaisia sähkön säästämisen merkityksestä ja kehottanut varautumaan mahdollisiin sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

Neste miettii raakaöljyn jalostuksen lopettamista

Polttoaineita valmistava Neste aloittaa toimet raakaöljyn jalostamisen lopettamiseksi kokonaan.

Neste jalostaa raakaöljyä vain Porvoossa. Yhtiön käynnistämä strateginen selvitys voi johtaa raakaöljyn jalostamisen päättymiseen 2030-luvun puolivälissä.

Fossiilisten polttoaineiden jalostajana aiemmin tunnettu Neste on viime vuosina investoinut uusiutuviin polttoaineisiin voimakkaasti. Uusiutuvien tuotteiden vertailukelpoinen liikevoitto ohitti öljytuotteet vuonna 2016. Viime vuosina uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta on ollut ylivoimaisesti Nesteen kannattavinta, vaikka öljy on takonut kovinta liikevaihtoa.

Porvoon-jalostamon muuttaminen vaatisi Nesteen mukaan ”merkittäviä” investointeja Suomeen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kyseessä voivat olla jopa miljardien eurojen investoinnit.

Ensin Porvoon-jalostamoyksiköitä siirrettäisiin uusiutuvien ja fossiilisten raaka-aineiden yhteisprosessointiin. Myöhemmin yksiköitä muutettaisiin tuottamaan pelkästään uusiutuvia polttoaineita ja muita kiertotaloustuotteita.

Neste lakkautti Naantalin-jalostamonsa viime vuoden maaliskuussa fossiilisten öljytuotteiden kysynnän vähenemisen takia.

Korot sen kuin nousevat

Asuntolainojen suosituin viitekorko eli kahdentoista kuukauden euriborkorko on noussut jo 2,5 prosenttiin.

Korko nousi perjantaina 2,5 prosenttiin torstain 2,442 prosentista. Edellisen kerran vuoden euribor oli näin korkealla tammikuussa 2009.

Markkinakorkojen nousu on tänä vuonna ollut nopeaa, kun rahamarkkinat ovat ennakoineet Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan kiristymistä. Keskuspankki yrittää korkojen nostoilla hillitä kuluttajahintojen voimakasta nousua.

Vielä vuoden alussa 12 kuukauden euribor oli puoli prosenttia miinuksella. Korko nousi plussalle 21. huhtikuuta oltuaan ennen sitä vuosia pakkasella.

Nousuvauhti loiventui kesän ajaksi, mutta tahti kiihtyi uudelleen syksyn alussa, kun taloustaantuman uhka ei ole vaimentanut inflaatiotahtia.

Euriborkorot ovat olleet käytössä vuoden 1999 alusta saakka. Korkeimmillaan vuoden euriborkorko on historiansa aikana ollut 5,53 prosentissa finanssikriisissä lokakuussa 2008. Tuon jälkeen EKP alkoi nopeasti leikata ohjauskorkoaan ja korot lähtivät jyrkkään laskuun.

Muokkaus 23.9. kello 14.49: Päivitetty 12 kuukauden euriborkoron kehitys.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita